New Scientist raportoi, kuinka saksalainen Siemens on kehittänyt "Euroopan sekä Lähi- ja Kaukoidän tiedustelupalvelujen tarpeisiin" Intelligence Platform -nimellä kulkevan integroidun valvontajärjestelmän, jonka avulla kansalaisten kaikenkattavasta sähköisestä valvonnasta on määrä tulla viranomaisille ja heitä kontrolloiville vallanpitäjille yksinkertainen ja rutiininomainen toimenpide. New Scientistin haltuunsa saaman markkinointidokumentin perusteella järjestelmä kykenee hoitamaan keskitetysti kokonaisen joukon erilaisia vakoilu- ja valvontatehtäviä, joista vastaamaan on perinteisesti tarvittu useita erillisiä vakoiluorganisaatioita sekä näiden erillisiä tietojärjestelmiä.

Intelligence Platform kerää dataa ihmisten puheluista, sähköposteista, netinkäytöstä, maksuliikenteestä sekä heidän ottamistaan vakuutuksista. Kerättyä tietoa on seulomassa Siemensin kehittämä älykäs ohjelmisto, joka pystyy profiloimaan ihmisiä ja havaitsemaan 'poikkeavuuksia' heidän viestinnässään ja rahankäytössään. Ohjelmisto sisältää mm. hahmontunnistusmekanismeja, joiden avulla yleisistä tekstivirroista voidaan poimia esille ihmisten nimet, puhelinnumerot ja paikannimet. Jos siten mainitset vaikkapa pikaviestinkeskustelussasi tai sähköpostissasi jonkin maasi viranomaisia kiinnostavan nimen tai puhelinnumeron, Siemensin järjestelmä osaa automaattisesti arkistoida kyseisen viestisi ja ilmoittaa siitä asiasta kiinnostuneille viranomaisille.

Kyse ei ole mistään konseptuaalisesta järjestelmästä vaan käytännössä toimivasta valvontapaketista. Tätä todistaa se, että Siemens on myynyt järjestelmänsä jo 60:een eri maahan; yksittäisiä asiakkaita kerrotaan olevan 90. Yksi paketin osista on puhelujen monitorointikeskus, jonka on kehittänyt Nokian ja Siemensin yhteisyritys Nokia Siemens Networks. Siemens ei ole kertonut, mihin kaikkiin maihin järjestelmää on myyty, mutta Kaukoidän nopeasti kasvavien ja rahakkaiden valvontamarkkinoiden pääasiakas on tunnetusti Kiinan kansantasavalta.

Kansalaisoikeuksia valvovan kanadalaisen Rights and Democracy -järjestön edustaja Carole Samdup toteaakin, että Siemensin järjestelmä muistuttaa vahvasti Kiinan hallituksen vuonna 1998 lanseeraamaa "Kultainen kilpi" -hanketta. Kiinan "Kultaisen kilven" on määrä liittää jättiläismäinen koko kansakunnan käsittävä henkilötietokanta kaikkialle ulottuvaan tekniseen valvontajärjestelmään rikollisuuden, toisinajattelun ja poliittisten demokratialiikkeiden tukahduttamiseksi. Kiinalaiset hyödyntävät omassa valvonnassaan sähköisen viestiliikenteen seurannan ohella puheen- ja kasvontunnistustekniikoita, joiden avulla valvontakameroiden kuvaamat ihmiset pyritään automaattisesti tunnistamaan ja sitä kautta heidän liikkumisensa tarkasti rekisteröimään.

Kuvaavaa aikojen muuttumiselle erityisesti kansalaisten yksityisyydensuojan suhteen on se, että kun Rights and Democracy -järjestö vielä vuonna 2001 varoitteli ihmisiä siitä vaarasta, että hallitukset alkaisivat yhdistää suuria henkilötietokantoja valvontajärjestelmien tuottaman informaation reaaliaikaiseen analyysiin ja siten jäljittää yksilöiden liikkeitä, vuonna 2008 juuri nämä nimenomaiset järjestelmäominaisuudet ovat Siemensin vahvimpia myyntiargumentteja sen markkinoidessa isovelijärjestelmäänsä. Erilaisina uhkakuvina Siemens listaa markkinointimateriaalissaan terrorismin, järjestyneen rikollisuuden, laittoman maahanmuuton ja salakuljetuksen. Lähi- ja Kaukoidän erinäisten yksinvaltiaiden, diktaattoripuolueiden sekä näiden salaisten palveluiden lienee helppo jatkaa yhteiskunnan vihollisten listaa omien tarpeidensa mukaan - ja Siemensin valvontatekniikan myynti kukoistaa.