Piratismi pähkinänkuoressa
Mitä piratismi on?
'Piraatti'-sanaa käytetään nykyään kolmessa eri merkityksessä. Sillä voidaan viitata a) perinteiseen merirosvoon, b) kaupalliseen tuoteväärennökseen tai c) tekijänoikeudella suojattuja tiedostoja Internetissä jakavaan kansalaiseen. 'Piratismi' voi vastaavasti tarkoittaa a) merirosvoutta, b) väärennettyjen merkkituotteiden bisnestä tai c) kulttuurin 'luvatonta' nettijakamista kansalaisten kesken.
Tekijänoikeuksilla ansaitsevat tahot liittävät piratismin vastaisessa propagandassaan b- ja c-piratismin lähes aina toisiinsa, antaen ymmärtää, että olisi kysymys jotenkin toisiaan lähellä olevista asioista tai ilmiöistä. Näin ei kuitenkaan ole. Tuoteväärentäjien ahneuteen ja kuluttajien turhamaisuuteen perustuva väärennösbisnes on tietenkin sekä sosiaalisesti että ekonomisesti täysin eri asia kuin vapaaehtoinen ja voittoa tavoittelematon kulttuurin jakaminen kansalaisten kesken. Ensinmainitussa liikkuu laitonta rahaa ja väärennettyjä aineellisia tuotteita; jälkimmäisessä liikkuu julkisten, autenttisten ja laillisten kulttuuriteosten ilmaisia ja aineettomia kopioita.
Poliittinen piraattiliike on kiinnostunut lähinnä c-piratismista eli sinänsä julkisen ja laillisen kulttuurin 'luvattomasta' jakamisesta kansalaisten kesken, jonka se haluaa muuttaa ’luvalliseksi’ eli lailliseksi. Tuoteväärennöksissä eli b-piratismissa poliittiset piraatit eivät näe mitään hyvää, koska tuotemerkkien luotettavuus on myös kuluttajan etu. Lisäksi poliittiset piraatit ovat humoristisesti viehättyneet vanhojen a-piraattien eli historiallisten merirosvojen aikoinaan käyttämästä symboliikasta, asustuksesta ja kielestä. Kun tästä eteenpäin puhumme piratismista, tarkoitamme sillä nimenomaan c-piratismia eli kansalaisten vapaata keskinäistä kulttuurivaihtoa.
Eikö piratismi ole varastamista?
Piratismi ei ole varastamista. Se on kulttuuriteosten kopioimista ja kopioiden jakamista kansalaisten kesken. Jonkun esineen tai asian varastaminen tarkoittaa sitä, että kyseisen esineen haltija menettää esineen varkaalle, josta tulee sen uusi haltija. Kopioinnissa alkuperäiskappale säilyy koskemattomana haltijallaan; kopioija vain valmistaa siitä itselleen kopion. Päinvastoin kuin varkaudessa, jossa esine tyypillisesti anastetaan haltijaltaan salaa, piraattikopioinnissa teoksia toisilleen jakavat kansalaiset paitsi sallivat niiden kopioinnin, ovat siitä myös tietoisia ja usein jopa mielissään.
Haluavatko piraatit kaiken ilmaiseksi?
Piraatit rakastavat kulttuuria ja siksi he luonnollisesti rakastavat myös kulttuurin tekijöitä. Piraatit toivovat mahdollisimman monen luovan taiteilijan ja kulttuuriammattilaisen saavan toimeentulonsa kulttuurin piiristä, jotta nämä voisivat elää hyvin ja olla tuottavia ja hedelmällisiä omassa luomistyössään. Piraatit eivät tavoittele rahatonta kulttuurielämää tai kaikesta kaupallisuudesta riisuttua kulttuuria. He käyttävät rahaa kulttuuriin aivan kuten muutkin ihmiset, jotkut paljonkin. He ostavat ja vuokraavat levyjä, elokuvia ja pelejä aivan kuten muutkin. He käyvät konserteissa ja elokuvissa ehkä jopa useammin kuin ei-piraatit. Jos heillä on rahaa, he eivät epäröi käyttää sitä kulttuuriin, kunhan he kokevat saavansa rahalleen vastinetta ja rahan menevän oikean osoitteeseen. Piraatit eivät tavoittele ilmaista kulttuuria vaan vapaata kulttuuria.
Vapaa kulttuuri tarkoittaa olosuhteita, joissa kansalaiset voivat yksityishenkilöinä vapaasti – ilman valtiovallan voimakoneistojen pelkoa, ilman isoveljen valvovaa silmää, ilman kaupallisten toimijoiden ahdistelua, ilman keinotekoisia taloudellisia ja laillisia esteitä – sekä luoda uutta kulttuuria että jakaa jo luotua, olemassaolevaa, kultuuria keskenään. Nykyiset tekijänoikeuslait rajoittavat ankarasti sekä kulttuurin vapaata luomista että sen vapaata jakamista. Vain ikivanha ääni-, kuva- ja tekstimateriaali on taiteilijoiden ja dokumentaristien vapaasti käytettävissä uuden kulttuurin raaka-aineeksi. Kulttuuria innokkaasti kotitietokoneellaan jakava koululainen voi saada ’rikoksestaan’ yhtä kovan tuomion kuin esimerkiksi aseellinen ryöstäjä tai törkeä pahoinpitelijä. Tällaiset järjettömyydet piraatit tahtovat poistaa tekijänoikeuslaeista.
Eikö piratismi ole kuitenkin rikollista ja paha asia?
Piratismi on tehty monissa maissa tekijänoikeuslakien avulla laittomaksi eli rikolliseksi. Siitä säädettyjä rangaistuksia on myös viime aikoina toistuvasti kovennettu, joten siitä on tullut aiempaa ’rikollisempaa’. Toisaalta kulttuurin vapaa jakaminen kansalaisten kesken on monestakin syystä hyvä asia valtaosalle väestöä ja itse kulttuurille. Tällaisia syitä ovat esimerkiksi teosten laajempi levikki, parempi käytettävyys sekä edullisempi saatavuus kansalaisille sekä kulttuurin pysyminen koko yhteisön hallussa olevana ja sitä kokonaisuutena hyödyttävänä asiana.
Se, että kansalaiset ylipäänsä haluavat aktiivisesti jakaa kulttuuria keskenään, on hyvä asia sekä heidän itsensä että koko kulttuurin kannalta. Aktiivinen kulttuurin kerääjä, organisoija ja levittäjä on yhteisölle arvokkaampi kuin pelkkä passiivinen kulttuurin kuluttaja. Ideat ovat sitä hyödyllisempiä ja potentiaalisempia koko yhteiskunnalle mitä useampia aivoja ne tavoittavat ja mitä useammat aivot niistä inspiroituvat. Musiikki ja elokuvat tehdään tavoittamaan mahdollisimman monia kiinnostuneita kuulijoita ja katsojia. Mitä laajemmalle kulttuuri leviää, sitä paremmin se täyttää yhteisöllisen tehtävänsä tiedon välittäjänä ja elämysten tarjoajana.
Se, että jopa miljoonat modernit, verkottuneet kansalaiset voivat ja haluavat jakaa keskenään kulttuuria, on erittäin hyvä asia. Tämä uusi tilanne avaa kulttuurille aivan uusia mahdollisuuksia, sekä teknisesti että sosiaalisesti. Teknisesti on mahdollista rakentaa kansalaisvoimin vaikkapa loistavia digitaalisia kirjastoja, jotka voivat palvella koko maailmaa. Sosiaalisesti on mahdollista löytää riittävästi motivoituneita ja asiantuntevia ihmisiä ylläpitämään ja kehittämään tällaisia kirjastoja vapaaehtoisvoimin ja ilmaiseksi.
Piratismin kriminalisointia vastaan puhuu myös se, että erittäin laajat väestönosat moderneissa teollisuusvaltioissa harjoittavat piratismia riippumatta sen laillisesta statuksesta. Piratismin pitäminen laittomana kriminalisoi ongelmallisesti jopa 10-20 % kansakunnan väestöstä epämääräiseksi ajaksi. Tällainen absurdi tilanne, jossa kansalaiset jakavat kulttuuria innokkaasti keskenään jopa vankeustuomion uhalla, nakertaa luonnollisesti yleistä lainkuuliaisuutta ja saattaa lainsäätäjät outoon valoon. Vielä vaarallisempaa on se, että laajamittainen piratismi voi houkutella lainsäätäjiä sallimaan erilaisia teknisiä valvontamekanismeja, joilla vakoillaan ihmisten yksityiselämää ja heidän keskinäistä viestintäänsä piratismin estämisen nimissä. Piratismi on kehno peruste poliisivaltiolle.
Mitkä ovat piraattien poliittiset tavoitteet?
Kulttuurin alueella poliittisten piraattien tavoitteena on uudistaa tekijänoikeus- ja patenttilakeja niin, että ne kannustaisivat ja rohkaisisivat sekä kansalaisia että yrityksiä luomaan, jalostamaan ja jakamaan kulttuuria keskenään. Tällä hetkellä tekijänoikeudet ja patentit edistävät kulttuuria ja yhteistä hyvää ainoastaan teoriassa. Käytännössä niistä on tullut lainopillisia aseita, joilla suuryritykset tukahduttavat terveen kilpailun sekä estävät kulttuurin ja tiedon vapaata leviämistä, jalostamista ja hyödyntämistä.
Toinen poliittisten piraattien päätavoite on suojella kansalaisten oikeutta yksityiselämään. Erityisesti USA:n johdolla käytävä terrorisminvastainen 'sota' on rohkaissut erilaisia poliisi- ja isoveliyhteiskunnan kannattajia lobbaamaan voimakkaasti lainsäädäntöä, jolla kansalaisten suojattu yksityiselämän alue pyritään minimoimaan ja heidän yksityinen viestintänsä pyritään saamaan laillisesti valtiollisen ja kaupallisen vakoilun kohteeksi.
Kulttuurin vapauden ja yksityiselämän suojan teemat liittyvät usein toisiinsa. Esimerkiksi vertaisverkkopiratismia käytetään tekosyynä vaadittaessa mediakartelleille poliisimaisia valtuuksia ihmisten yksityisen nettiviestinnän vakoilemiseen. Vastaavasti terrorismia vastaan kehitettyjä poliisin erityisvaltuuksia kansalaisten vakoilemiseen haluttaisiin kernaasti alkaa käyttämään myös mediakartellien etujen ajamiseen. Yksityisyydensuojan jatkuva heikentäminen sekä poliittisen ja taloudellisen eliitin 'etujen yhteenkietoutuminen' johtavat helposti DDR:n tai Natsi-Saksan kaltaiseen tilanteeseen, jossa vallanpitäjät pitävät koko väestöä – pientä valtaeliittiä lukuunottamatta - pelon vallassa. Tällaisella kollektiivisella pelottelulla pelataan Suomessa jo tänä päivänä vertaisverkkoasioissa, joissa peräti miljoona suomalaista on valtion silmissä rikollisia. Jo miljoonan suomalaisen pitäisi siis tuntea syyllisyyttä ja pelätä poliisia siksi, että he jakavat netissä kulttuuria keskenään.
Kuka haluaa, että piratismi on laitonta?
Piratismin laittomuuden puolesta on kamppaillut lähinnä kaksi tahoa. Toinen, vahvempi taho, ovat erilaiset tekijänoikeusmonopoleista hyötyvät mediayritykset ja ohjelmistovalmistajat sekä niiden muodostamat voimakkaat kartellit. Toinen, selvästi heikompi mutta myös vaikutusvaltainen taho ovat erilaiset kulttuurin tekijöitä edustavat järjestöt, jotka keräävät tekijänoikeuksien perusteella rahaa esim. musiikin radiosoitoista, poltettavista CD- ja DVD-levyistä jne. Käytännössä nämä kaksi tahoa usein liittoutuvat pyrkiessään lobbareidensa avulla saattamaan voimaan mahdollisimman ankaria tekijänoikeuslakeja. Yhdessä näitä tahoja kutsutaan usein ns. tekijänoikeusmafiaksi johtuen niiden mafiaa muistuttavista toimintatavoista. Tällaisia ovat esimerkiksi poliitikkojen ’ostaminen’, tiedotusvälineiden lahjonta (ns. Payola-systeemi), hintojen laiton sopiminen ja aidon kilpailun tukahduttaminen sekä yksittäisten kansalaisten pelottelu ja kiristäminen erilaisin kohtuuttomin uhkauksin.
Koska tekijänoikeusmonopolit ovat omistajilleen erittäin tuottoisia, tekijänoikeusmafia pyrkii kaikin tavoin vahvistamaan monopolejaan entisestään. Se on tässä pyrkimyksessään myös varsin häikäilemätön. Esimerkiksi EU:ssa sen viimeaikainen lobbaustaktiikka on ollut nostaa tekijänoikeusrikkomusten rangaistustasoa niin korkealle, että se voitaisiin rinnastaa rikollisuutena terrorismiin, jolloin alunperin terrorismin torjuntaa varten kerättyjä Internetin liikennöintitietoja voitaisiin käyttää myös esimerkiksi vertaisverkkokäyttäjiä vastaan.
Miten piraatit toimivat?
Piraattien toiminnassa voidaan erottaa neljä eri muotoa.
Valtaosa piraateista on tavallisia kansalaisia, joille piratismi on vain harrastus muiden joukossa. He käyttävät vertaisverkkoja ja muita Internetissä olevia palveluja tutustuakseen digitoidun kulttuuriin moniin eri muotoihin ja jakaakseen sitä keskenään. Tällaisia ’rivipiraatteja’ on Suomessa ehkä noin miljoona, kattaen kaikki ikäluokat koululaisista eläkeläisiin.
Lisäksi on olemassa periaatteessa kolmenlaisia piraattiaktivisteja, jotka käyttävät rivipiraatteja enemmän aikaa ja energiaa piratismin edistämiseen.
Ensimmäinen aktivistien ryhmä ovat ns. suoran toiminnan piraatit, jotka pystyttävät omilla resursseillaan erilaisia linkkisivustoja, vertaisverkkopalvelimia ja muuta piratismia tukevaa infrastruktuuria edistääkseen käytännön piratismia.
Toinen aktivistien ryhmä ovat ns. lobbaripiraatit, jotka pyrkivät tietoa jakamalla, debatoimalla ja lobbaamalla muuttamaan tiedotus- ja mielipideilmastoa sekä poliittista kenttää piratismille myönteisemmäksi. Esikuvana lobbaripiraateille on ollut vuonna 2003 toimintansa aloittanut ruotsalainen Piratbyrån. Lobbaripiraatteja löytyy tässä vaiheessa lähinnä Pohjoismaista ja Saksasta. Piraattiliitto edustaa lähinnä tätä aktivismin muotoa.
Kolmas aktivistien ryhmä ovat puoluepoliittiset piraatit, jotka ovat perustaneet eri maihin piraattipuolueita tai sellaisten alkioita tarkoituksenaan päästä omiin kansanedustuslaitoksiinsa ajamaan piraateille tärkeitä lakimuutoksia. Ensimmäinen virallinen piraattipuolue oli Ruotsin Piratpartiet, ja sen esimerkin innoittamana piraattipuolueita on syntynyt eri puolille maailmaa aina USA:ta ja Australiaa myöten. Piraattipuolueiden kansainvälinen kattojärjestö on PP International Net.
Kuinka voin auttaa piraattiliikettä?
Tekijänoikeusmafia kontrolloi tänä päivänä lobbareidensa ja etujärjestöpropagandansa avulla lähes täydellisesti sekä eduskuntaamme että julkista sanaa. Eduskunnassa on vain muutama kriittinen ääni siinä missä sinne tarvittaisiin todellinen poliittinen vastavoima. Lehdistö puolestaan julkaisee tekijänoikeusmafian propagandan sellaisenaan ja samalla vaikenee täysin kasvavasta ja kansainvälistyvästä piraattiliikkeestä. Tarvitaan kansalaiskeskustelua ja tiedon levittämistä; tarvitaan julkista debattia lehdistössä, radiossa ja televisiossa; tarvitaan poliittista järjestäytymistä. Voit auttaa piraattiliikettä millä tahansa näistä alueista.
Kansalaiskeskustelun herättämiseksi voit omalta osaltasi hankkia mahdollisimman paljon tietoa piratismista ja levittää sitä ystäviesi ja tuttaviesi keskuudessa. Jos olet esimerkiksi koululainen tai opiskelija, voit tulostaa kopioita tästä artikkelista ja jakaa niitä ystävillesi. Voit osallistua aihetta sivuaviin keskusteluihin Internetin keskustelupalstoilla, ja voit kirjoittaa piratismista blogissasi, jos sinulla on sellainen. Jos olet hyvä kirjoittamaan, voit tarjota piratismista kertovia juttuja lehdille julkaistavaksi joko omina debattiartikkeleinaan tai yleisönosastokirjoituksina. Olemme myös Piraattiliitossa kiinnostuneet informatiivisista, oivaltavista ja hyvälaatuisista piratismia sivuavista kirjoituksista. Kaikki tiedottaminen, keskusteleminen ja debatointi, myös ruohonjuuritasolla, auttaa piratismia.
Jossain vaiheessa Suomeen mitä todennäköisimmin perustetaan oma piraattipuolue. Tuolloin voit halutessasi osallistua sen toimintaan esimerkiksi liittymällä puolueeseen ja auttamalla sitä sen vaalityössä omien mahdollisuuksiesi puitteissa – tekemistä tulee varmasti riittämään kaikille vapaaehtoisille. Jos olet täysi-ikäinen ja kiinnostunut politiikasta, voit ryhtyä vaikka kansanedustajaehdokkaaksi piraattien riveissä. Viime kädessä piratismin ’ongelma’ korjataan lakien avulla, ja sitä varten eduskuntaan tarvitaan rohkeita, päättäväisiä ja korruptoitumattomia kansalaisia ajamaan lävitse tarvittavat lakimuutokset.
- Login to post comments
- (luettu 117635 kertaa)
-
Piraattiliitto on piraattiaiheiseen uutisointiin keskittynyt nettiyhteisö, eikä meillä ole mitään virallista yhteyttä Piraattipuolueeseen. Älä siis sekoita liittoa ja puoluetta keskenään, kiitos!
Uusimmat kommentit
- Näistä asioista hallitus ei halua sinun tietävän mitään.
3 päivää 10 tuntia sitten - Ipredator vpn
6 viikkoa 5 päivää sitten - Katainen ja Urpilainen valehtelivat taas kansalle ja kansa uskoi
4 viikkoa 1 päivä sitten - Työvoimatoimiston -ja sosiaalitoimiston virkailijat kusettavat
2 viikkoa 1 päivä sitten - Mistä eurokriisi johtuu ja miksi "superlama" tulee.
7 viikkoa 4 päivää sitten - Vittuilun vuoksi
25 viikkoa 4 päivää sitten - Näin kierrät yle-veron.
22 viikkoa 3 päivää sitten - Kuntavaalit tärkeä hetki vaikuttaa...
22 viikkoa 3 päivää sitten - EVM Euroopan vakausmekanismi tie avoin liittovaltiolle...
36 viikkoa 6 päivää sitten - Somali Mohamed A. KERTOO miten sossua HUIJATAAN
46 viikkoa 4 päivää sitten
Kommentit
Niin, miten oikeastaan on
Kun sanotaan, että piratismi ei ole varastamista, tuo perustelu ei ainakaan ole toimiva, koska esimerkiksi musiikkikappaleen levittämisestähän on kysymys. Sillä ei ole merkitystä, jääkö siitä lähteeseen "alkuperäinen" tai ei. Musiikki on elämys ja tässä tapauksessa elämystä levitetään ilman tekijän lupaa, joka heltiäisi maksamalla siitä.
Tekijän on saatava korvaus työstään. Siitä tuo kirjoitus on samaa mieltä, mutta ei oikein kerro miten. Viittaus siihen, että kulutetaan johonkin kulttuuriin, ei oikein toimi sekään. Pitäisi kuluttaa siihen mistä on nautittu. Ei ketään tekijää lohduta se, että johonkin muuhun kulutetaan. Tekijä on suorittanut palvelun ja palvelusta pitäisi jotenkin maksaa nimenomaan sille, joka sen palvelun toimitti.
Voi vapaata jakoa pitää hyvänä asiana, mutta tulisi muistaa, että korvauksetta ei luovaa työtäkään kauaa tehdä. Se lakkaa, surkastuu jne. Taiteilijalle ei riitä se, että teos leviää, jos kaikesta huolimatta vouti vie kaiken ja tulee vilu ja nälkä. Ongelma taiteilijoiden kannalta katsoen on, että miten ne tulot kertyvät ja kertyvätkö ne. Välimiesten, eli yhtiöiden ongelmat eivät liikuta.
Onnistuneelle taiteilijalle kuuluukin poskettomat tulot ja vähemmän onnistuneelle suosion mukaiset tulot hänellekin. Ei voi olla takuita taiteilijoiden tuloille, mutta jokin sellainen kohtuus, joka ehkä vastaisi nykyajan tuloja suosion mukaan. Paha määritellä. Tällä en tarkoita sitä, että levy-yhtiön filtterin läpi ja bisneshormoneilla kasvatetun musabroilerin nykytulot pitäisi taata, en suinkaan. Vaan sitä, että taiteilijoiden tulot yleisesti ottaen eivät ainakaan nykyisestä heikkenisi. Vapaamman musiikin levityksen puitteissa suosikit voivat vaihtua. Esille pääsee sellaista musiikkia ja sellaisia muusikkojakin, jotka eivät sopineet levy-yhtiöiden kaavoihin.
Levy-yhtiöt ja muut ovat sitten toinen juttu. Jos niitä ei tarvita, sitten niitä ei tarvita. Voivat alkaa vaikka myymään jäätelöä.
Vetoomus siihen, että koska miljoona ihmistä harrastaa tiedostonjakoa, ei voida sanoa, että he kaikki olisivat rikollisia. Voi olla, että se olisi poliittisesti vaikeaa, mutta ei ole lainkaan vaikea sanoa, että jopa lähes kokonaisella kansalla voi olla luvattoman heikko moraali. Historiaa lukenut tietää näin olevan. Se ei siis oikein toimi argumenttina.
Sananvapausargumetti ei toimi ollenkaan. Sananvapaus tarkoittaa sitä, että saan sanoa mitä haluan ja levittää sitä, mutta se ei tarkoita sitä, että saan levitellä toisen tekemät jutut. Se on hänen asiansa ja minun asiani on kunnioittaa hänen oikeuttaan hänen sananvapauteensa, eikä käyttää sitä hänen puolestaan.
Ainoa yksioikoisen selvä ja toimiva argumentti tuossa on, että nettiä ei voida pysäyttää, tiedostonjakoa ei voida pysäyttää ja kamala valvonta pohjustaisi kansalaisten valvontaa, joka on erittäin epätoivottavaa. Se olisi kulttuurillekin paljon suurempi uhka kuin nälkäkuolema. Sen seurauksena voisi menettää sielunsa, mitäpä henkikulta siihen verrattuna painaa. Ei juuri mitään.
Piraattikeskustelussa joku esitti, että sivilisaatio rakentuu kulttuurin ja tiedon levittämiselle ja puolusteli sillä levittämisen oikeutta. Totta tuo, että sivilisaation rakentuu kulttuurin ja tiedon levittämiselle, mutta lausuja unohti kokonaan, että siitä on myös maksettu ja se maksaminen on osa sitä kulttuurin tuottamista ja sivilisaation rakentamista.
Minun nähdäkseni
Minun nähdäkseni nykyisessä järjestelmässä suurin osa "onnistuneista" taiteilijoista ei saa poskettomia kuluja. Tekijänoikeusjärjestelmä ei takaa taiteilijoille riittävää ansiota. Koskaan taiteilijoilla ei ole ollut yleisesti ottaen riittäviä ansioita taiteestaan. Nykyaikana murto-osa merkittävistä taiteilijoista ansaitsee merkittävästi taiteella (osa näistä ansaitsijoista eivät ehkä ole edes monessa mielessä merkittäviä). Varmasti kaikki osaamme nimetä joitakin kiistattomasti historiallisesti merkittäviä taiteilijoita, kirjailijoita, ajattelijoita, tieteilijöitä tms. jotka eivät elinaikanaan juuri ansainneet luomistyöllään mitään. Nietzsche möi hyvin vähän. Humen nykyajan näkökulmasta merkittävintä (ja ensimmäistä) teosta ostettiin vain satunnaisesti (ja Hume itse piti sitä siksi taloudellisesti epäonnistuneena). Shakespeare oli liikemies, eikä tarvinnut mitään tekijänoikeuksia: elanto tuli teatterin tuloista - hän itse myös näytteli.
Sinulla on hyviä pointteja. En itse osaa aina muotoilla näkemyksiäni selkeästi, kuten saatat huomata, mutta pääasiassa voisi sanoa, etten pidä tekijänoikeuksia lähtökohtaisesti huonona asiana. Myös tekijänoikeuksien kunnioittamisen ympärille voi rakentaa oikein hyvän kulttuurin tuottamisen huomioon ottavan yhteiskuntamallin. Tässä viittaan "perinteiseen" (nykyiseen) malliin, jossa tekijänoikeuksien avulla "älyllistä omaisuutta" suojellaan ja jossa sisällöntuottaja saa korvauksia suurin piirtein sen mukaan, miten paljon tätä sisältöä missäkin käytetään. Vaihtoehtoisessa mallissa "älyllistä omaisuutta" ei kunnioiteta samalla lailla vaan koko käsite poistetaan. Molemmissa malleissa on hyvät ja huonot puolensa - uuden mallin mahdollisia heikkouksia voidaan varmasti korjata tai jollain tapaa kompensoida, mutta vanhan mallin heikkoudet näyttävät kasvavan koko ajan suuremmiksi teknologian kehittyessä. Sen vuoksi siitä mallista täytyy ilmeisesti luopua ja alkaa miettiä vaihtoehtoisia malleja. Väistämättä ei tarvitse tekijänoikeuksista luopua - kenties ne voidaan tulevaisuudessakin säilyttää. Vaihtoehdoista keskustellaan ja niitä kartoitetaan. Perinteinen malli ei siis minusta ole mitenkään läpensä paha eivätkä tekijänoikeudet haastavat mallit toisaalta ole kauttaaltaan hyviä. Jonkinlainen siirtymä kuitenkin vaikuttaa vääjäämättömältä ja tuntuu järkevältä.
En ole vakuuttunut siitä, että taiteilijalle kuuluu perusoikeutena toimeentulo yksistään taiteen kautta. Yleisemmin ottaen pidän kuitenkin siitä ajatuksesta että kaikista yksilöistä pidetään huolta yhteiskunnassa, vaikkei kaiken taiteen mielekkyys välttämättä olisikaan ilmeistä. Emmehän me elämäntapajuoppojenkaan elämäntyyliä yleisesti pidä erityisen arvokkaana mitä tulee sen yhteisölliseen hyötyyn, mutta kuitenkin pidämme heistä huolta, että heillä on mahdollisuus elää valitsemaansa elämää.
Itse olen pitkään elätellyt ajatusta ansaita joskus kulttuurin tuottamisen kautta. Minusta on kuitenkin aivan sama, ammunko itseäni jalkaan tukiessani tekijänoikeuksien heikentämistä tai jopa täydellistä poistamista. Kaikki virtaa.
EDIT: Niin ja se piti lisätä, ettei luova työ mihinkään kuole, vaikkei siitä korvausta saisikaan. Luovuutta voivat tukahduttaa monet muut asiat kuten masentavan kielteinen (ei siis vain kriittinen) vastaanotto tai yleisön puuttuminen. Lupaavat pöytälaatikkokirjailijat tai kellarisoittajat tai suihkussalaulelijat saattavat lakata luomasta jos he eivät usko koskaan saavansa yleisöä. Ehkä joku kaipaa vain rahaa, paha sanoa, mutta uskoisin että päällimmäinen motivoiva tekijä (tai kenties se pohjimmainen, molemmat kuulostavat merkittäviltä) on loppujen lopuksi yleisö ja vastaanotto. Se että luo jotain, jolla on merkitystä paitsi itselle myös muille, on ainakin minulle motivoiva ja innostava ajatus luoda kulttuuria.
Osittain samaa mieltä
Olen kanssasi samaa mieltä siitä että ylläolevasta artikkelista ei löydy juuri minkäänlaisia uskottavia perusteluja sille, miksi tiedostojen jakamisen pitäisi olla laillista. Suoraan sanottuna olen aina ollut sitä mieltä että Piratismi pähkinänkuoressa -artikkeli ei ole kovin hyvä ja se pitäisi kirjoittaa kokonaan uudelleen.
Sen sijaan eri mieltä olen tästä:
"Tekijä on suorittanut palvelun ja palvelusta pitäisi jotenkin maksaa nimenomaan sille, joka sen palvelun toimitti."
Jos biisin kuuleminen merkitsisi sitä, että artisti järjestäisi sinulle erikseen henkilökohtaisen musiikkiesityksen ja tekisi työtä sen eteen, totta kai olisi väärin olla maksamatta siitä. Tässä on kuitenkin kyse siitä, että artisti on tehnyt työtä vain sen alkuperäisen äänitteen eteen, kun kopiot taas syntyvät ilman kenenkään vaivannäköä. Sen takia ei ole niin itsestäänselvää, että jokaisesta kopiosta pitäisi maksaa.
Nykyinen järjestelmä, jossa jokaisesta kopiosta lähtökohtaisesti on maksettava korvausta, on vain yksi mahdollisista, eikä siis ainoa vaihtoehto. Ongelmana on se, että tämä nykyinen "jokaisesta erillinen korvaus" -järjestelmä on käymässä yhä hankalammaksi ja älyttömämmäksi. Digitaalinen vallankumous on nostanut kaiken sähköisessä muodossa olevan materiaalin kopiointi- ja käyttöastetta niin paljon, että olisi järjetöntä vaatia maksua jokaisesta teoskappaleesta tai jokaisesta käyttötapahtumasta. Hankaluuden tuottaa toisaalta se kaikki byrokratia, jonka kopiointi- ja esityslupien hankinta vaatii, toisaalta taas se, että jos jokaisesta kopiosta todellakin maksettaisiin tekijöille nykymallin mukainen korvaus, artisteilla ja säveltäjillä olisi pian enemmän rahaa kuin kenelläkään muulla tässä maailmassa. Se ei taas olisi reilua musiikin käyttäjiä kohtaan.
Artistien on toki saatava korvaus tekemästään työstä, eivätkä piraatit sitä millään tavalla kiistäkään. Sen sijaan piraattien agendana on nähdäkseni juuri se, minkä sanoin tuossa edellä: nykyään on järjetöntä vaatia korvausta erikseen jokaisesta teoskopiosta. Sisällöntuotantoala tarvitsee uuden rahoitusmallin.
Uudenlaisia rahoitusmalleja olisi varmasti mahdollista keksiä moniakin, mutta järkevimpiä tulevat olemaan sellaiset, joissa korvaus teoksista maksetaan enemmän könttäsummaperiaatteella. Musiikin nettikopiointi voitaisiin esim kustantaa kokonaan verovaroin. Toisaalta joskus on myös ehdotettu ns. ransom model -tyyppistä ratkaisua, jossa teoksesta maksetaan tekijälle tietty (suurehko) kertakorvaus, minkä jälkeen teos on lopullisesti vapaa tekijänoikeuksista ja kaikkien vapaasti käytettävissä.
On huomattava, että nykyinen "jokaisesta erillinen korvaus" -tyyppinen tekijänoikeusjärjestelmä ei ole taiteilijoille mikään itseisarvo. Taiteilijat ovat kyllä tyytyväisiä, jos vain saavat kohtuullisen toimeentulon. Sen sijaan nykyjärjestelmä voi kylläkin olla itseisarvo tekijänoikeusjärjestöille, jotka kukoistavat juuri nykyisen järjestelmän vaatiman byrokratia- ja lupienhankintaruljanssin takia. Kun sisällöntuotantoalan rahoitusmalli lopulta muuttuu, eikä jokainen kopiointitapahtuma enää vaadikaan erillistä lupaa tai erilliskorvausta, tekijänoikeusjärjestöjen toiminnalta putoaa pohja pois. Näkisin tämän yhtenä syynä siihen, miksi tekijänoikeusjärjestöt vastustavat uudistuksia ja pyrkivät leimaamaan uudistusten vaatijat varkaiksi kaikin keinoin.
Könttäsumat eivät toimi
Teoksista tulee saada korvausta suosion mukaan. Mitkään könttäsummat eivät otimi. Helppo tuottaa sontaa jota kukaan ei kuuntele ja sitten elää sillä. Suosion mukaan on ainoa toimiva. Joku taiteilija tekee uskomattomia summia, useimmat juuri ja juuri elävät. Taiteen tekoa ei pidä tappaa sillä, että olisi jotain ikäänkuin palkattuja kunnanartisteja. Valtio, eli verovarat johtaisivat siihen, että joku olisi taas päättämässä siitä, mikä on hyvää jne.
Jotkut taiteilijat olisvat epäilemättä tyytyväisiä johonkin tuollaiseen malliin, mutta ne olisivat niitä heikoimpia taiteilijoita. Myös taiteilijoilla pitää olla mahdollisuus rikastumiseen, aivan kuin muillakin.
Jos levy-yhtiöt tippuvat pelissä pois välistä ja taiteilijoiden esillepääsy vapautuu, seuraa siitä luultavasti, että superrikkaita taiteilijoita ei enää paljoakaan tulisi, mutta olisi enemmän taiteilijoita ja tarjontaa. Taide voittaisi sen, että se vapautuisi olemaan tekijän mielen mukaista, eikä levy-yhtiöiden rahanteon motiivilla ohjattua.
Nykytekniikka sallii taiteilijoiden suoran kontaktin yleisöön, siksipä se varmaan tulee olemaan voittava linja ja levy-yhtiöiden rooli muuttuu, tai sitten ne kuolevat.
En minäkään
En minäkään könttäsummien puolestä lähtisi masinoimaan, mutta ei se sulje pois tätä sinun ideaaliasi: "Suosion mukaan on ainoa toimiva". Suosiota voi mitata muutenkin kuin markkinoiden kautta, ja mitataankin. Kumpi oli ensin, muna vai kana? Eli tuleeko artistista suosittu koska se pärjää markkinoilla, vai pärjääkö se markkinoilla, koska siitä on tullut suosittu? Vai jotain muuta?
Suosion syyllä ei ole väliä
Suosio tarkoittaa sitä, että monet hankkivat, ei sitä, että teos olisi hyvä.
Maksun saa kumminkin siitä, että teos leviää, ei siitä, että se on hyvä.
Monet teokset saavat suosiota vasta sitten kun tekijä on kuopattu ajat sitten, tavallaan väärin tekijää kohtaan, mutta realiteetti on, että ihmiset saavat itse päättää mistä maksavat, eikä sille voi mitään. Eikä sitä voi muuttaakaan millään tavalla, joka olisi mitenkään toimiva. Se on osa elämää.
Tietysti voi tuntua nuijalta, että joku elää roskalla leveästi ja joku toinen huippujutuilla kuolee nälkään, mutta ihmisisltä ei voi riistää oikeutta päättää, että mitä he haluavat ostaa ja mitä eivät.
"ihmisisltä ei voi
"ihmisisltä ei voi riistää oikeutta päättää, että mitä he haluavat ostaa ja mitä eivät."
Mutta eivätkö tekijänoikeudet riistä tämän oikeuden?
Kyllä ihmiseltä on kovin helppo riistää näitä oikeuksia, eivätkä tekijänoikeudet, saati niiden puuttuminen, ole kuin pari hassua tapausta lukemattomien tapausten joukossa. Esimerkiksi verotus on yksi esimerkki, missä yksilön oikeuksia joudutaan rajoittamaan ja välillisesti määräämään, mihin tämä käyttää osaa rahoistaan. Libertaarit ovat pääosin koko verotusta vastaan.
Jos lähdetään pohtimaan teoksen vastuuttoman jakamisen moraalisia puolia, voi hyvinkin olla, että joudun itsekin päätymään siihen lopputulokseen, että vastuuton jakaminen tai kuluttaminen on väärin. Kuitenkin monet asiat, joita pidämme henkilökohtaisesti moraalittomina, ainakin tietyissä tilanteissa, ovat laissa sallittuja. Joskus on ilmeisesti järkevämpää jättää päätös yksilölle kuin yrittää pakottaa toimimaan tietyn normiston mukaisesti.
Tekijänoikeudet eivät riistä mitään oikeuksia
Voisi luetella vaikka kuinka monta vääryyttä, mutta pitkäkään lista ei todista mitään tekijänoikeuksien tyhmyydestä.
Hieman erikoinen väittämä, että tekijänoikeudet rajoittaisivat ihmisten oikeutta päättää mitä itse ostavat. Jos teos on kaupan, saa kukin päättää, ostaako, vai eikö ostaa. Jos tekijä on sitä mieltä, että se ei ole kaupan, sitten ei ole oikeutta päättää ostaa, koska se ei ole kaupan.
Tekijänoikeus on aikoinaan tullut juuri siihen tarkoitukseen, että tekijällä olisi jokin suoja, etteivät toiset hyväksikäyttäisi hänen teostaan ilman tekijän itsensä antamaa lupaa. Ennen sitä niin tapahtui ja se syntyi suojaamaan tätä oikeutta, minkä jokainen vähänkin eettinen ihminen tunnustaa.
Sotket varmaankin tekijänoikeuteen monien piraatti-ihmisten tavoin levy-yhtiöt ja muut, jotka eivät varsinaisesti liity tekijänoikeuteen. Kyseessä on yksittäisen henkilön suoja, jolla hänen oikeutaan hänen oman työnsä tuloksiin suojataan. Ei mitään muuta.
Emme elä vielä, valitettavasti, yhteiskunnassa, jossa yksilöiden moraali kattaisi tuon suhteen vastuuntunnon. Joskus ehkä elämmekin, mutta ei silloinkaan tarvitse tekijän oikeutta oman työnsä tuloksiin kieltää, tekijät vaan voivat pitää teoksiaan vapaammin saatavilla ja salliakin levityksen mielin määrin, se on heidän päätöksensä, muilla ei ole siihen päätösvaltaa.
Tekijällä on siis oikeus niin moraalisesti, kuin olemassa olevan lainkin mukaan, päättää miten ja kuka ja millä ehdoilla levittää hänen työtään, eli teosta.
"Tekijänoikeus on aikoinaan
"Tekijänoikeus on aikoinaan tullut juuri siihen tarkoitukseen, että tekijällä olisi jokin suoja, etteivät toiset hyväksikäyttäisi hänen teostaan ilman tekijän itsensä antamaa lupaa."
Tekijänoikeus (copyright) on alunperin tullut suojaamaan levittävän tahon oikeuksia, ei sinänsä itse tekijän. Kannattaa katsoa esim. Steal this film II tai lukea
Against Intellectual Monopoly. Kirja on hieman pitkä ja ehkä raskasta purtavaa, mutta tuo dokumentti nyt kannattaa katsoa niin saa hieman kuvaa piraatin näkökulmastakin.
Tekijänoikeus
suojaa tekijää nimenomaisesti, tekijä on se joka sitten tekee sopimuksen jonkun kanssa levityksestä, tai ei tee. Ilman sitä lupaa teosta ei kukaan saa levittää.
Mitä sitten tekijänoikeuslakiin on tuon perusidean ympärille rakennettu, on paljolti juuri sitä mitä sanoit, mutta ydin seikka on tekijän oikeuksien suojaaminen.
Tekijänoikeuslain mukaan
minulla ei ole oikeutta ostaa ystäväni kopioimaa albumia tai elokuvaa. Näin ollen tekijänoikeuslaki rajoittaa oikeuttani ostaa mitä haluan (tai myydä).
Jos joku kykenee myymään tuotetta halvemmalla kuin taho, jolle älyllisen omaisuuden oikeuksien omista on antanut luvan myydä, minulla ei ole tekijänoikeuslain mukaan oikeutta ostaa tätä tuotetta valitsemaltani taholta.
En vieläkään ole vakuuttunut siitä, että mitään tekijänoikeussuojaa välttämättä tarvittaisiin, tai että sellainen olisi jotenkin moraalisesti tarpeellinen. Tässä on kyse älyllisestä pääomasta, jota en itse pidä minkäänlaisena omaisuutena. Ehkä olen vanhanaikainen, eiväthän luonnonkansatkaan perinteisesti ole kyenneet ajattelemaan, että joku voisi omistaa maat, ilmat, metsät, eläimet tai jopa toisen ihmisen. Omaisuuskin on loppujen lopuksi pelkkä sosiaalinen rakennelma. Se ei ole välttämätön, mutta tietyissä järjestelmissä se on tarpeellinen työkalu, kuten tässä jossa me nyt elämme.
Katsoisin kuitenkin internetin maailmankyläilmiön sekä tekniikan yleisen kehityksen vievän tämän historiallisesti lyhytaikaisen älyllisen omaisuuden aikakauden päätökseen. Minua kiehtoo suuresti tietynlainen paluu tarinankertojakulttuuriin, jossa alkuperä ei ollut tärkeä (onko alkuperää olemassakaan, kysyy postmoderni, esim. Baudrillard?) vaan keskityttiin elämykseen ja nykyhetkeen. Internetin mahdollistaman tiedonvälityksen kautta käsityksemme ja ymmärryksemme kulttuuriartifaktien alkuperästä ei kuitenkaan katoa, ja se säilyttää ainakin jonkinasteisen merkityksen, mutta kulttuurin uudenlainen vapaa yhteisöllisyys saattaa aikaansaada uudenlaisia tapoja luoda merkityksiä. En väitä, etteivätkö aika ja paikka ole koskaan aiemmin olleet merkittäviä seikkoja teosten tulkinnassa ja arvottamisessa, mutta yhä enemmän tulee merkitsemään reaaliaikaisen esityksen (tai kokemuksen) olosuhteet (kuka esittää missä ja milloin) ja vähemmälle merkitykselle (muttei kuitenkaan mitättömäksi) jäävät teoksen alkuperän olosuhteet (kuka loi missä ja milloin).
Olet aika hauska tarinankesijä
etpä paljon muuta. Tuo seikka, että et saa ostaa kopiota sellaiselta taholta, jolle tekijä ei ole antanut lupaa, on aika itsestään selvää kenelle tahansa eettiselle ihmiselle. Jos ystäväsi haluaa myydä toisen teoksia, hänen tulee sopia siitä tekijän kanssa. Jos hänellä ei ole oikeutta myydä, ei sinullakaan ole tietenkään oikeutta ostaa. Jos et tuota ymmärrä, et ole oikein kärryillä siitä, mikä on reilua peliä.
Jos et osaa pitää älyllistä pääomaa, jolla varmaan tarkoitit tuotetta, minkäänlaisena omaisuutena, et ilmeisesti kunnioita toisen oikeutta tekemäänsä työhön, sillä tuo pääoma on jonkun henkilön työn tulos, se ei syntynyt itsestään. Jostain syystä niiden parissa, jotka taidetta tai muuta luovaa tekevät, on hyvin selvää, että teos on kovan työn tulos. Sinulta ehkä puuttuu kokemus sellaisesta, mutta voit aina verrata sitä tekemääsi työhön, jossa on fyysisemmaät tulokset. Asia on ihan sama, tulos on vain muodoltaan erilainen.
Ja jos sinulla ei ole mitään käsitystä luovan työn olemuksesta, olet ehkä väärässä keskustelussa. Vähän siltä näyttääkin, koska haluaisit hälventää toisten oikeuden heidän omaan työhönsä, mutta tuskin itse suostuisit olemaan palkatta työssä.
Vai että tarinankeksijä?
Vai että tarinankeksijä? Mitäköhän tuosta pitäisi ajatella, että haukutaan kulttuurin tuottajaksi. Minusta kaikki ovat jollain tapaa kulttuurintuottajia, ellei yksilö sitten täydellisesti onnistu eristäytymään muusta maailmasta. Mutta että pelkkä tarinankeksijä? Kyllä minä muutakin elämässäni toimitan.
Pitääkö työstä maksaa palkkaa? Toki, sikäli kun näin on sovittu. Minullakin on tällaisesta järjestelystä käytännön kokemuksia, ja yleensä se on toiminut. Kun muusikko äänittää albumin voidaan tätä albumia toki pitää omaisuutena, jos näin halutaan. Ainakin siitä on olemassa fyysinen kappale muusikon hallussa, josta on muusikolle potentiaalista hyötyä. Lakimme eivät salli kenenkään anastaa tätä albumia muusikon hallusta ja tämä tuntuu valtaosasta ihmisistä. Yhteiskunta toimii paremmin kun tällainen rajoitettu omaisuuden suoja (esim. verot rajoittavat omaisuuden suojaa, mutta se ei välttämättä kuulu tähän ) on olemassa. Ennen kuin albumia on myyty tai jaettu kellekään, kukaan ei hyödy tuotteesta; sitä ei myöskään voi kopioida.
Muusikko myy albuminsa eteenpäin: hän saa korvauksen tekemästään työstä. Ilman mitään tekijänoikeuksien käsitettä olemme saaneet annettua muusikolle korvauksen. Hän voi itse päättää myyntihinnasta. Näin siis kulttuurin tuottajalla on toki oikeus tekemäänsä työhön. Hänen ei ole pakko antaa sitä kenenkään käyttöön. Hän voi nauttia siitä kokonaan yksikseen tai perheensä parissa. Jos muusikkoi äänitä teosta, sitä ei käytännössä kukaan koskaan kopioikaan. Näin hän voi vieläkin jossain määrin rajoittaa teoksensa käyttöä - soittaa vain ystävilleen tai perheenjäsenilleen joihin voi luottaa sekä visusti tarkkailla, ettei jossain lähistöllä ole nauhoitusta päällä.
Vaarana on toki, että joku kuuntelee tarpeeksi tarkasti ja kykenee tuottamaan miltei täydellisen kopion kuulemastaan. Tämä riski on otettava jos haluaa yleisöä.
Tuote on siis omaisuutta, mutta kopioitava osa siitä ei ole omaisuutta. Sanat, sävelet, ideat, kuvat, mielikuvat jne. voidaan kopioida monin eri tavoin kuitenkaan kuluttamatta tai muuntamatta tai tärvelemättä alkuperäistä tuotetta. Tekijällä on siis yhä oikeus tuotteeseensa ilman tekijänoikeuksien turvaa.
En pidä luovaa työtä mitenkään heppoisena verrattuna muihin työn muotoihin kuten rekan ajamiseen tai hevosen kengittämiseen. En kuitenkaan näe erityistä syytä kunnioittaa älyllistä omaisuutta. Kun julkaiset kulttuuriartefaktin, se ei enää ole omaisuuttasi missään perinteisessä mielessä. Sinulla ei ole oikeutta määräillä sen käyttöä tai levittämistä tai muokkausta jne.
Eli lyhyesti sanoen
kiellät taiteilijan oikeuden omaan työhönsä.
Monet teokset ovat sellaisia, että niistä saa jonkinlaisen korvauksen pitkän ajan kuluessa, ei suinkaan heti kerrasta. Tämä edellyttää sitä, että tekijällä on suoja teostensa suhteen myös levityksen suhteen.
Mutta sinä olet rohkea toisen oikeuksien anastaja ja tykkäät, että kun jostain kuvasta on painettu postikortti, se on saman tien vapaata kamaa. Et välitä lainkaan siitä, että tekijän ansiot syntyvät siitä, että että sitä korttia myydään vuosia. Saadakseen siitä jonkinlaisen tulonlähteen, hän voi joutua tekemään kuvia monta vuotta, ennen kuin hän elää niiden korttien tuottamalla rahalla. Ja jatkamaan sitä työtä koko ajan, jotta olisi riittävä määrä myyntiä kaikki kortit yhteenlaskien.
Jos homma on sinusta kiinni, niin taiteilijan ei kuulu saada juuri mitään korvausta teoksistaan. Motiivisi on saada toisen työn tulos sinun hallintaasi, sinun ehdoillasi?
Mitäpä muuta mielessäsi voisi ollakaan, koska haluat riistää työn tekijän oikeuden omaan työhönsä.
Ilmeinen syy on oma kyvyttömyytesi tuottaa teoksia ja haluttomuutesi maksaa niistä. Mitäpä muuta tuosta voisi päätellä. Voisiko?
En kiellä taiteilijan
En kiellä taiteilijan oikeutta työhönsä. Sanoin jo tuolla, että taiteilijalla on oikeus nauttia työnsä tuloksista ja jakaa työtä muille haluamallaan tavalla. En ymmärrä miten ymmärrät tämän seikan väärin?
On toki joitain oikeuksia, joita en ole valmis taiteilijalle antamaan, tai millekään kulttuurintuottajalle. Olen yksinkertaisesti vakuuttunut siitä, että tulevaisuuden länsimainen yhteiskuntamme toimii paremmin ilman tällaisia erityisiä älyllisen pääoman käsitteeseen liittyviä oikeuksia.
Taiteilijat eivät häviä mihinkään vaikka tekijänoikeudet nykymuodossaan poistettaisiin. Pelon taustalla on ilmeisesti pohjimmiltaan uskon puute markkinatalouden rakenteisiin, kysynnän ja tarjonnan kohtaamiseen.
Moraalisin itsestäänselvyyksin ei kannata lähteä argumentoimaan, ainakaan minun kanssani. En ole lainkaan varma onko sellaisia olemassa, sanoisin pikemminkin että ne ovat riippuvaisia kulttuurista. Esimerkiksi heteroseksuaalisuus ainoana sallittavana seksuaalisuuden muotona on joskus ollut länsimaisessa kulttuurissamme moraalinen itsestäänselvyys.
Kiellät ilmiselvästi oikeuden
omaan työhön, koska katsot, että kun taitelija myy jollain hinnalla yhden kopion, on teos sen jälkeen vapaata riistaa. Yhden kopion myyminen ei todellakaan korvaa teoksen parissa tehtyä työtä. Vai olisitko valmis maksamaan esimerkiksi kymmeniä tuhansia euroja yhdestä äänitteestä?
Teoksien eteen nähty työ voi olla jopa vuosien työ. Ja sinä olet sitä mieltä, että kun myy yhden kopion, on saanut palkkansa.
Oikeus omaan työhön on aika selvä juttu, koska vaihtoehtona on oikeus orjuuttaa ja käyttää hyväkseen toista. Ei mitenkään verrannollinen valitsemaasi esimerkkiin itsestäänselvyyksistä.
Vapaata riistaa
Kiusankappale, puhutko nyt kaupallisesta hyödyntämisestä vai vertaisverkoissa tapahtuvasta yksityisestä jakamisesta? Olet kai ymmärtänyt, että piraatit eivät ole vaatimassa kopioinnin kaupallisen suoja-ajan poistamista vaan lyhentämistä? Joten ei tässä nyt kukaan ole yhden kopion myymisen mallia ajamassa kaupallisen hyödyntämisen osalta.
Kirjoituksesi henki sitä
mitä monet täällä sanovat kylmän rauhallisesti, että kun teos on jossain muodossa julkaistu, se on vapaa.
Oma henkilökohtainen mielipiteeni yksityisestä levityksestä on kutakuinkin tälläinen:
Jos joku kopsaa sivultani kuvan omaan käyttöönsä ja käyttää sitä omalla yksityisellä kotisivullaan, minulla ei ole mitään sitä vastaan, jos hän kertoo mistä se on kotoisin. Jos joku toinen haluaa sitten hakea sen perusteella kuvia sivultani, olen ihan suopea sille, jos hän hakee sen sivultani, koska se on positiivista. Ne kuvat, joita en halua päästää tuon tapaiseen jakoon, eivät ole saatavilla.
Jos kuvan laittaa vertaisverkkoon, se ei ole minun kannaltani yhtä hyvä asia, mutta ei suoranaisen pahakaan, jos kuvasta ilmenee mistä se on kotoisin.
Riippuu myös teoksen luonteesta, joidenkin kohdalla levitys on hyväksi, joidenkin kohdalla se ei ole hyväksi. Katson oikeudekseni itse olla se joka tekee valinnan sen suhteen.
Kaupallisen jakelun kautta ostettuja kuvia sen sijaan en soisi jaettavan millään tavalla, koska jos kuva leviää liikaa, se kuluu, siis menettää uutuusarvonsa, eikä välttämättä ole vielä tuottanut mitään mainittavaa. Kulumisen myötä käy niin, että sen julkaisuoikeutta ei enää haluta ostaa, koska sen uutuusarvo on jo käytetty. Vaikkapa päivän työstä kymppi pari ei kuulosta oikein riittävältä, ottaen huomioon vielä senkin, että vain jotkut kuvat myyvät, monet eivät myy ainakaan juuri nyt. Ne saattavat olla kiinnostavia joskus myöhemmin, mutta eivät juuri nyt. Silloin niiden tuotto on jossain tulevaisuudessa, tai sitten niillä ei koskaan ole mitään tuottoa. Jos ei ole mitään suojaa, tai suoja on hyvin lyhyt, kaatuvat monien taiteilijoiden mahdollisuudet tienata omilla töillään, niillä tienaavat jotkut toiset jotka julkaisevat niitä ja myyvät niitä omaan lukuun. Mikä siinä olisi oikein?
Kuinkas olisi sarjakuvataiteilijan kanssa. Ensimmäisestä julkaistusta tuotteesta voi kestää jopa kymmeniä vuosia siihen, että on olemassa suosiota, josta siten saisi jopa rahaa korvaukseksi edeltäneiden vuosien työstä. Reitti siihen voi olla hyvin pitkä ja hyvin hankala ja vaatia paljon uhrauksia taiteilijalta. Onko silloin oikein, että hänellä ei ole mitään oikeuksia teoksiinsa sitten kun ne vihdoin voisivat tuottaa jotain.
Musiikki ei ole kaikki taide, eivätkä levy-yhtiöt ole kaikki taiteen myynti, eikä viihdeteollisuus ole yhtä kuin tekijänoikeuksien suojan ainoa nauttija. Taide on hyvin paljon ja hyvin monimuotoista. Koko tekijänoikeutta vastustava keskustelu käsittelee asiassa vain yhtä nurkkaa, mutta ei käsittele kokonaisuutta ja vielä vahemmän tietää jotain taiteen tekemisestä ja sen reliteetteista. Hyvin monien kirjoituksissa henkii halu päästä korvauksetta toisten töihin käsiksi ja päästä leikkimään niillä, siis puhdas itsekkyys ja hyvin kapea-alainen näkemys, kuin hemmoteltu lapsi, joka tykkää, että hänellä on oikeus saada kaikki mitä hän haluaa. Tämän henkisen asenteen ympärille keksitään sitten perusteluita. Ne ovat tietysti kauniin tuntuisia, eihän kukaan rakenna propagandaansa tarkoitusperiään haitaavaan muotoon.
Tosiaan suurin osa
Tosiaan suurin osa piraateista ei ole vaatimassa tekijänoikeuksien poistamista. En minäkään ole suoranaisesti vaatimassa sitä, vaikka mielestäni se on loppujen lopuksi vääjäämätöntä. Yhteiskunnalliset järjestelmämme tulevat vähitellen muuttumaan ja yksi näistä ensimmäisistä askeleista on tekijänoikeusjärjestelmän keventäminen. Tämä saattaa toki jossain määrin lisätä kulttuurin "sosialisoimista" - apurahat ja kirjastot ovat esimerkkejä jo toimivista sosialistavista käytännöistä, joissa yhteiskunnallisesti tuetaan kulttuuria - mutta turha meidän on näitä pelätä, sillä olemme jo kokemuksesta huomanneet, että markkinatalous toimii varsin hyvin myös tietyin rajoituksin. Kyse ei ole sosialismin peikosta.
En itsekään olisi valmis heilauttamaan taikasauvaa ja siten käden käänteessä poistamaan koko älyllisen pääoman käsitettä ja kaikenlaista tekijänoikeutta. olen vain sitä mieltä, että loppujen lopuksi se on paitsi järkevä myös vääjäämätön kehitys yhteiskunnassamme. Siihen kuitenkin liittyy muitakin kehityskulkuja ja muutoksia. Järjestelmän osia ei voi muuntaa tai poistaa ilman että muu järjestelmä mukautuu muutoksiin. Siksi ei myöskään kannata esimerkiksi poliittista toimintaa keskittää tekijänoikeuksien poistamiseksi vaan ainakin ensi alkuun tekijänoikeuksien keventämiseksi.
Toinen seikka ovat tietenkin erilaiset näkemykset piraattiliikkeen sisällä. Kannattaa tietenkin ajaa niitä asioita, joihin kaikki tai ainakin suurin osa ovat valmiita sitoutumaan. Siksi tekijänoikeuksien "reilu" korjaaminen sekä tekijänoikeusjärjestöjen vallan järkevä rajoittaminen ovat ensisijaisia tavoitteita, tässä vaiheissa kenties ainoita joita on järkevä alkaa viemään eteenpäin piraattiliiton taholta.
Teoreettinen argumentointi on erillinen asia. Nämä on hyvä pitää erillään, varsinkin kun piraattipuolueen perustaminen tulee ajankohtaiseksi. Politiikassa ei ole enää pitkään aikaan ollut "luvallista" puhua utopioista (vaikka henkilökohtaisesti pitäisikin ajatuksiaan realistisina).
Jos vapaat markkinat eivät
Jos vapaat markkinat eivät taa taiteilijalle riittävää tuloa millään ehdoin, taiteilijan ammatti on vapaan markkinatalouden näkökulmasta kannattamaton. Tällöin sitä ei kannata harjoittaa, kuten ei esimerkiksi jään myymistä (ainakaan enää länsimaissa). Työn tekijällä on oikeus tehdä työllään mitä haluaa, eikä hänen tarvitse antaa sitä kellekään.
Palkka määritellään työnantajan ja työntekijän kesken ennen työhön ryhtymistä.
Vapaat markkinat
nykymuodossaan antavat tekijöille toimeentuloturvan, koska tekijöillä on oikeus teoksiinsa. Sen oikeuden tuntuva heikentäminen, tai peräti poistaminen, muuttaisi tilanteen siten, että ei olisi toimeentuloturvaa edes niille, jotka nykyoloissa saavat elantonsa kasaan.
Haluat perustella taiteilijan toimeentulokyvyttömyytä sillä, että jos hän ei ilman mitään toimeentuloa turvaavaa lainsäädäntöä saa tuloja, hän ei ole kyvykäs tienaamaan taiteellaan.
Aivan sovit palkan työstä, jolloin saat takuun tuloista. Taiteilija tekee teoksia ja sopii ostajan kanssa korvauksista sekä muista ehdoista. Erona se, että sinä annat taattua palkkaa ja tasaisesti joka kuukausi tilillesi tippuvaa palkkaa vastaan pois oikeuden työsi tuloksiin työnantajalle. Taiteilijalla ei ole takuita kuukausipalkasta, eikä mistään muustakaan. Hänen on saatava tulonsa sopimalla mahdollisen ostajan kanssa siitä paljonko saa korvausta ja millä ehdoilla. Jos joku haluaa täydet oikeudet, pitää korvauksen olla sen mukainen, jos haluaa rajalliset oikeudet, muodostuu hinta sen mukaan. Silloin koko korvaus jakautuu useamman käyttäjän kesken, useimmiten taiteilija ei koskaan saa myydyksi rajoitettuja oikeuksia sen vertaa, että koko työlle muodostuisi siedettävä korvaus. Palkka on eri luontoinen, silloin saat takuun siitä, että tulot ovat siedettävät.
Tekijänoikeudet rajoittavat
Tekijänoikeudet rajoittavat vapaita markkinoita, koska ne asettavat ehtoja tuotteiden myymiseen (ja levittämiseen). Tosiaankin tämän hetkiseen markkinatalouteemme on rakennettu joitain funktioita, jotka tietyllä tapaa rajoittavat vapaita markkinoita. Verotus on yksi hyvä esimerkki. On olemassa myös kiellettyjä keinoja rajoittaa vapaita markkinoita, kuten kartellit. Tekijänoikeudet eivät ole välttämätön osa vapaita markkinoita.
Sanot, ettei taiteilijalla ole takuita kuukausipalkasta. Näin on nykyisessä järjestelmässä. Historiassa on esimerkkejä kuukausipalkkaisista taiteilijoista, tai yleisemmin, taiteilijoista, joiden ansiot ovat olleet säännölliset samaan tapaan kuin nykyiset kuukausipalkat. Tämäkin osoittaa tekijänoikeusjärjestelmän olevan vain yksi monesta mahdollisesta.
Tekijänoikeudet eivät rajoita vapaita
markkinoita, ne rajoittavat mielivaltaa.
Kuukausipalkkaisia taiteilijoita on nytkin, silloin saavat palkkansa ja tekijänoikeuksista nauttiminen on työnantajan etu. Mm. mainoksiin teoksia tekevät ovat monesti kuukausipalkkaisia, mutta jos puhutaan vapaasta taiteesta, siis taiteilijan omilla ehdoilla tapahtuvasta luovasta työstä, siihen ei ole kuukausipalkkajärjestelmää, eikä pidäkään olla.
Jos olisi, häipyisi taiteellinen vapaus sen sileän tien. Olisi joku, joka arvioisi, kenelle kuuluu kuukausipalkka ja kenelle ei. Kaikille halukkaille sitä ei tulisi kumminkaan.
Tekijänoikeuksien poistajat rakastavat keksiä kaikenlaisia tulon muodostamiseen liittyviä ideoita ja uskovat niiden perustelevan jollain lailla tekijänoikeuksien poistamista. Tosiasiassa ne ideat eivät ole uusia, eikä niiden toimivuutta ole osoitettu ja kaiken lisäksi tekijänoikeudet eivät estä niitä kokeilemasta.
Kokeilkaa eri vaihtoehtoja, ottakaa vastuuta ja oppikaa käytännön tasolla miten ihanteenne saa toimimaan. Sitten voitte muuttaa maailmaa tuolta osin, sillä silloin monet siirtyvät käyttämään toimivia mallejanne. Nyt esitetyillä ideoilla ei ole mitään osoitettua käytännöllistä toimivuutta. Yksi satunnainen esimerkki ei todista laajempaa ja kestävämpää toimivuutta. Ideoiden esittäjät ole valmiita ottamaan mitään vastuuta asiasta, ainoastaan halukkaita heittämään taiteilijat ideoidensa varaan. Se on hyvin vastuutonta toimintaa, jossa kaikki riskit siirretään toisten kannettavaksi. taitelijoista tehdään silloin joidenkin idealistien koekaniineja.
Tuo näyttää minusta
Tuo näyttää minusta silkalta retoriikalta:
"Tekijänoikeudet eivät rajoita vapaita markkinoita, ne rajoittavat mielivaltaa."
Ovathan vapaat markkinat monessa mielessä mielivaltaa. Myyjällä on täysi vapaus määritellä hintansa ja myyntiehtonsa. Ajatuksena on kuitenkin se, että markkinoiden laajuus vähentää sen merkitystä: jos et pidä yhden mielivallasta, voit kokeilla toista. Vapaat markkinat tarkoittavat vapaata kilpailuasetelmaa, jossa yksin kilpailukykyisyys määrää taloudellisen menestyksen. Kun yksi tuottaa tehokkaammin (halvemmalla), kuin toinen, tai tuottaa parempia tuotteita, näitä ostetaan enemmän. Kenenkään kilpailukykyä ei pyritä rajoittamaan.
Markkinoita ei ideaalisti rajoitettaisi millään tavoin. Toki tuotantotekijöitä rajoittavat erilaiset lait, joiden emme tavallisesti katso rajoittavan vapaita markkinoita sinänsä. Näillä tarkoitan esimerkiksi lapsityövoiman tai orjatyövoiman kieltoa.
Tekijänoikeudet rajoittavat vapaita markkinoita, koska ne estävät vapaan kilpailun.
Tekijänoikeudet eivät todellakaan
rajoita vapaata kilpailua, ne rajoittavat ainoastaan sitä, että toisen tuotteilla ei saa alkaa käymään kauppaa ilman sopimusta. Sopimukset tehdään valmistajien kanssa, vähittäismyyntiin menee tuotteita kaikkialle, jos vain haluvat ottaa myyntiin. Tämä pätee tavattoman monissa tuoteissa. Et voi edes tehdä kopiota toisen tekemästä muoviämpäristä ja siten alkaa myymään sitä. Oman muotin muoviämpäristä saat tehdä, mutta muotin aihiona et voi käyttää toisen tekemää muoviämpäriä.
Millä tavalla taideteoksissa nykymallilla kilpailukyky ei määrittelisi taloudellista menestystä? Taiteenkin myynnissä on kilpailua, kovaa kilpailua onkin.
Ei pidä paikkaansa.
Kiellät ilmiselvästi oikeuden omaan työhön, koska katsot, että kun taitelija myy jollain hinnalla yhden kopion, on teos sen jälkeen vapaata riistaa. Yhden kopion myyminen ei todellakaan korvaa teoksen parissa tehtyä työtä. Vai olisitko valmis maksamaan esimerkiksi kymmeniä tuhansia euroja yhdestä äänitteestä? Teoksien eteen nähty työ voi olla jopa vuosien työ. Ja sinä olet sitä mieltä, että kun myy yhden kopion, on saanut palkkansa. Oikeus omaan työhön on aika selvä juttu, koska vaihtoehtona on oikeus orjuuttaa ja käyttää hyväkseen toista. Ei mitenkään verrannollinen valitsemaasi esimerkkiin itsestäänselvyyksistä.
Ei pidä paikkaansa. Edellinen kirjoittaja aivan selvästi puolusti tekijän oikeuksia työnsä tulokseen. Sinä taasen yrität puolustaa mallia, johon sopii amerikkalainen sanonta: "You can't have your cake and eat it too". Eli ollaan myyvinään teos, mutta ei sitten kuitenkaan.
Kyllä yhden kappaleen myyminen korvaa työn kunhan hinnan asettaa sopivaksi. Miksei hinta voisi olla kymmeniä tuhansia, ostaahan nykyäänkin tuhannet ihmiset saman teoksen. Ei muuta kuin kolehti pystyyn että saadaan teos ostettua pois tekijältään. Tämä myöskin motivioisi tekijöitä paljon paremmin, kun kertaluontoisella työllä ei voi lypsää tuloja kuolemaansa saakka, vaan kun yksi teos on myyty, jos haluaa lisää tuloja, on myös tehtävä lisää työtä.
Tuon orjuuttamisesta höpöttämisen voisi myös jo jättää pois tökerönä propagandakeinona, koska sillä ei ole asian kanssa yksinkertaisesti mitään tekemistä.
Musiikkituotannon etukäteisrahoitus
Deranger: "Kyllä yhden kappaleen myyminen korvaa työn kunhan hinnan asettaa sopivaksi. Miksei hinta voisi olla kymmeniä tuhansia, ostaahan nykyäänkin tuhannet ihmiset saman teoksen. Ei muuta kuin kolehti pystyyn että saadaan teos ostettua pois tekijältään. Tämä myöskin motivioisi tekijöitä paljon paremmin, kun kertaluontoisella työllä ei voi lypsää tuloja kuolemaansa saakka, vaan kun yksi teos on myyty, jos haluaa lisää tuloja, on myös tehtävä lisää työtä."
Ainakin Sellaband on toteuttamassa jo yhdenlaista varianttia tästä tuotannon etukäteen rahoittamisen ideasta. Siinä kuka tahansa artisti, joka saa 5.000 ihmistä uskomaan itseensä niin että on valmis sijoittamaan artistin levyyn 10 dollaria, pääsee Sellabandin toimesta levyttämään parhaat biisinsä albumiksi hyvään studioon hyvän tuottajan avustamana. Levytyksen jälkeen kaikki 5.000 10 dollariaan sijoittanutta 'uskojaa' saavat syntyneen levyn automaattisesti postitse itselleen. Kolme kunkin levytetyn albumin raidoista pannaan promootiomielessä ilmaiseksi jakoon Sellabandin sivuille, ja loppuja raitoja myydään aineettomasti 50 senttiä kappale. Kertyvät myyntitulot jaetaan kolmeen osan: kolmasosa menee palvelun pyörittäjälle eli Sellabandille, kolmasosa artistille itselleen ja kolmasosan saavat jakaa keskenään artistin 5.000 'uskojaa'. Lisärahaa on mahdollisuus tienata myymällä CD-levyjä omatoimisesti haluamiensa kanavien kautta. Sellaband toimittaa näitä CD-levyjä omakustannushintaan, kuitenkin niin, että 2 dollaria kunkin CD-levyn tukkuhinnasta jaetaan 5.000 'uskojan' kesken. Sopimus Sellabandin kanssa ei sido artistia mitenkään - hän voi koska tahansa solmia sopimuksen normaalin levy-yhtiön kanssa niin halutessaan. Mielenkiintoinen malli, joka antaa artistille mahdollisuuden sivuuttaa perinteiset levy-yhtiöt kokonaan ja parhaassa tapauksessa jopa tienata rahaa yhdessä suurimpien faniensa kanssa.
Kaikki millä pystyy sivuuttamaan
perinteiset levy-yhtiöt, on artistien kannalta positiivista.
Levy-yhtiöt nykymuodossaan ovat artistien vihollisia, koska niillä on halu muokata artistista heidän rahantekokoneitaan, ei auttaa artistia luomaan omaa musiikkiaan. Jotkut pääsevät luomaan omaansa omilla ehdoillaan, mutta harvat.
Tuossa ei ollut kuitenkaan mitään sellaista, mikä edellyttäisi muutoksia tekijänoikeuslakiin. Toisekseen tuo on yksi vaihtoehdoista, eikä yksi pääskynen tee sitä kesää vieläkään. Uusian reittejä tulee ja onkin jo, mikään niistä ei edellytä tekijän oiekuksiin puuttumista. uudet reitit eivät käytä lain suomia mahdollisuuksia suojauksiin eivätkä muutenkaan tavoittele kuluttajan elämänm hankaloittamista, päin vastoin.
Nuo ovat positiivisia tapahtumia. Noita tulee varmasti lisää ja taiteiljoiden mahdollisuudet tavoittaa yleisö tulee ilman muuta suoremmaksi ja netti on siinä avainasemassa.
Tuollaisella kehityksellä ei tosin ole mitään tekemistä piraattien ajaman asian kanssa, eli tekijöiden oikeuksien heikentämisen kanssa.
Se jolle vastasin
ei todellakaan tarkoittanut niiden kymmenien tuhansien maksamista, joten vääristät asiaa.
Hänen näkemyksensä on todellakaan ei puolusta tekijää, jos tekijänoikeus poistetaan. Hänen ilmasunsa "nykymuodossaan poistetaan", tarkoittaa ilmaisuna niiden poistamista. Hän ei puhunut siitä mitä tulee tilalle.
Jos hän ei tarkoittanut sitä, että tekijän oikeus oman työnsä hallintaan poistetaan, vaan jotain muuta, silloin olisin tulkinnut väärin hänen sanansa, mutta en oikein usko niin. Mitä jos hän vastaisi itse ja kertoisi, mitä tulisi tilalle. Niin moni on puhunut tekijänoikeuden poistosta, että paljon muutkaan ei tuosta tule mieleen.
Tekijänoikeuden poisto puolestaan johtaisi automaattisesti siihen, että jotkut tekisivät hänen teoksillaan rahaa, mutta suojan puuttumisen tähden hänellä ei ole mitään oikeuksia siihen.
Puolustan mallia, jossa tekijällä on oikeus myydä käyttöoikeuksia, tai myydä mitä huvittaa, kyse ei ole lainkaan väittämästäsi olla myyvinään -ilmiöstä. Sellainen väitös on aika surkuhupaisa, lisensiointi on normaalia, eikä siinä ole mitään väärin.
Erinäiset piraatit kyllä koittavat kahmia itselleen lisäoikeuksia haluamalla olla ymmärtämättä tätä. On helpompaa perustella itselleen tulevia oikeuksia kun ostaa tuotteen, kun rajaa käsityksensä koskemaan "ostin perunasäkin" tasoa. Siihen vaaditaan tosin itsepetos, mutta ehkä kaikki keinot tulee käytetylsi, kun pyritään lakien voimalla muuttamaan tekijöiden oikeuksia sopia siitä millä tavalla he myyvät tuotettaan.
Lisenssiointi on hyvin tavallista. Monien teosten kohdalla on niin, että ne pitää lisensioida moneen kertaan, ennen kuin niillä loppujen lopuksi tienaa. Kustakin julkaisutavasta ja kerrasta tulee jotain, yhdestäkään ei niin paljon, että se korvaisi tehdyn työn.
Miksikä sinä sitten sanoisit orjuuttamisen sijaan sitä, että tekijältä otetaan oikeus omaan työhönsä pois, siis poistamalla tekijänoikeus, silloin nimittäin kaikille annetaan valta ottaa hänen teoksestaan kopioita ja myydä niitä ihan oman mielensä mukaan.
Silloin kuka tahansa saa laillisesti alistaa taiteilijan mielihalunsa mukaan, sellainen on taiteilijan orjuuttamista.
Orjuuttaminen on oiva sana ilmaisemaan asiaa. Se ei ole propagandakeino, se on realiteetti.
Sen sijaan nuo puheet siitä, että keräisit kavereitten kanssa kolehdin ostaaksesi vaikkapa yhden musiikkikappaleen kaikki oikeudet itsellenne, se on propagandaa, koska tiedät itsekin, että sitä ei tule koskaan tapahtumaan.
Se jolle vastasin ei
Se jolle vastasin ei todellakaan tarkoittanut niiden kymmenien tuhansien maksamista, joten vääristät asiaa. Hänen näkemyksensä on todellakaan ei puolusta tekijää, jos tekijänoikeus poistetaan. Hänen ilmasunsa "nykymuodossaan poistetaan", tarkoittaa ilmaisuna niiden poistamista. Hän ei puhunut siitä mitä tulee tilalle. Jos hän ei tarkoittanut sitä, että tekijän oikeus oman työnsä hallintaan poistetaan, vaan jotain muuta, silloin olisin tulkinnut väärin hänen sanansa, mutta en oikein usko niin. Mitä jos hän vastaisi itse ja kertoisi, mitä tulisi tilalle. Niin moni on puhunut tekijänoikeuden poistosta, että paljon muutkaan ei tuosta tule mieleen. Tekijänoikeuden poisto puolestaan johtaisi automaattisesti siihen, että jotkut tekisivät hänen teoksillaan rahaa, mutta suojan puuttumisen tähden hänellä ei ole mitään oikeuksia siihen.
En vääristele mitään. Kyseinen kirjoittaja nimenomaan antoi esimerkin siitä, kuinka tekijällä olisi edelleen täysi oikeus myydä teoksensa ja määrätä sen hinta. Sen sijaan vallanhimoisilla tekijöillä ei tule olla oikeutta "orjuuttaa" muita ihmisiä määräilemällä mitä he saavat tai eivät saa tehdä ostamillaan tuotteilla.
Piraatit eivät ole poistamassa kaupallisen toiminnan tekijänoikeuden suojaa, vaan ainoastaan vapauttamassa epäkaupallista käyttöä. Tämäkin on sinulle jo kerrottu moneen kertaan.
Puolustan mallia, jossa tekijällä on oikeus myydä käyttöoikeuksia, tai myydä mitä huvittaa, kyse ei ole lainkaan väittämästäsi olla myyvinään -ilmiöstä. Sellainen väitös on aika surkuhupaisa, lisensiointi on normaalia, eikä siinä ole mitään väärin.
Suomessa laki menee kuitenkin lisenssiehtojen edelle ja lain tulee huolehtia ettei lisenssiehdot polje kaikkien oikeuksia kuten nyt pääsee käymään.
Miksikä sinä sitten sanoisit orjuuttamisen sijaan sitä, että tekijältä otetaan oikeus omaan työhönsä pois, siis poistamalla tekijänoikeus, silloin nimittäin kaikille annetaan valta ottaa hänen teoksestaan kopioita ja myydä niitä ihan oman mielensä mukaan. Silloin kuka tahansa saa laillisesti alistaa taiteilijan mielihalunsa mukaan, sellainen on taiteilijan orjuuttamista. Orjuuttaminen on oiva sana ilmaisemaan asiaa. Se ei ole propagandakeino, se on realiteetti.
Höpö höpö. Orjuuttaminen tarkoittaa, että ihminen pakotetaan tekemään asioita vastoin tahtoaan. Ketään ei olla tässä pakottamassa yhtään mihinkään, ainoastaa ihmisten perusoikeuksia käyttää ostamaansa tuotetta haluttaisiin suojata lailla.
Sen sijaan nuo puheet siitä, että keräisit kavereitten kanssa kolehdin ostaaksesi vaikkapa yhden musiikkikappaleen kaikki oikeudet itsellenne, se on propagandaa, koska tiedät itsekin, että sitä ei tule koskaan tapahtumaan.
Ei ole. En puhunut mistään kavereista vaan maailmanlaajuisesti potentiaalisista ostajista. Jos vaikka Metallica asettaisi $50 000 hinnan uuden levynsä julkaisulle, ja joku luottokorttiyhtiön tapainen luotettava välikäsi varaisi potentiaalisten ostajien rahat ja summan täytyttyä siirtäisi ne, aivan varmasti levy tulisi myydyksi.
Taiteilijan oikeus
Tälläinen juttu osui silmiin:
"Kirjeessä Raisio Oyj ihmetteli, että Elovena-tavaramerkin käyttöön ei ollut pyydetty lupaa, ja ilmoitti varaavansa mahdollisuuden esittää myöhemmin tavaramerkin luvattoman käytön johdosta yksilöidyn korvausvaatimuksen.
Jani Leinonen sanoo vastauksessaan Raisio Oyj:lle, että hän ei aio tulevaisuudessakaan pyytää lupaa teostensa tekemiseen Raisio Oyj:ltä. Hän korostaa taiteilijan, kuten muidenkin, sananvapauden perustuvan Suomen perustuslakiin. "
http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Taiteilija+Jani+Leinonen+selitti+uu...
Tässähän tämä koko tekijänoikeuslaki on kiteytettynä. Taiteilijalla on oikeus sananvapauteen, muut ovat sitten pyramidivarkaita ja kommunistiterroristeja:)
Nimenomaan
Jos tekijänoikeuslakia tarkastellaan sananvapauden näkökulmasta, niin enitenhän se rajoittaa juuri taiteilijoiden sananvapautta. Saattaa olla merkittäväkin rajoite vapaalle luomistyölle, että ei voi käyttää omissa teoksissaan osia sellaisesta materiaalista, johon joku toinen omistaa yksinoikeuden.
Erityisen hyvin asia kiteytyy tässä:
Leinonen on käyttänyt pitkään materiaalinaan kuvia mainoksista, pakkauksista ja muusta visuaalisesta kuvastosta. "Jos minun pitäisi pyytää joka kerta lupaa, se pysäyttäisi taiteeni kokonaan", hän sanoo.
Tekijänoikeuslain vaatimus, että kaikkeen pitää aina olla erillinen lupa, on sekä kohtuuton että täysin epärealistinen.
Tuolla tapauksella ei ole mitään tekemistä
tekijänoikeuslain kanssa. Sitäpaitsi taiteilijan sananvapautta ei tekijänoikeuslaki rajoita mitenkään. Aino amitä se rajoittaa on plagiointi ja kopiointi, eli toisen teosta ei saa kopioida, eikä sitä saa plagioida.
Itse ideaa tai muuta tekijänoikeuslaki ei suojaa, paitsi vaikka siten, että et voi ottaa jostain kirjasta sen juonta ja kirjoittaa siitä uutta versiota ilman omaperäisyyttä, mutta se onkin plagiointia.
Plagiointi
Mitä onkaan plagiointi? Plagiointi on sitä, että ottaa toisen teoksen omiin nimiinsä ja saa kunnian sellaisesta työstä jonka on tehnyt joku toinen. Plagiointi on moraalisten tekijänoikeuksien loukkaamista, sitä että loukkaa tekijän oikeutta saada tunnustusta omista töistään. Ei plagiointia ole kaikki sellainen, missä toisten tuottamaa materiaalia käytetään luvatta omien töiden raaka-aineena.
Mitä jos joku vaikka ottaa elokuvaansa taustamusiikiksi jonkun toisen säveltämää musiikkia? Onko se plagiointia? Tietääkseni ei, niin kauan kuin sitä musiikkia ei väitä itse tekemäkseen. Se on toki vastoin tekijänoikeuslakia, mutta se ei vielä riitä tekemään siitä plagiointia.
Toisaalta taas, plagiointia voi olla myös sellainen toiminta, joka ei riko tekijänoikeuslakia. Kuten totesit, ideaa ei tekijänoikeus suojaa. Toisen idean saa siis kopioida lupaa kysymättä ja hyötyä siitä vielä rahallisesti. Plagiointia? Varmasti. Väärin? Luultavasti useimpien mielestä kyllä. Mutta tekijänoikeuslakia ei silti rikota.
Toivoakseni tämä havainnollistaa sitä tosiseikkaa, ettei tekijänoikeudenalaisen materiaalin luvaton käyttö ole läheskään sama asia kuin plagiointi, jollaiseksi tietämättömät sen usein automaattisesti mieltävät.
Se on plagiointia
jos teos on matkittu ilman mitään omaperäisyyttä tuloksessa. Plagiointi ei ole suoraa kopiointia, mutta henkisesti aika lähellä.
Teoksen kopiointi on sitten sitä, että sitä esitetään 1:1 omana.
Laiton käyttö on luvatta käyttäminen, mainittiin tekijä sitten tahi ei.
Ei ole
Kaupallinen tavaramerki ei ole tekijänoikeuden, vaan tavaramerkkisuojan alla.
Toisekseen maailmalla on jo kauan sitten vakiintunut käytäntö, että yksittäisissä teoksissa voi hyvinkin käyttää mitä tahansa tavaramerkkiä, jos sen käytön katsotaan olevan taiteellista ilmaisua. Ainoa mikä on kielletty selvästi, on tavaramerkin käyttö kaupallisessa mielessä. Vaikka taideteos myydäänkin, ei sitä pidetä kaupallisena käyttönä tuollaisessa tapauksessa.
Noista oikeuksista puhutaan
Noista oikeuksista puhutaan varsin paljon. Mitä oikeuksia ihmisillä sitten on? Kaikki oikeudet ovat loppujen lopuksi yhdessä sovittuja: mitään ei tule luonnostaan ihmisille. Mitkään oikeudet eivät ole luonnostaan välttämättömiä tai itsestään selviä, ellei sitten usko esim. Jumalaan. Syntyessään jokaiselle ihmiselle kuuluu Yhdysvaltain perustuslaissa tietyt perusoikeudet. Tämä ajatus tavallaan keksittiin valistusaikakaudella ja se perustui pitkälti sen ajan kristilliseen näkemykseen jokaisen ihmisen arvosta Jumalan edessä. Deistitkin perivät tämän ajatuksen kristinuskosta. Muissa uskonnoissa on samoja ajatuksia. Ajatellaan olevan olemassa jokin perimmäinen ihmisestä riippumaton moraalin lähde, että on olemassa universaaleja moraalisääntöjä.
Sittemmin luontaisia oikeuksia on perusteltu myös eri tavoin, mutta itse näin ainoana johdonmukaisena perusteena universaalille moraalisäännöstölle ajatuksen jonkinlaisesta ihmisestä riippumattomasta jumalasta tms. alkuperästä.
Sekulaarissa diskurssissa oikeudet ovat yhdessä sovittuja sosiaalisia rakenteita. Ne ovat osa länsimaisen kulttuurin perusrakenteita. Muissa maailman kulttuureissa havaitsemme osaksi samoja oikeuksia mutta emme kaikkia. Näemme vieraissa kulttuureissa heikkouksia, mutta niissä on myös vahvuutensa, samoin kuin omassa kulttuurissamme on heikkouksia ja vahvuuksia. Joissain kulttuureissa ei ole tai ei ole ollut sananvapautta tai oikeutta koulutukseen tai äänioikeutta, ainakaan samassa merkityksessä kuin meillä. Vanhempien oikeus fyysiseen kuritukseen on poistettu, koska pidämme tärkeämpänä yksilön oikeutta fyysiseen koskemattomuuteen (miten se nyt onkin paras ilmaista). Jossain toisessa kulttuurissa katsotaan vanhempien oikeutta kasvattaa haluamallaan tavalla vieläkin tärkeämmäksi. Vahvuuksia ja heikkouksia.
Tekijänoikeudet ovat samalla tavoin sovittuja, koska on päätetty niiden olevan hyödyksi. Tekijänoikeuksista on varmasti ollut monia hyviä vaikutuksia. Jossain määrin ne ovat saattaneet edesauttaa kulttuurin kehitystä joillain osa-alueilla. Niistä on ollut hyötyä monille taiteilijoille ja artisteille, sekä kirjailijoille ja ajattelijoille. Kenties ideoita on voinut kehittyä vapaammin ja paremmin kun osa kulttuurintuottajista on voinut keskittyä kulttuurin luomiseen laajemmin kuin aikaisemmin. Joku voi mainita muita tekijänoikeuksista koituneita hyviä puolia, ehkä jonkin ristiriidattomia kuin minun mainitsemani. Huonojakin vaikutuksia tekijänoikeuksilla on uskoakseni ollut, vaikkei nyt tulekaan mieleen mitään erityistä.
Pohjimmaisena ajatuksena on, etteivät nämäkään oikeudet ole kiveen hakattuja. Jos länsimainen kulttuuri voi toimia ilman niitä, niiden poistamista tulisi voida avoimesti harkita. Itsestäni tuntuu, että vapaa tiedonsiirto toisi mukanaan enemmän hyötyjä kuin mitä tekijänoikeuksien säilyttäminen, varsinkin jos pidämme teknologian kehitystä väistämättömänä (mutta ei välttämättä minään itseisarvona sitäkään). Aiheutuuko tästä kärsimyksiä ammattikulttuurintuottajille? En usko. Pahimmassa tapauksessa hyvin moni heistä harmistuu ja joutuu jopa muuttamaan asioita elämässään. Jos joku uskoo taiteilijan tai muusikon tai kirjailijan tyystin lopettavan luovan työnsä tekijänoikeuksien poistumisen myötä, hän ei uskoakseni ymmärrä luovan työn luonnetta :).
Olin muuten itse joskus melko aktiivisesti mukana nk. tracker-musiikkipiireissä http://fi.wikipedia.org/wiki/Tracker-musiikki internetissä (ennen internetin yleistymistä muissa verkoissa). Tunsin monia hyvin aktiivisia muusikoita, joista osa tuotti musiikkia aika lailla ammattimaisesti (tuhansien eurojen laitteistot ja monia työtunteja musiikkikappaleen työstämiseen). Toisilla lähtökohta oli amatöörimäisempi, mutta silti syntyi usein aivan loistavaa musiikkia. Kaikki musiikki oli noissa skeneissä täysin ilmaista ja vapaata. Kukoistavaa kulttuuria kaikin puolin. Jotkut toki tekivät myös musiikkia kaupallisiin tuotteisiin, esim tietokonepeleihin, ja jotkut siirtyivät jonkin ajan kuluttua kokonaan ammattimuusikoiksi. Pointti oli kuitenkin se, että on mahdollista ylläpitää hyvinkin vireää kulttuuritoimintaa yllä ilman että luovasta työstä vaaditaan erityistä palkkaa. Nykyisin tiedonsiirto ja internetin yhteisölliset mahdollisuudet luovat yhä enemmän keinoja yhteistyöhön - kenties vielä samalla tavalla kuin mitä teollistuminen ja massatuotanto mahdollistivat uudenlaisen yhteistyön käsityöläisten kesken (ihmiset jotka eivät tunteneet toisiaan, ja jotka eivät kenties olisi tehneet yhteistyötä, jos olisivat tunteneet, saattoivat eri puolilla maata tai jopa maapalloa tuottaa osia "yhteiseen projektiin" kysynnän ja tarjonnan kautta). Näin ollen kunnianhimoisiakin kulttuuriprojekteja saatetaan luoda ilman suuria investointeja. Tämä menee taas haihattelun puolelle. Eiköhän jokin pointti sieltä jo tullut.
On aika selvää, että
kullakin on oikeus oman työnsä tuloksiin. Tuota oikeutta tuskin monikaan on valmis kieltämään, ainakaan omalta kohdaltaan.
Erilaisia kvasifilosofisia pyörittelyitä kyllä löytyy, niillä pyritään hämärtämään aika yksinkertaisia asioita monimutkaisiksi mössöiksi. Johtuko se puhujan omasta sekavuudesta, vaiko tahallisesta ja tavoitteellisesta yksinkertaisten asioiden sotkemisesta, varmaan vaihtelee. Lopputuloksena on kumminkin pyrkimys kieltää taiteilijoilta oikeus heidän töihinsä ja niiden hallintaan.
Kaikkiin mahdollisiin väittämiin löytää aina edes yhden muka-asiantuntijan tueksi.
Monet ovat valmiit ottamaan taiteilijoilta pois heidän oikeutensa heidän työhönsä, perustellen mm. sillä, että teos on immateriaalinen, eli jollain lailla sitä ei ole olemassa, tai se on jollain mystisellä tavalla yhteiskunnan omaisuutta.
Tosiasiassa mitään teosta ei ole olemassa ilman tehtyä työtä, siksipä teos on ihan täysin verrattavissa mihin tahansa omaisuuteen. Kun taiteilijan työtä kopioidaan on aika itsestään selvää, että hänen tulee saada korvaus, sopimuksen mukaan, teoksestaan.
Siis sopimuksen mukaan. Ei sen mukaan mitä joku vaikkapa täällä ajattelee, vaan sen mukaan mitä taiteilija itse sopii teoksen käyttöoikeuksista hyödyntäjän kanssa.
Taiteen parissa ei ole lainkaan uusi ilmiö, että on amatööritaiteilijoita, jotka tekevät teoksia ja jakavat myös ilmaiseksi niitä. Sen päätöksen he ovat tehneet itse, eikä heidän tekemänsä päätös ole keitään muita velvoittava. Esimerkissäsi oli aika tyypillinen rakenne, ollaan amatöörejä, kunnes siivet kantavat ammattilaisuuteen.
Kulttuuriprojektit ym. mitkä tahansa mahdollisuudet netinkin välityksellä ovat myös sellaisia asioita, joista tekijöiden tulee saada itse päättää, eli millä ehdoilla ja tavoilla he tekevät. Siihen ei ole keillään muilla mitään oikeuksia. Ei projektin toteuttamiseen, eikä sen tuloksiin. Jos projektit tuottavat jotain mahtavaa ilman suuria investointeja, on se sille porukalle eduksi ja varmasti niitä mahdollisuuksia tulevat toisetkin esimerkin kannustamina toteuttamaan, mutta edelleenkin tekijöillä on ja tuleekin olla oikeus oman työnsä tuloksiin.
Teosten myyntiehdot vastaavat Matti Meikäläisen sopimusta palkasta, tai myymästään tavarasta. Se ei ole toisten päätettävissä.
Se, että sinä kieltäydyt
Se, että sinä kieltäydyt ymmärtämästä päteviä perusteluja, ei automaattisesti tarkoita että ne olisivat sen enempää kvasifilosofisia kuin monimutkaisiakaan.
Missä olivat
ne pätevät perustelut. Millä kumoat sen mitä kirjoitin. Tee lainaus ja perustele asiallisesti mikä oli väärin. Noin epämääräinen heittely ei ole asiallista keskustelua.
Perustelut olivat siinä
Perustelut olivat siinä postauksessa, jota sinä aloit heittelemään kvasifilosofia- ja monimutkainen -termeillä. Kannattaa aloittaa vaikka lukemalla se ajatuksella läpi, ei se loppupelissä mitenkään monimutkaista ollut!
Perustelut voi nimetä
ihan mielensä mukaan vaikka mihin lähteeseen, mutta et perustellut esittämiäni asioita vastaan yhtään mitään.
Aloita vaikka siitä, että selkeästi perustelet, miksi sinulla pitää olla oikeus oman työsi tuloksiin, mutta taiteilijalla ei. Vai oletko valmis tekemään sellaisen vaihtokaupan, että sinä saat päättää taiteilijan puolesta hänen töidensä tuloksista ja taiteilija vastaavasti sinun työsi tuloksista.
Mistä olet saanut
Mistä olet saanut päähäsi, että niin minulla kuin taitelijallakaan olisi kaikenkattavat oikeudet työnsä tuloksiin. Eihän tämä pidä alkuunkaan paikkaansa. Oikeudet minun työni tuloksiin ovat yrityksellä jossa työskentelen, taiteilijalla taasen on töihinsä vain ne rajoitetut yksinoikeudet, jotka tekijänoikeus tällä hetkellä määrittelee.
Jos minua ei miellytä työnantajani ehdot, minun ei ole pakko työskennellä sielä, ja jos taitelijaa ei miellytä tekijänoikeuden määrittelemät oikeudet, hänen ei ole pakko julkaista teoksia.
En lähteny erittelemään perusteluja viestiisi, koska joku muu on ne juurta jaksaen jo sinua edeltävässä viestissä selittänyt ja viestisi sisältö kertoo, että et yksinkertaisesti ollut vielä sisäistänyt edeltävän viestin sanomaa.
Tekijänoikeus ei ole työnantaja
Jos muusikolla on levytyssopimus levy-yhtiä X:n kanssa on tämä hänen "työnanajansa" heidän välisen sopimuksen määrittelemin ehdoin. Näin ollen levy-yhtiö saa korvauksensa työstä, jonka hän tekee levyn jakamisessa ja taiteilijan markkinoinnissa. Usein nämä ehdot ja korvaukset ovat kyllä poskettoman huonoja taiteentekijän kannalta. Mutta joka tapauksessa päätös sopimuksesta on taiteilijalla ja tämän suojan antaa juuri tekijänoikeus. Ehkä nykysin vaihtoehtoisten levitysreittien (internet) kautta taiteilija voi markkinoida ja jakaa työtään ilman välikäsinä toimivia yrityksiä. Ennen vain suuret levy-yhtiöt olivat ainoa keino saada itseään tunnetuksi ja tämä on lopulta johtanut yritysten voimaan määrätä siitä mitä ihmiset ostavat. Vaihtoehtoisten medioiden kautta myös kuluttajilla on enemmän vaihtoehtoja valita, joka johtaa kultturin monipuolistumiseen. Yritysmuotona suuret levy-yhtiöt ja monopolit ovat siis häviämässä (toivottavasti). Mutta pääpointtini on se, että taide on tuote, jonka on valmistanut taiteilija. Taitelijalla on ja tulee tulevaisuudessakin olla oikeus päättää omasta tuotteestaan, siitä kenelle hän sitä jakaa ja millä hinnalla. Niin kuin sinullakin on oikeus valita työnantajasi. Provisiopalkat ovat tunnettu käsite myös ns. normaaleissa töissä.
"Jos minua ei miellytä työnantajani ehdot, minun ei ole pakko työskennellä sielä, ja jos taitelijaa ei miellytä tekijänoikeuden määrittelemät oikeudet, hänen ei ole pakko julkaista teoksia."
Tällä hetkellä tekijänoikeudet ovat taiteen tekijöiden/taiteen jakajien puolella. Pitäisikö jonkun ulkopuolisen saada muuttaa näitä oikeuksia haluamallaan tavalla? Entä sinun ja työnantajasi välistä sopimusta?
Mikäli toimisit yrittäjänä ja olisit keksinyt jonkin hienon ja mullistavan tuotteen. Olisiko oikein, että naapuri valmistaisi samaa tuotetta ja myisi ilmaiseksi tai paljon halvemalla? Onhan hän ostanut kopioitavan tuotteen sinulta? Eihän se olisi sinulta pois. Eihän sitä tuotetta ole pakko valmistaa jos tilanne ei miellytä.
Suolsitpa tälläisen helmen
Suolsitpa tälläisen helmen tänne ilmoille, joten vastataan nyt sitten jotakin
""Mikäli toimisit yrittäjänä ja olisit keksinyt jonkin hienon ja mullistavan tuotteen. Olisiko oikein, että naapuri valmistaisi samaa tuotetta ja myisi ilmaiseksi tai paljon halvemalla? Onhan hän ostanut kopioitavan tuotteen sinulta? Eihän se olisi sinulta pois. Eihän sitä tuotetta ole pakko valmistaa jos tilanne ei miellytä.""
Epäilemättä ei olisi juuri minun kannaltani hirveän mukavaa, mutta suotavaa kuitenkin. Sillä juuri näin voi tuote edelleen kehittyä, ja siitä voidaan tehdä paranneltuja versioita. Siis uusia innovaatioita syntyy! Puhumattakaan, että asiakas saa sen kohtuuhintaan, tai mikä parasta, jopa ilmaiseksi!
Jos kuitenkin sinun tuotteesi on hyväksi havaittu, ja asiakas ei osaa omaa tehdä, niin eiköhän hän tule oveasi kolkuttamaan ja yhden jos toisenkin ostamaan. Näin siis saat palkkasi, jos tuoteella on kysyntää. Mutta kukaan ei varmaan ymmärää, jos annat mukaan 1000 sivuisen opuksen tuotteen käyttöehdoista, jossa rajoitat liki kaikki mahdollisen oikeuden tuotteen käyttämiseen, mutta et siitä maksamiseen!
Taiteilijalla on vapaus tehdä tuotteensa kanssa mitä haluaa, kyllä! Mutta jos hän antaa sen julkiseen käyttöön, niin en koe, että hänellä sen jälkeen olisi yksittäisen tuotteen kanssa enää oikeutta vaikuttaa sen käyttämiseen. Jos joku tekee saman biisin paremmin, tai piirtää saman maisemna paremmin, se hänelle suotakoon! Jos joku haluaa soitella ostamaansa levyä julkisella paikalla, hän soittakoon..jne..jne...osaat varmaankin itse päätellä vastaavia esimerkkejä tähän! Jos hän toisaalta haluaa upottaa teoksen anukseensa julkisessa esityksessä, ei kai sinulla pitäisi olla oikeutta sitä häneltä kieltää, sillä hänhän on ostanut ja maksanut tuotteensa!?Mitä taasen tulee tiedostojenjakamiseen netitse, ei sitä tehdä taloudellisessa hyötymistarkoituksessa toisen teoksilla..poikkeuksena siis kuitenkin vaikkapa I-tunes, joka tuskin tekee sitä silkasta hyväntahtoisuudesta.
Et mitenkään pysty puolustamaan sitä asiaa, että nykyiset ohjelmistopatentit tai tekijänoikeudet olisivat millään muotoa perusteltuja. Jos helvetti osaat tehdä itsellesi vastaavan laitteen tai biisin, kuin joku firma tekee. Niin senkuin teet! Niin se on aina ollut. Ei kai se perkele ole niin, että jos joku on joskus rakentanut aidan itse, niin kukaan muu ei voi enää tehdä itselleen samanlaista aitaa ilman korvauksia ensimmäiselle aidanrakentajalle tai hänen sukulaisilleen?!
Hyvä pointti osittain.
Olet oikeassa innovaatioiden syntymisessä ja kilpailusta kuluttajan silmin kun puhutaan tavaroista ja kulutustuotteista, kuten esimerkiksi elektroniikasta. Jos toinen yritys valmistaa kyseistä tuotetta paremmin ja virheettömämmin, on se kuluttajalle ja kehitykselle aina parempi. Näin ajateltuna patenttioikeudet eivät ole perusteltuja sellaisina kuin ne ovat, niin kuin sanoit. Kuitenkin tuotteen suunnittelussa raskain, tärkein ja usein aikaa vievin työ tehdään suunnittelu ja kehitysvaiheessa. Eikö idean alkuperäiselle kehittäjälle kuuluisi myös jonkinlainen crediitti, siinä vaiheessa kun kilpailija vain jalostaa hieman ja markkinoi tuotetta paremmin. Tämän esim. musiikkipuolella turvaa tekijänoikeus (esim. cover biisit). Minkäänlaista yksinoikeutta ja monopolia johonkin tuotteeseen tai ideaan en minäkään hyväksy. Mutta toisen idean törkeä hyväksikäyttö omien voittojen ajamiseen ei ole mitenkään suoraan perusteltavissa eikä eettisesti oikein.
"Jos helvetti osaat tehdä itsellesi vastaavan laitteen tai biisin, kuin joku firma tekee. Niin senkuin teet! Niin se on aina ollut. Ei kai se perkele ole niin, että jos joku on joskus rakentanut aidan itse, niin kukaan muu ei voi enää tehdä itselleen samanlaista aitaa ilman korvauksia ensimmäiselle aidanrakentajalle tai hänen sukulaisilleen?!"
Kyllä saat sen mielestäni itsellesi tehdä, mutta suora voittojen tavoittelu toisen tekemällä työllä on yksinkertaisesti väärin.
"Jos joku tekee saman biisin paremmin, tai piirtää saman maisemna paremmin, se hänelle suotakoon!"
Moni väittää tekijänoikeuksien tappavan kultuuria ja näin vapaamman kulttuurin levityksen olevan parempi vaihtoehto. Patentit usein tappavat innovaatiot. Tekijänoikeudet puolestaan turvaavat kehitiyksen. Onko oikein jos joku tekee paremmiin yhtye X:n esittämän kappaleen ja alkaa esittämään sitä omanaan. Jos joku kolmas tekee sen jne. Eikö tällöin alettaisi mennä sieltä missä aita on matalin ja tehdä voittoa toisen tekemillä kappaleilla. Mielestäni tämä johtaisi tarjonnan yksipuolistumiseen ja ahneuteen myös yksityisellä sektorilla mikä tällä hetkellä vallitsee isojen levy-yhtiöiden politiikassa, joiden toimintaa vastaan itsekin olen. Jos puolia valitaan niin kyllä monessa asiassa olen samaa mieltä piraattipolitiikan kanssa. Suurin ongelma innovaatioiden ja kulttuurin kehityksessä ovat suuret yritykset.
Ongelma puhuttaessa tekijänoikeuksista ja patenteista on siinä, että taideteos ei sinällään mielestäni ole valmis tuote. Se on idea. Tämä idea on suojattu tekijänoikeudella, joita ei puolestaan tunneta sellaisenaan "muussa elinkeinotoiminnassa". Kappaleen saa tehdä joku toinen paremmin, mutta siitä pitäisi mielestäni maksaa korvaus idean alkuperäiselle keksijälle, jos sillä tehdään voittoa.
Mielestäni saat coveroida jonkin kappaleen ja jakaa sitä ilmaiseksi, niin kuin voit valmistaa samanlaista tuotetta kuin naapuri ja jakaa sitä ilmaiseksi, mutta alkuperäisen tuotteen eli tässä tapauksessa vaikka kappaleen tekijän tekemää kappaletta et saa jakaa tai myydä ilman kyseisen tuotteen valmistajan antamaa oikeutta.
Auton myyjä ei voi sanella
Auton myyjä ei voi sanella ostajalle missä autolla saa ajaa, eikä palkan maksaja voi sanella mihin rahat saa käyttää. Miksi CD levyn myyjä saisi sanella missä ja miten ostaja saa sitä käyttää? Laki antaa oikeuden valmistaa levystä kopioita ja sen tulisi antaa oikeus myös epäkaupalliseen levitykseen.
Millä perusteella
pitäisi antaa oikeus levitykseen?
Teepä ostamastasi autosta kopioita ja ala myymään niitä, siis perusta autotehdas. Sitten saat tietää onko siinä mitään rajoituksia. Miten palkanmaksajan suhde sinulle maksettuihin rahoihin liittyy asiaan?
Ainoa mitä ajat takaa on, että haluat lain voimalla lisää oikeuksia. Siis ottaa taiteilijan suorittaman työn haltuusi omilla ehdoillasi, mutta tuskin suostuisit siihen, että sinun työsi tulokset annettaisiin taiteilijalle vapaaseen käyttöön.
Millä perusteella pitäisi
Millä perusteella
pitäisi antaa oikeus levitykseen?
Vapaassa yhteiskunnassa jos asian kieltämiseksi ei ole päteviä perusteluja, kuten nyt ei ole, tulee se sallia oletusarvoisesti.
Teepä ostamastasi autosta kopioita ja ala myymään niitä, siis perusta autotehdas. Sitten saat tietää onko siinä mitään rajoituksia.
Kukaan ei edelleenkään ole ollut myymässä mitään. Jos taasen en ilmaiseksi saa omilla resursseillani rakentaa auton replikaa kaverilleni, tulee tämä epäkohta ilman muuta korjata samalla kuin tekijänoikeuslakikin.
Miten palkanmaksajan suhde sinulle maksettuihin rahoihin liittyy asiaan?
Kerro sinä, itsehän aloit vertaamaan teosmyynnistä saatuja voittoja palkkaan, vaikka ne eivät millään tavoin vertailukelpoisia olekaan.
Vapaassa yhteiskunnassa
kullakin on oikeus itse päättää itse tekemistään teoksista, tavaroista, tai suorittamistaan palveluista. Sen oikeuden kieltämiseen ei ole perusteluita.
Jos haluat oikeuden levittää voit aina sopia siitä teoksen tekijän kanssa. Kun ostat yhden kopion jostakin tuotteesta, et todellakaan ole maksanut koko tuotetta, vaan yhden pienen osan täydetsä hinnasta. Jos puhutaan musiikista, et ole maksanut studioita ja muuta kaikkea mikä liittyy asiaan, etkä myöskään ole maksanut taiteilijalle niin paljon, että voisi katsoa taiteilijan saaneen palkkansa. Olet siis maksanut yhden hyvin pienen osan siitä. Et voi pitää lähtökohtana, että se antaa sinulle oikeuden tehdä mitä huvittaa. Asia on toinen, jos taiteilija itse antaa oikeuden siihen, mutta se onkin sitten hänen oikeutensa.
Jos sinä haluat luovuttaa oman oikeutesi pois, se on oma asiasi.
Jos teet yhden auton omaan käyttöösi, tai vaikka montakin, sitä ei estä mikään.
Jos teet sen kaverillesi ilmaiseksi, ei taida sitäkään estää mitään. Mutta jos teet kopion tuhansille "kavereillesi", silloin asiaan tulee mutkia.
Palkkasi maksajan suhde rahoisisi vastaa sinun suhdetta niihin rahoihin, jotka maksat tuotteesta. Se ei siis edelleenkään liity tähän.
Teosmyynnistä tulleita voittoja? Ne ovat sitä millä taiteilija saa palkkansa, jos kauppa käy. Muuten ei saa. Kiellätkö sinä joltakulta oikeuden myydä omaa teostaan omilla ehdoillaan?
Jos kiellät, niin sitten sinunkin palkkasi tulee olla mielivallan kohteena ja ilman suojaa. Ei siihen suojaan ole yhtään sen pätevämpiä perusteluita.
Pieni välikysymys
Offtopic: Kiusankappale, onko sinulla sattumalta pikkuserkkua nimeltä Shubi? ;-)
- voitte jatkaa -
Ei ole
En tunne k.o. tapausta. Luin jotain hänen kirjoittamaa. Ei yhtään huonoa. En kylläkään ole lukenut niin paljon, että voisin ottaa kantaa siihen kuinka paljon olen samaa mieltä hänen kanssaan. Selkeänä erona näihin taiteen kavaltajiin nähden kuitenkin on, että hän on ilmiselvästi tekijä itsekin, hän tietää mitä se on. Nämä kavaltajat, jotka ovat valmiit kieltämään taiteilijoilta oikeuden heidän omaan työhönsä eivät tiedä, eivätkä kai haluakaan tietää.
Huomaa, että kirjoitin "ne kavaltajat jotka ovat valmiit kieltämään taiteilijoilta oikeuden heidän omaan työhönsä". Sii en viitannut lainkaan kaikkiin täällä oleviin muutoksen haluajiin.
Vapaassa yhteiskunnassa
Vapaassa yhteiskunnassa kullakin on oikeus itse päättää itse tekemistään teoksista, tavaroista, tai suorittamistaan palveluista. Sen oikeuden kieltämiseen ei ole perusteluita.
Vaikka miten jankkaisit tämä ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Yhteisen edun nimissä kaikkiin em. asioihin on tehty lukemattomia poikkeuksia. Minulla ei ole oikeutta päättää saako joku kopioida tekemäni teoksen yksityiseen käyttöön. Minulla ei ole oikeutta päättää suoritanko asepalveluksen. Minulla ei ole oikeutta päättää kerääkö joku marjoja omistamaltani maalta, tai vedetäänkö sen poikki vaikkapa kunnallistekniikkaa. Listaa voisi varmasti jatkaa loputtomiin. Väitteesi on vailla pohjaa.
Teosmyynnistä tulleita voittoja? Ne ovat sitä millä taiteilija saa palkkansa, jos kauppa käy.
Liiketoiminnan voitot ja palkka on edelleenkin kaksi täysin eri asiaa. Jos joku palkkaa taiteilijan ja tekee hänen kanssaan työsopimuksen, vain silloin voidaan puhua taitelijan palkasta. Silloin taiteilija on ilman muuta oikeutettu sopimuksessa määriteltyyn korvaukseen. Liiketoiminnan voittojen suhteen taasen on oikeutettu vain ja ainoastaan siihen, minkä vallitsevien lakien puitteissa onnistuu myymään.
Kiellätkö sinä joltakulta oikeuden myydä omaa teostaan omilla ehdoillaan?
En minä, mutta laki asettaa ne puitteet missä kyseisiä ehtoja tarvitsee noudattaa. Vaikka myydyn teoksen kanteen olisi kirjoitettu "Kopiointi yksityiseen käyttöön kielletty", on se silti lain mukaan sallittu. Samaan tapaan kun laissa tullaan sanomaan että epäkaupallinen jakaminen sallittu, ei sitäkään voi enää myyjä omilla ehdoillaan estää.
Sinähän tässä jankkaat
itsestään selvää oikeutta vastaan. Liekö hinku päästä ilmaiseksi toisen työhön kiinni. Sekö on mielestäsi yhteistä etua?
Tuo listasi puuttuvista oikeuksistasi on surkuhupaisa. Sinähän puolustelet pakkovaltaa, siis toisten oikeutta hallita sinua ja ottaa sinulta sen mitä haluavat, siis valtiovallan oikeutta omistaa sinut. Ole hyvä vain, ole valtion omaisuutta ja kehitä yhteiskuntaan siihen suuntaan, mutta älä sotke toisia siihen , rajoita tuo alistuminen itseesi. Kaiken lisäksi listasi oli sikäli heikko, että listan aiheet eivät vastanneet tekijänoikeutta, koska kyseessä ei ollut oman työsi tuloksena syntyneitä asioita.
Jos et ymmärrä oikeuttasi oman työsi tuloksiin, et ymmärrä luonnosta ja elämästä mitään. Vaihtoehtoisesti ainoa tavoitteesi on saada maksutta toisen työ itsellesi käyttöön, koska olet niin laiska, että et jaksa itse tehdä omaasi. Sitä kutsutaan hyväksikäytöksi monissa yhteyksissä, miksi ei sitten tässäkin.
Jos pidät taiteilijan työstään saamaa korvausta jonain muuna kuin palkkaasi vastaavana, olet aika pahasti metsässä. Se on taiteilijan tulonlähde. Ihan oikeutettu. Aivan yhtä oikeutettu kuin palkkasikin. Taiteilijan tulonhankinta on yleensä huomattavasti vaikeampaa kuin sinun tulonhankintasi. Mutta sinullehan se ei merkitse mitään?
Sinähän tässä jankkaat
Sinähän tässä jankkaat itsestään selvää oikeutta vastaan. Liekö hinku päästä ilmaiseksi toisen työhön kiinni. Sekö on mielestäsi yhteistä etua?
Eipä kyseinen oikeus näytä olevan "itsestään selvä" muille kuin sinulle. Miten itsestään selvän asian tiimoilta käytäisiin maailmanlaajuista debattia, ja ruotsin hallituspuolueen kansanedustajatkin sankoin joukoin vastustaisivat tätä "itsestään selvää" oikeutta maan valtamedioissa.
Usko pois, minä kyllä pääsen ilmaiseksi kiinni ihan mihin tahansa haluankin, tämä ei ole ongelma. Ongelma on siinä että en uskalla jakaa materiaalia kaikille halukkaille niin vapaasti kun haluaisin. Se olisi sitä yhteistä etua.
Tuo listasi puuttuvista oikeuksistasi on surkuhupaisa. Sinähän puolustelet pakkovaltaa, siis toisten oikeutta hallita sinua ja ottaa sinulta sen mitä haluavat, siis valtiovallan oikeutta omistaa sinut. Ole hyvä vain, ole valtion omaisuutta ja kehitä yhteiskuntaan siihen suuntaan, mutta älä sotke toisia siihen , rajoita tuo alistuminen itseesi.
Sitähän se yhteiskuntaan kuuluminen tarkoittaa, ei ole pelkästään oikeuksia vaan myös vastuita ja velvollisuuksia. En kannata mitään pakkovaltaa, vaan kultaista keskitietä joka noudattelee enemmistön tahtoa.
Kaiken lisäksi listasi oli sikäli heikko, että listan aiheet eivät vastanneet tekijänoikeutta, koska kyseessä ei ollut oman työsi tuloksena syntyneitä asioita.
Listasit teokset, tavarat ja palvelut ja annoin esimerkin ainakin kahdesta näistä. Ei kaksi kolmesta nyt niin heikkoa ole ja muitakin esimerkkejä voi varmasti keksiä.
Maailmanlaajuinen debatti
ei todista mitään muuta kuin sen, että on monia, jotka haluavat vesittää tekijöiden oikeuden teoksiinsa, kuka mistäkin syystä.
Maailman historiaan mahtuu paljonkin enemmistöjen hysteriaa, joka jälkeenpäin on havaittu idiotismiksi.
Vapaa jakelu ei palvele yhteistä etua mitenkään itsestään selvästi. Se voisi tuntua sinusta kivalta, mutta yhteinen etu sisältää paljon muutakin kuin sen, että voi saada ilmaiseksi sitä ja tätä. Näkemys on hyvin suppea. Yhteistä etua palvelee se, että on taidetuotantoa, joka tarvitsee mm. sääsntöjä toisten kopioinnista ja plagioinnista. Tämä pakottaa keksimään uusia ratkaisuja, uusia teoksia ja siitä taide voi hyvin.
Taiteilijoiden keskinäiseen vuorovaikutukseen ei tarvita mitään vapaata jakelua.
Oikeus oman työn tuloksiin ei ole mikään annettu oikeus, se on moraalinen itsestäänselvyys. Vaihtoehto on oikeus orjuuttaa, alistaa henkilö jonkun toisen mielivallan alle. Se, että se on laissa, johtuu siitä, että tuota oikeutta suojataan.
Enemmistön tahdon väärinkäyttö joidenkin orjuuttamiseksi ei ole maailmanhistoriassa mikään uutuus. Paremminkin aika yleinen. Yhteiskunta, jossa oikeasti on eettinen taso sellainen, että toisten oikeutta omaan työhönsä kunnioitetaan, on sen sijaan harvinainen.
Listastasi: Mikä niistä oli luovan työsi tulos, joka olisi verrannollinen tekijänoikeuteen?
Monet mainitsevat, että ei heilläkään ole oikeutta työnsä tuloksiin sen suorittamisen jälkeen. No, kuinka moni on palkatta työssä ja tekee työtään sillä riskillä, että työn tulos joskus antaisi jonkinlaisen taloudellisen hyödyn? Ne, jotka eivät niin tee, voivat unohtaa oman palkkaussysteeminsä vertailun tekijänoikeuksiin.
Täällä vilisee niitä, joilla ilmiselvästi ei ole mitään käsitystä taiteen tekemisestä, tai sillä tienaamisesta, ehkä ei edes elämän realiteeteista. Paljon kyllä näkyy niitä, jotka leikkivät elämänfilosofeja ja tietavät mikä toimisi ja miten. Omien kuvitelmiensa perusteella he ovat valmiit päättämään taiteilijoiden oikeuksista. Kuvitelmiahan ne ovat, koska ei ole mitään perustetta väittää niiden olevan muuta. Niihin uskominen ei tee niitä tosiksi.
Tekijänoikeuksiin ei sisälly tulotakuuta
Kiusankappale: "Teosten myyntiehdot vastaavat Matti Meikäläisen sopimusta palkasta, tai myymästään tavarasta. Se ei ole toisten päätettävissä."
Palkka ja myyntiehdot ovatkin selviä asioita, koska niistä on maksajan ja maksun saajan välillä sopimus tai neuvottelutulos. Tekijänoikeudet taasen ovat vain määräaikainen monopolisuoja teoskopioiden valmistamiselle. Ne parantavat kyllä oikeudenomistajan mahdollisuuksia bisneksen tekemiseen teoskopioilla, mutta ne eivät ole minkäänlainen tulotakuu tehdylle työlle, jollainen työstä neuvoteltu palkka tai tuotteesta sovittu myyntihinta on.
Deranger käsitteli jo näitä sopimusasioita perusteellisesti toisessa lirpakkeessa, joten ei niistä sen enempää.
Monopolisuoja?
Tuo on niitä asioita hämärtämään pyrkiviä ilmaisuja.
Mitä monopolia on siinä, että yksittäinen taiteilija saa itse päättää siitä myykö hän teostaan ja millä ehdoilla hän sen myy?
Jos niin on, on silloin sinullakin monopolisuoja oman työsi myymiseen, olkoot se suoritettu työ, tai jokin valmistettu tuote, tai palvelu.
Kuka on puhunut tulotakuusta? Ei todellakaan ole tulotakuita, on mahdollisesti tuloja, mutta se on taiteilijan oma asia. Siitä et sinä voi tehdä päätöksiä, tai sitten sinun tulee vastavuoroisesti hyväksyä, että taiteilija alkaa päättämään sinun työsi tuloksista.
Monopolisuoja on yksinoikeus
Monopolisuojalla tarkoitettiin yksinoikeutta, kuten nyky-Suomessa tekijällä on pitkä yksinoikeus kopioiden valmistamiseen teoksestaan.
Niinhän juuri sanottiin, että tulotakuita ei ole. Työn tulos ei usein ole tekijänsä omaisuutta eikä siihen yleensä liity yksinoikeutta kopiointiin.
Monopoli tarkoittaa ihan muuta
Silloin taiteilijalla on monopoli, jos hänellä on yksinoikeus vaikkapa kaikkeen musiikin julkistamiseen ja myymiseen.
Oikeus oman työn tuloksiin ei ole monopoli millään lailla, paitsi tekijänoikeuksia kaatavien retoriikassa, eli mielikuvien luomisessa käytetty valheellinen ilmaisu.
ripoff
Erilaisia kvasifilosofisia pyörittelyitä kyllä löytyy, niillä pyritään hämärtämään yksinkertaisia asioita monimutkaisiksi mössöiksi. Johtuuko se puhujan omasta sekavuudesta, taloudellisista eduista, vaiko tahallisesta ja tavoitteellisesta yksinkertaisten asioiden sotkemisesta, varmaan vaihtelee. Lopputuloksena on kumminkin pyrkimys kieltää kuluttajilta oikeus itseilmaisuun ja rajoittaa heidän yksityisyyttään, oman taloudellisen hyödyn saavuttamiseksi ja vallanhalun tyydyttämiseksi.
Kaikkiin mahdollisiin väittämiin löytyy aina ainakin yksi maksettuasiantuntija tueksi.
Tarkoitatko, että
kun levität toisen teosta, suoritat itseilmaisua?
Suosittelen, että opettelet ilmaisemaan itseäsi omin avuin. Silloin et käytä toisen työn tulosta omavaltaisesti.
oh noes
Tässä itseilmaisusta:
Muistaako kukaan "Youtube vauvaa" joka tanssi muutaman sekunnin radiosta kuuluneen princen (tai symbol, what ever) tahdissa. Artistin juristit ottivat yhteyttä tekijänoikeusrikkomuksen vuoksi ja halusivat videon pois.
Tämäkö (yllä mainittu esimerkki yksittäisenä monista vastaavista tapauksista) on sitä ilmaisua joka väärinkäyttää toisten työn tulosta?
Tietysti kyseessä oli rapakontakainen "oikeusjärjestelmä", mutta kyllähähän se vain toteuttaa aina, oikein, jaloa ja kaiken moraalin sekä etiikan yläpuolella olevaa tekijänoikeuksien ylläpitoa. Vai?
Ja kyllä, järjestelmällinen yksittäisten ihmisten kommunikaation tarkkailu teoreettisten "oikeusrikkomusten" varalta loukkaa syvästi sekä itseilmaisua että yksityisyyttä. Ensimmäistä mahdollisen (myös vahinko tai tietämättömyys) rikkomuksen pelossa, jälkimmäistä oikeudettomana isoveljeilynä.
Ja levityksestä:
Millä perusteella sinä väität minun levittävän mitään?
Ja vielä:
Jos jälkimmäisellä kappaleella viittaat siihen, että käytin luovan kommenttini inspiraationa mielestäni vääristynyttä maailmankuvaasi ja (ehkä jopa asiayhteyteen selvästi liittyen ja vain muutamaa riviä tekstisi alapuolella)sitä parodioiden vaihdoin muutaman sanan. Niin, väärin, koko kommentti oli minun luovan työni tulosta ja omin avuin tuotettu (copy->paste->clik->backspace->type->type jne raakaa ja kovaa työtä, not).
Vauvat ja itseilmaisu
En näe mitään tekijänoikeusrikkomusta siinä jos joku penikka tanssii muutaman sekunnin jonkin musiikin tahdissa, kysymys paremminkin yliherkistä bisnesidioooteita, jos siitä aletaan mesoamaan. Hauskoja juttuja on ihan okei kuvata ja jakaa kaikkien kanssa. Mahtaa tuossa jo painaa lakimiestenkin into keksiä tikusta asiaa, ollakseen työllistettyjä.
Jälkimmäisellä kappaleella viittasin siihen mitä kirjoitit "pyrkimys kieltää kuluttajilta oikeus itseilmaisuun ". Oletin asiayhteyden tähden sinun tarkoittavam vapautta jaella toisten teoksia.
Parodiointisi on tekijänoikeuden rajoilla ehkä, mutta koska täällä näissä kirjoituksissa ei voida soveltaa tekijänoiekutta, ainakaan tavanomaisten viestien kohdalla, ei se ole missään tapauksessa rikkomus. Eikä minua sitäpaitsi kiusannut lainkaan, siitä vaan, se oli yksi tapa ilmaista mielipiteensä. Siitä mielipiteestä olin sitten jotain mieltä, joka tulikin jo sanotuksi.
Piraatit ajattelevat käytännöllisesti
Minunkin mielestäni tuo Piratismi pähkinänkuoressa on hivenen yksinkertaistava retoriikassaan. Pointti "piratismi ei ole varastamista" on kuitenkin sinänsä hyvä, koska asia ei ole niin yksinkertainen. Saahan kirjastossakin hyödyntää ilmaiseksi muiden työn hedelmiä.
Poliittisten piraattien pienin yhteinen nimittäjä taitaa olla halu modernisoida tekijänoikeuslaki toimivaksi. Joillakin on sitten mukana aatetta, jonka mukaan kaiken kopioinnin tulisi olla täysin vapaata, mutta tämä ei ole niin yleistä. Eiköhän tässä olla ihan käytännön syistä liikeellä.
Oletat tekijänoikeuden lankeavan luonnostaan tekijälle. Oikeuksia ei oikein voida perustella niin - muutenhan kaikki oikeudet voitaisiin vetää hatusta. Oikeus on enemmänkin sopimus, jota noudattamalla kaikki voisivat paremmin. Tällä hetkellä kaikki voisivat paremmin, jos tekijänoikeuden suoja-aika olisi huomattavasti lyhyempi. Näin koko maailman kulttuuri saataisiin kohtuullisessa ajassa koko maailman saataville, ja uuden kulttuurin tuottamiseen olisi silti lähes yhtä suuri rahallinen kannustin. Ei ole mitään syytä, miksi nykyiset taiteilijat eivät pärjäisi uudessa mallissa.
Vaikutat tahallaan unohtavan tärkeimmät asiat. Ehdotettu viiden vuoden yksinoikeus levitykseen on varsin riittävä siihen, että tekijä saa palkkansa. Piraatit vastustavat toisen työn väittämistä omakseen.
Keskustelu teokseen mahdollisesti liittyvästä käyttöoikeussopimuksesta on aivan liian tiheä viidakko, jotta siihen kannattaisi mennä. Eiköhän kaikki ole yhtä mieltä kuitenkin siitä, että cd-levyä ostettaessa ei tarvitsisi lukea viisi sivua pitkiä End User License Agreementejä siitä, kuinka tämän levyn ostamalla sitoutuu myymään tuttavansa orjiksi. Jotkut rajat tällaisilla sopimuksilla kuitenkin on, ja minusta on ihan hyvä että se a) ei voi estää teoksen asettamista kirjastoon lainattavaksi b) vapautuu tästä sopimuksesta tekijänoikeussuojan loputtua c) on muunkin kuluttajansuojan piirissä. Ja yksityinen kopiointi kuuluu mielestäni yksityiselämään, ei sopimuksiin.
Kaikkea ei voida ajatella perustuvan rajattomiin sopimuksiin, koska elämme todellisessa maailmassa, emme jossain kuvitteelisessa anarkokapitalismissa jossa kansalainen ostaa turvallisuuspalvelunsa kilpailutetuilta asevoimilta.
Tärkein ymmärrettävä juttu on kuitenkin se, että niin kauan kuin kaksi ihmistä voivat kommunikoida internetin yli anonyymisti, kopioinnille ei voida yhtään mitään. Täytyy sopeutua, ja piraattien ehdottama suunta on ainoa toimiva.
Tekijänoikeuden perustelu on tavattoman helppoa
se on oikeus päättää oman työnsä tuloksista. Sen oikeuden kieltäminen vaatii kaunistellun varastamisen ideologiaa.
Ehdotettu viiden vuoden suoja on naurettavan lyhyt, et taida tietää mitään siitä miten taidetta tehdään ja myydään ja kuinka se puoli toimii. Viiden vuoden suoja tekee monissa tapauksissa sen, että tekijä ei pääse edes tienaamisen alkuun ja sitten teos on vapaa kaikille.
Minä ehdotan, että tekijänoikeus on vähintään tekijän elinajan voimassa teoksen kohdalla, tekijä on nimittäin koko elinaikansa teoksen tekijä ja paikanpäällä. Hänen oikeuttaan työnsä tuloksiin ei voi riistää häneltä. Saako perikunta sitten jonkin aikaa nauttia tekijän teosten tuotoksista, on oma asiansa. Pitäisin kohtuullisena niin kauan kuin on olemassa oikeus periä, myös tekijänoikeuden voi periä. Nykymalli 70 vuotta tekijän kuoleman jälkeen on turhan pitkä. Tuolla toisaalla eräs ehdotti 30 vuotta, se olisi jo parempi. Muidenkin lapsilla on oikeus periä isiensä ja äitiensä rakentamia asioita, vaikkapa yrityksiä. Eikä niiden yritysten kohdalla kyllä ole kukaan ehdottanut oikeuksien raukeamista jossain ajassa.
Sen sijaan jos yritys ostaa vaikkapa musiikkiteoksen täydet oikeudet, voisi lyhyempää mallia soveltaa hyvinkin. Sehän on liiketoimi ja sijoitus siinä vaiheessa. Taiteilijahan luopuu omista oikeuksistaan jos hän myy kaikki oikeudet.
Jos luet toisaalta, näet mitä ajattelen levy-yhtiöiden ja muiden taidekaupustelijoiden roolista asiassa. Joten hyppään tuon yli.
Yhtälailla olen muualla, useammassakin paikassa kirjoittanut vertaisverkoista ja kopioinnista siinä, joten hyppään siitäkin yli. Alkaa nimittäin olla myöhä ja kirjoittelu ottaa aikaa.
Yksi kriittinen asia meni väärin
Yksi kriittinen asia meni väärin, nimittäin se olet sinä joka perustelet asiasi luonnostaan langenneella ideologialla: sillä että tekijällä on oikeus teoksensa kopioihin vähintään kuolemaansa asti kuten omaan omaisuutensakin. Jos asia mielestäsi vain on näin esimerkiksi jonkin jumalan asettaman lain mukaan, niin eihän sitten ole edes mahdollista väittää vastaan.
Oikeus perustellaan objektiivisemmin niin, että sitä noudattamalla kaikki voivat paremmin. Laki täytyy perustella niin, että se oikeus toimii myös käytännössä. Piraatit yrittävät olla käytännöllisiä eli maksimoida sekä uuden kulttuurin tuotannon että kuluttajan saatavilla olevan kulttuurin. Siinä ei ole mitään ideologista; se on raakaa, seurauksia analysoivaa päättelyä.
Mistä tulee oikeus
ottaa toisen työ?
Sitä oikeutta pitää perustella, ei sitä, että tekijällä on oikeus työnsä tuloksiin.
Mistä tulee oikeus
Mistä tulee oikeus kieltää toisia hyödyntämästä julkista informaatiota? Edelleenkin haluan painottaa, että nimenomaan kiellot ja rajoitukset ovat niitä asioita jotka vaativat perustelun. Eihän laissa lähdetä erikseen listaamaan ja perustelemaan sallittuja asioita.
Millä perusteella määrittelet
toisen ihmisen työn tuloksen kuuluvan sinulle millään tavalla. Eettisemmät ihmiset kokevat itsestäänselvyytenä, että taiteilijan teos, tai jokin muu verrattavissa oleva teos, kuuluu tekijälleen, ei toisille ilman sopimusta asiasta tekijän itsensä kanssa, tai tekijän edustajan kanssa. Teos ei ole siinä mielessä julkinen, kuin mitä julkinen sanalla tarkoitetaan yleensä tälläisissä yhteyksissä. Se on julkaistu, mutta sitä ei ole annettu julkiseksi omaisuudeksi.
Hankkiessasi teoksen saat oikeuden hyödyntää sitä omassa käytössäsi mielin määrin, jos se ei sinua tyydytä, älä alunperinkään osta sitä. Silloin teos ei ole sinulle sopiva.
Tekijänoikeuslain perustelu on nimenomaan oikeus oman työn tuloksiin. Sitä ei tarvitsisi olla, jos ihmisten moraali olisi parempi ja toisen työn kunnioittaminen olisi itsestäänselvyys. Ilman sitä olisi yrityksiä, jotka nappaavat taiteilijan työn ja tekevät siitä oman bisneksensä. Taiteilijalle voisi ehkä mennä lämmin kiitos, siinä kaikki.
Jos vaikka ostat tuotteen, et ole maksanut kaikkia kuluja siitä. Voi olla, että varsin harva on ostanut tuotteen ensimmäisen kymmenen vuoden aikana ja sitten ehkä onnistuu jonkinlainen läpimurto. Taitelijan tulot muodostuvat monesti jonkinlaisiksi sillä, että hänellä on kymmenen vuoden aikana nälissään tehtyä materiaalia, joka yhteensä tuottaa jonkinlaisen tulon. Jotta työtunnille tulisi edes vähän samaa luokkaa oleva korvaus, jota sinä saat koko elämäsi, voi olla, että taiteilija saa myydä teoksiaan läpi elämänsä ja silloinkin hänen pitää jossain vaiheessa tehdä kunnon potti. Tämän suojan haluat siis polkea maanrakoon. Voisi ajatella, että olet epäeettinen ja itsekäs. Ehkä naiivikin, koska ilmeisesti uskot taiteilijoiden olevan jotain britneyspearsseja jotka takovat ihan tuosta vaan kamalia summia rahaa. Se ei ole realiteetti, lähes kaikilla on kovan takana saavuttaa edes jonkinasteinen toimeentulo ja matka siihenkin kulkee vapaaehtoisen köyhyyden kautta. Itse et koskaan olisi valmis maksamaan sitä hintaa, minkä taiteilija maksaa saavuttakseen edes jonkinlaisen toimeentulon.
Vapautta käyttää toisen työtä oman mielensä mukaan ajavat lähinnä sellaiset, jotka eivät itse kykene, tai viitsi vaivautua tekemään omia teoksiaan ja haluavat sitten käyttää toisten työn tuloksia. Nyt he haluavat muuttaa taiteen yhden pienen osa-alueen puolella tapahtuneen businesmiesten ahneudenmarkkinoiden perusteella muuttaa kaiken taiteen kuluttajien ahneudenmarkkinoiksi. Taiteilijat olivat bisnesmiesten puristuksissa, mutta saivat rahaa. Nyt monet haluavat saada taiteilijat kuluttajien armoille, eivätkä halua edes maksaa siitä. Näin ankara linja liene pienen vähemmistön, mutta tekijänoikeuksien kieltäminen on tuossa suunnassa kumminkin.
Oikeus kopioida toisen teos
Oikeus kopioida toisen teos viiden vuoden päästä julkaisusta tulee vaikkapa siitä, että tämän sallimalla kulttuuria on jatkuvasti saatavilla enemmän, pastissien tekeminen helpottuu ja kulttuurielämä kokonaisuudessaan voi paremmin. Siispä tekijän yksinoikeuden teoksensa kopiointiin tulee kestää vain rajoitetun ajan.
Viisi vuotta on tietenkin vain arvio. Joku Effiläinen taisi ehdottaa kahtakymmentä vuotta, mikä kuulostaa aika pitkältä, kun ottaa huomioon lyhyemmän ajan edut.
Voidaan käyttää perusteena DRM:ää vastaan
Niin, eihän tuota olisi tarvinnut edes perustella, koska se ei ole rajoitus. Samoja perusteluja voidaan tosin käyttää rajoittamaan esimerkiksi DRM:ää.
DRM:n voi perustella
kuluttajien käyttöoikeuden asiattomaksi rajoittamiseksi hyvin helposti.
Se heikentää laatua ja rajoittaa kuluttajan mahdollisuuksia soittaa musiikkia laitteessa, jossa hän haluaa. Kuluttajan on maksanut nautintaoikeudesta, eikä sitä voi rajoittaa siten, että kuluttaja ei voi valita millä laitteella hän kuuntelee. Lisäksi se johtaa helpostikin tilanteeseen, jossa kuluttaja menettää maksamansa tuotteen.
Kaiken lisäksi se ei tosiasiallisesti suojaa kopioinnilta, jos joku oikeasti haluaa laittaa kappaleen levitykseen. Ainoa mitä se oikeasti tekee on kuluttajan elämän hankaloittaminen ja kaiken lisäksi se hankaloittaa sen elämää, joka on maksanut tuotteesta, ei sen, joka noukkii sen netistä vertaisverkosta.
Kaikenkaikkiaan se on pelkkää levy-yhtiöiden epätoivoista hysteriaa ja pohjanoteeraus kuluttajiin luottamisessa. On täysin oikeutettua, että kuluttajat kiukustuvat siitä. No, sen taru on varmaankin jo lopussa, sikäli sillä ei varmaan enää ole merkitystä. Saisivat vaan vaihtaa suojaamattomiin kaikki suojatut tallenteet, joista ihmiset ovat maksaneet. Ihan samalla tavalla, kuin viat uusissa autoissa korjataan lisämaksutta.
Tuo on teoriaa, jota monet pitävät totena
Mutta onko se totta? Tuskin, sillä taiteilijoiden tuotanto ei tule kasvamaan tuolla filosofialla, kopioiden määrä sen sijaan ja oikeuksien menetys tiputtavat nälkäpalkan nälkäkuolemaan monissa tapauksissa.
Oikeus kopioida vapaasti toisen teosta viiden vuoden päästä johtaa paljon todennäköisemmin siihen, että syntyy lukemattomia yrityksiä, jotka hyödyntävät taiteilijoiden teoksia maksamatta siitä mitää taiteilijoille. Viisi vuotta on ehkä parikymppisen elämää näkemättömän mielestä pitkä aika, mutta kokeneempi taiteilija, joka on kantapäänkautta oppinut realiteetteja, tietää, että se on silmänräpäys.
Mikä tahansa aika taideteoksen suojalle, mikä on alle tekijän eliniän, on vääryys tekijää kohtaan, eikä se ole mikään kulttuuriteko.
Mikään kulttuuri ei tule paremmaksi, jos kaikki on sosialisoitua. Se, että tuotteet eivät ole vapaasti käytettävissä, luo rajallisuuden, joka edistää uusien teosten tekoa. Jos turhanpäiväinen toisten kopiointi ei ole mahdollinen ratkaisu, joutuu tekijä paneutumaan asiaan siten, että hän luo jotain uutta. Se edistää taidetta.
Monet teokset ovat sellaisia, että niillä tienaaminen, jotta saisi kasaan yhteensä laskien jonkinsorttisen tulon tekemästään työstä, kestää koko elämän, eikä riitäkään. Tämä on realiteetti melkein kaikille taiteilijoille. Tämänkö oikeuden haluat lain voimalla mitätöidä. Oletko sitä mieltä, että kun joku saa vaikkapa 50 senttiä työtunnilleen, saa se riittää, koska sinulla on kiire päästä hyödyntämään toisen työtä?
Pastissien tekemisoikeus kuulostaa lähinnä siltä, että henkilö haluaa ilmaisen värityskirjan, ei halua itse oikeasti tehdä mitään, koska se on niin vaivalloista. Samanaikaisesti hän kuitenkin väheksyy toisen näkemän vaivan merkitystä ja pitää sitä niin epäolennaisena, että hänen ei tarvitse siitä mitään maksaa, eikä muidenkaan.
Hmm. Erinäisiä ajatuksia aiheesta.
Oikeus kopioida vapaasti toisen teosta viiden vuoden päästä johtaa paljon todennäköisemmin siihen, että syntyy lukemattomia yrityksiä, jotka hyödyntävät taiteilijoiden teoksia maksamatta siitä mitää taiteilijoille.
En oikeasti usko tähän. Ensinnäkin, jos teos on vapaasti kopioitavissa, ilmaiseksi, mikä tarve ihmisillä olisi ostaa samaa tuotetta joltain, joka siitä pyytää rahaa? Toinen juttu on se, että tekijänoikeuden raukeamisella tässä yhteydessä puhutaan puhtaasti niistä teoksen taloudellisista oikeuksista, isyysoikeus säilyy luonnollisesti aina, se ei voi muuttua. Descartes, Michelangelo, Shakespeare... Sanomattakin on selvää, ettei kukaan voi väittää heidän töitä omakseen. Sama pätee myös nykytaiteeseen. Jos luot jotain uutta, se on sinun luomaasi, eikä sitä voi yksikään toinen voi sitä tosiasiaa muuttaa. Tiedostonjakamisen laillistaminen, tai taloudellisten oikeuksien raukeaminen ei myöskään muuta sitä. Jos joku yritys kopioi viiden vuoden jälkeen tekijänoikeuksien rauetessa tuotoksesi ja väittää sitä jonkun muun tekemäksi, heidät nauretaan alalta. Sellaista riskiä ei voi kukaan ottaa.
Lisäksi en edes usko että taloudellisten oikeuksien raukeaminen tarkoittaisi sitä, ettei taiteilija voisi itse tehdä rahaa samalla musiikilla. Onhan se vieläkin hänen musiikkiaan. Mikään ei estä häntä tekemästä biisistä uusia versioita, myydä kokoelmalevyjä, tai vaikka uusintapainosta vanhoista levyistä. (Kyllä levyjä vielä ostetaan, niitäkin, jotka ovat jo poistuneet tekijänoikeuden piiristä.) Se, että yksinoikeus teoksen kaupalliseen hyödyntämiseen poistuu, ei tapa eikä vie ruokaa artistin suusta, vaan se, ettei hän itse halua menestyä, vaan tekee poliittisen itsemurhan kun pelisäännöt uhkaavat muuttua.
Se, että tuotteet eivät ole vapaasti käytettävissä, luo rajallisuuden, joka edistää uusien teosten tekoa. Jos turhanpäiväinen toisten kopiointi ei ole mahdollinen ratkaisu, joutuu tekijä paneutumaan asiaan siten, että hän luo jotain uutta. Se edistää taidetta.
Kukaan ei oikeasti "luo uutta", jokikinen taiteilija kierrättää jo olemassaolevia rakenteita, muuttaa niitä ja lisää niihin omaa näkemystään. Tätä kutsutaan luovuudeksi. Sellaista taideteosta ei olekaan, joka ei olisi jo jossain määrin aikaisempien kopio. Tekijänoikeusjärjestelmä nykyisellään sotii tätä tosiasiaa vastaan.
Sitten semantiikkaa. Me suomalaiset ollaan outoja ja meillä on nurinkurinen luetun ymmärtämys. Meillä on tämä "tekijänoikeuslaki", jonka pitäisi oikeasti turvata ne tekijän oikeudet, mutta joka toimii täysin englannin kielisen vastineensa nimen "copyright" mukaisesti. Kun taas tämä kopio-oikeuslaki, joka on englannin kielisen nimensä mukaisesti luotu turvaamaan teosta kopioivien välikäsien monopolioikeudet, eikä suinkaan turvaamaan alkuperäisen tekijän oikeuksia, on meidän lakimme perusta. Ei ihmekään, ettei kukaan enää ymmärrä mistä on oikeasti kyse. Nimellisesti lain halutaan näyttää turvaavan tekijän oikeus oman työnsä kaupalliseen hyödyntämiseen, mutta lain toteutus on painottunut vahvasti kustannusteollisuuden vallan tehostamiseen, osakkeenomistajien ja yritysjohtajien rahavirtojen varmistamiseen. Laki ei turvaa taiteilijan tuloja missään määrin. Siinä ei määritellä, miten työstä pitäisi maksaa taiteilijalle, tai miten kustantajan tulisi työntekijäänsä kohdella.
Ai niin. Sitten se ensimmäinen virke:
Tuskin, sillä taiteilijoiden tuotanto ei tule kasvamaan tuolla filosofialla, kopioiden määrä sen sijaan ja oikeuksien menetys tiputtavat nälkäpalkan nälkäkuolemaan monissa tapauksissa.
Joku saisi kyllä perustella tuon epämääräisen väittämän, koska jos nyt yhtään seuraa maailmanlaajuista musiikki- ja elokuva-teollisuutta, kummatkin ovat olleet jo jonkin aikaa kovassa kasvussa, vaikka esimerkiksi levyteollisuudessa on ollut selkeää laskua. Uusia tekijöitä, niin artisteja kuin julkaisijoitakin (kustantajat/levymerkit) syntyy kuin sieniä sateella. Myös artistien tulot ovat itseasiassa kasvaneet. Kaikki tämä vertaisjakamisesta huolimatta? Vai sen seurauksena?
Eli voisiko joku asiaa tunteva kertoa edes yhden konkreettisen esimerkin vapaan tiedostonjakamisen aiheuttamista rahallisista menetyksistä. Eli millä logiikalla yksi kopio == yksi menetetty myynti?
Sekin kiinnostaisi, että jos esimerkiksi rojaltijärjestelmä lakkautettaisiin, loppuisiko taide, tai sen tuottaminen kuin seinään? En nimittäin itse usko tuota, joten selitystä kaipaisin sillekin.
Vaikka se ei mielestäni
Vaikka se ei mielestäni tähän keskusteluun juuri lainkaan liitykään, minua kiinnostaisi tietää, mitä tarkoitat kvasifilosofisella pyörittelyllä.
Toistan taas, etten ole valmis kieltämään keneltäkään oikeutta oman työnsä tuloksiin, koska en yksinkertaisesti kykene kuvittelemaan toimivaa järjestelmää ilman näitä oikeuksia. Voin toki kuvitella joitakin äärimmäisiä tapauksia, joissa näidenkin oikeuksien rajoittamista voitaisiin pitää yhteiskunnallisesti hyväksyttävänä, mutta ne ovat näillä näkymin aivan liian spekulatiivisia edes esitettäviksi eivätkä sinänsä auttaisi tätä keskustelua. Sen sijaan voin hyvin kuvitella toimivan yhteiskuntarakenteen, jossa älyllisen omaisuuden periaatetta ei kunnioiteta.
"Esimerkissäsi oli aika tyypillinen rakenne, ollaan amatöörejä, kunnes siivet kantavat ammattilaisuuteen."
Toki suurin osa kulttuurintuottajista haluaa ryhtyä ammattilaisiksi, koska se tällaista kehitystä järjestelmämme tukee. Ei tässä ole mitään pahaa. Uudessa järjestelmässä voi olla mahdollista, että perinteisessä mielessä ammattimainen taiteen ja kulttuurin tuottaminen jopa lakkaa kokonaan tai ainakin marginalisoituu vahvemmin kuin nyt. Tämä ei kuitenkaan tarkoita kulttuurin rappiota lainkaan, kuten jo aiemmin olen todennut, ja mikä pointti oli olennaisena käsitellyssä esimerkissäni.
Molemmat tässä keskustelussa jankutamme omia näkemyksiämme oikeuksista. Sinä uskot kiistattomiin ja itsestään selviin moraaliarvoihin, jonkinlaiseen perimmäiseen eettiseen logokseen; ei ole kyse pelkästään uskosta siihen vaan siitä että tämän olettamuksen pohjalta tulisi tehdä kaikkia koskevia päätöksiä. Tämä keskustelun suhteen ei ole merkittävää, uskonko itse saman kaltaiseen logokseen vai en; merkittävää on se, ettei minun mielestäni voi käyttää aksioomina olettamuksia itsestään selvistä moraalisäännöistä kun kaikki eivät mitä ilmeisimmin koe niitä itsestään selviksi.
Nähdäkseni sinun vaihtoehtosi ovat joko tuoda logoksesi näytille (oli se sitten jumala tms.) sekä jollain tavoin osoittaa sen autoritatiivisuus, tai luopua aksiomaattisista moraalikäsityksistä ja pyrkiä osoittamaan näiden oikeuksien tarpeellisuus puhtaan pragmaattisesta lähtökohdasta.
Ammattilaisiksi ryhdytään
kun rahkeet kestävät. Haluatko sinä päättää toisten puolesta heidän työnsä tuloksista ja vielä siitäkin, että ammattitaiteilijoita vähennetään?
Ainakin sinulle on vaikeaa niellä, että tekijällä on ihan oikeutetusti oikeus sopia mitä tahansa tuotteestaan ja se on täysin asiallista suojata lailla. Ei siksi, että tämä oikeus tarvitsisi keksiä, vaan siksi, että joillakin ei ole mitään kunnioitusta toisten tekemille teoksille, he uskovat heillä olevan oikeuksia sen suhteen.
Muutamat esiin nousseet keulakuvat ovat nyt innostamassa ihmisiä kulttuurianarkismiin ja niinpä kuluttajien ahneudenmarkkinat kiehuvat.
Tekijän oikeus on hyvin simppeli asia, siihen ei tarvita kuin tervettä järkeä.
Terve järki tässä tapauksessa tarkoittaa luonnon yksinkertaisuuden näkemistä ja kykyä olla lisäämättä siihen jotain mitä siinä ei ole. Ihmisellä on tapana heittäytyä keksimään kaikenlaisia todellisuudesta vieraantuneita "viisauksia", ne eivät ole sitä tarkoitettua tervettä järkeä.
Kun vaikka sinä teet jonkin teoksen, sinulla on oikeus päättää siitä teoksesta ihan oman makusi mukaan. Voit tehdä sopimuksia, tai olla tekemättä. Jos joku toinen alkaa vaatimaan oikeuksia siihen, hän on viemässä sinulta sinun työsi tuloksiin kuuluvaa oikeutta, eli hän pyrkii alistamaan sinut tahtonsa alle.
Siinä on hyvin yksinkertainen ja selkeä lähtökohta. Huomaa, että tekijän oikeus liittyy suoraan siihen, että sinulla on oikeus itseesi, siksi myös sinulla on oikeus siihen minkä olet valmistanut. Toisilla ei ole sellaista oikeutta sinun teostesi suhteen, vain omiensa.
Tuon voi hämärtää hyvin helpostiu, kun alkaa puhumaan yhteiskunnan etc. tarpeista. Ei ole olemassa yhteiskuntaa, on olemassa ihmisiä, siis me. Ihmiset vaativat toisilta jotain, ei ole mitään yhteiskunnan oikeuksia. Yksilöt muodostavat joukkoja ja esittävät vaatimuksia.
Se tosiasia, että yhteikunnan nimissä tälläkin hetkellä määrätään yksilöä aika paljonkin, ei todista mitään lisäpakotuksen puolesta, vaan sen puolesta, että yhteiskunnan tulisi vapautua.
Vapautuminen ei ole mielivaltaa, ei edes kulttuurin puolella. Vapautuminen perustuu vastuuseen, jota ilman ei ole kuin kaaos. Vastuullinen henkilö kykenee kunnioittamaan toisen oikeutta hänen työhönsä, eikä elä illuusiossa, että jokin yhteiskunta voi jaella oikeuksia ja olla jakelematta.
Ihmisen oikeutta itseensä ja omaan työhönsä ei voi poistaa valehtelematta.
Jos kuka käsittää syntyneensä vapaana, hän myös käsittää, että oman vapauden ylläpitämisen yksi osa on pitää yllä myös toisten vapautta.
Oikeus ja kohtuus
Jos joku toinen alkaa vaatimaan oikeuksia siihen, hän on viemässä sinulta sinun työsi tuloksiin kuuluvaa oikeutta, eli hän pyrkii alistamaan sinut tahtonsa alle.
Mitä enemmän oikeuksia vaadit itsellesi, sitä enemmän viet oikeuksia toisilta. Mitä enemmän oikeuksia vaadit muille, sitä enemmän oikeuksia saat myös itsellesi.
Täytyy vain rakastaa noita
Täytyy vain rakastaa noita valittuja lauseita kuten sosialisoiminen. Tulee mieleen se vanha "you are downloading communism!". Vertauksia voi tehdä mutta ne tuppaavat menemään aina metsään jos verrataan materiaalista ja immateriaalista. Kyllä se piratismikin vaatii luovuutta. Kysy vaikka Piraatti Lahden pojilta - mutta joo, en lähde väittelemään asiasta, joten rauha maahan :)
Viva La Revolution :)
Sensuroitua aktivismia
Kierrä sensuuri | tai käytä proxya
Kuinka määrittelisit rakkautesi kohteen
jotenkin muuten kuin sanalla sosialisointi?
Kun jonkun tekemä työ halutaan siirtää julkiseksi omaisuudeksi, vastoin ko. henkilön tahtoa, silloin on kysymyksessä sanan sosialisointi merkityksestä.
omaisuus
Ymmärtääkseni kenenkään työtä ei haluta siirtää julkiseksi omaisuudeksi, työ pysyy edelleen tekijänsä omaisuutena (suoja ajan). Työstä tehdyt kopiot sensijaan monistuvat ja leviävät internetin lonkeroissa. Pääsääntöisesti ilman vastiketta itse kopiosta. Jotkut maksavat siitä, että saavat mainoksensa vilahtamaan tiedostojen etsijän silmissä. Sinänsä mainostaja ei välttämättä välitä mitä tiedostoja potentiaalinen asikas etsii.
Se että kopiokone toimii joskus vastoin alkuperäisen kappaleen tekijän näkemystä on vain osa nykypäivää. Joillekin nykypäivää on tehtaassa tyskentely 8-16 ja joillekin se, että mies lyö sadannen kerran.
Realistinen
Realistinen lähitulevaisuudennäkymä. Näinhän homma tällä hetkellä suurelta osin jo toimiikin, lait vain seuraavat perässä.
Kopiointimahdolisuus on ollut ennenkin
mutta ei se tarkoita sitä, että siksi olisi oikeus kopioida toisen työtä oman mielen mukaan.
Jos katsot oikeudeksesi levittää toisen työtä ilman lupaa, otat silloin toisen työn oman mielivaltasi piiriin.
Öö en.
Vain kopion, tai kopion kopion.
Ikäänkuin se olisi eri asia
etenkin aikakautena, jolloin kopion ja originaalin välillä ei välttämättä ole mitään eroa.
Sitäpaitsi ei sillä ole mitään väliä, levitätkö omin luvin kopion, tai kopion kopion, tai vaikkapa kopion kopion kopion kopion kopion kopion. Asia on edelleen sama, otat toiselta ihmiseltä pois hänen oikeutensa oman työnsä tuloksiin, siis orjuutat toisia ihmisiä sinun mielihalujesi alle. Ihan oikeaa kuningasainesta. Valitettavasti valtakunnat nykyään kattavat jo koko maailman, joten et saa enää tilaisuutta omalle ruhtinaskunnallesi.
ei
En ota. Hänellä on ihan kaikki oikeudet työnsä tuloksiin, ei vain ole hänen työnsä tulosta että bitit leviävät.
Ensinnäkään kyse ei ole orjuuttamisesta, koska ketään ei ole pakotettu tekemään mitään. Minulla on jhan muut keinot toisten ohjailuun. Toiseksi jakaessa ja vastaanottaessa nauttii oman työnsä tuloksista, harvoin kukaan muu niitä filuja koneelle uppii pyytämättä.
Kuu taivaalta riittää, kansainväliset sopimukset kieltävät mitään maata ottamasta/julistamasta kuuta itselleen. Itsenäiseksi julistautumisesta ei ole sovittu.
Kukaan ei kiellä sinua levittämästä bittejä
mutta asia on ihan eri, jos käytät sitä toisen tekemän teoksen levittämiseen. Se teos on toisen työn tulos ja sinä käytät hänen työnsä tulosta oman mielesi mukaan, eli alistat toisen mielivaltaasi.
Tiedät aivan hyvin miten on, siispä en viitsi tuosta tuon enempää. Ehkä joskus kasvat ihmiseksi.
Itse asiassa
Ne jotka jakavat musiikkia verkossa tekevät sen useimmiten ihan siitä syystä että haluavat muidenkin kuulevan sitä. Ymmärrätkö? Eivät he tee sitä sen takia että haluaisivat suututtaa artisteja tai että he olisivat ahneita. He ajattelevat ihan oikeasti, että on hyväksi artistille, että hänen musiikkiaan kuulevat mahdollisimman monet ja he myös tietävät, että musiikki juurtuu ihmisten mieliin hitaasti. (Yksi niistä perussyistä miksi radiossakin soitetaan jatkuvasti samoja biisejä.) Jos nyt taas mentäisiin sinun logiikkasi mukaan, soitellen sotaan, mutta unohdetaan että ihmiset eivät osta musiikkia sokkona ei myyntiä varmasti synny. Kuuntelijat eivät myöskään osta musiikkia yhden kuuleman perusteella, varsinkaan, jos se ei heti iske. On aivan eri asia saada kaikki levyn biisit koneelle ja kuunnella niitä jukeboksista vaikka viikon, kuukauden tai vuodenkin ajan, kuin saada joku yksittäinen linkki biisiin tai biisilistaan, josta biisit (riippuen käytetystä koneesta) kuulee jos kuulee. Musiikki juurtuu, ja sen takia ihmiset alkavat seurata enemmän ja enemmän niitä muusikoita, joiden biisit eniten pyörivät siinä omassa jukeboksissa.
Itse ainakin huomaan ostavani sellaista musiikkia / sijoittavani sellaisiin artisteihin, jo(i)ta tykkään kuunnella. Ja niitä artisteja sitten jaan edelleen ystävilleni ja/tai sosiaalisissa nettipalveluissa / vertaisverkoissa.
Leffojen kanssa pätevät ihan samat luonnonlait.
Muita hyviä esimerkkejä
Muita hyviä esimerkkejä sosialisoimisesta ovat valtion koulut sekä yliopistot, kirjastot, terveyskeskukset ja sairaalat. Ei sanassa mitään vikaa ole, ellei sitä jostain syystä pidä kielteisenä. Suomalaista yhteiskuntajärjestelmää kutsutaan muuten yleisesti sosiaalidemokratiaksi.
Jos katsot oikeudeksesi
Jos katsot oikeudeksesi levittää toisen työtä ilman lupaa, otat silloin toisen työn oman mielivaltasi piiriin.
Eipä se työ minnekään katoa, vaikka se kopio menisikin ihmisten moraalin mukaan, eikä teollisuuden lobbaamien lakien mukaan. Päin vastoin, kumpa näitä kopioita oltaisiin otettu aikaisemmin kansan haltuun. Nyt ketuttaa kun monet hyvä elokuvat ja sarjat ovat kadonneet. Nykyään näin käy onneksi harvemmin kun teknologialla ja ihmisillä on oma kirjastonsa, joka ei välitä paikasta tai henkilöstä. Tämän kirjaston olemassaolo ei kuitenkaan vaikuta siihen, että ihmiset eivät käyttäisi enää ollenkaan rahaa viihteeseen.
Lisäys. Olisi hauskaa jos voisin kirjaimellisesti viedä jonkun 40 miljardin elokuvan hiiren klikkauksella.
Viva La Revolution :)
Sensuroitua aktivismia
Kierrä sensuuri | tai käytä proxya
Originaali ei katoa
silloinkaan kun joku tekee siitä postikortteja. Se ei silti tarkoita sitä, että postikorteista ei tarvitse maksaa, tai että niitä postikortteja saisi sitten jokainen oman mielensä mukaan kopioida ja levittää.
Et ilmeisesti ymmärrä taiteilijoiden teoksissa olevaa henkistä arvoa, immateriaalista olemusta, vaan pidät sitä perunasäkin kanssa samana asiana.
Tuolla tasolla olevien ei pitäisi ottaa osaa keskusteluun, jonka käyminen edellyttää perehtyneisyyttä asiaan. Nyt toistat papukaijana oppimiasi piraattilauseita, eli olet propagandan äänitorvi, ilman todellista omaa käsitystä asiasta.
Tekijänoikeus ei ole teollisuudelle tehty laki. Joiltain osin se on sitä, mutta sen perusidea tekijän oikeuksien suojaamisesta eivät ole sitä. Aika moni piraatti-ihminen kokee levy-yhtiöiden toiminnan rumana, mitä se kieltämättä monilta osin onkin ja on siksi päättänyt kostaa levy-yhtiöille viemällä taiteilijoilta kaikki oikeudet omiin töihinsä. Niin, kun taiteen levittäjä kiukuttaa, eikuin taiteilijaa persuksille ja kaikki ihmisoikeudet pois.
Erinäisten piraattiasialla olevien eufoorinen innokkuus vastaa sitä, kun joku huumeissaan uskooo osaavansa lentää ja hyppää parvekkeelta alas, ainoana erona, että piraattieuforiasta kärsivät heittävät taiteilijan sieltä parvekkeelta.
Kiusankappaleelle
Tulojen menetyksestä voi olla vaikka mitä mieltä, mutta peruskysymys on se, että kuinka pitkälle ollaan valmiita menemmään "netti-piraattien" jahtaamisessa? Mikä olisi Kiusankappaleen mielestä sopiva "päätepysäkki"?
Tilannehan on se, että teknologia kehittyy ihan tajutonta vauhtia, käynnyköissä on gigoja tallennustilaa, avoimia wlan verkkoja on kaupungit täynnä, anonymisoivat tiedostojenvaihtoprotokollat lisääntyvät, liittymien nopeudet kasvavat jne.
Totuushan on se, että nettipiraattien jahtaamiseksi joudutaan salakuuntelemaan/seuraamaan aktiivisesti koko väestön internetliikennettä, jonka tie veisi kiinan tapaiseen suureen sensuurijärjestelmään. Tätäkö herra Kiusankappale haluaa "köyhien" artistien nimissä tehtävän? Ei internetistä voi "poimia" vaan niitä "warettajia" ilman järjestelmällistä koko kansaa valvovaa järjestelmää.
Eikä kukaan ole viemässä tekijänoikeuksia pois. Tekijällä on edelleenkin oikeudet teokseensa, mutta loppujenlopuksi siihen miten ihmiset yksityiselämässään tekijän tuotteita ei-kaupallisesti käyttävät ei pysty hallintaa ulottamaan (eikä pidäkkään).
Tiedän, että tekijänä voi tuntua vaikealta ja jopa epämiellyttävältä myöntää se totuus, että kontrolli on menetetty... yksinkertaisesti kontrolli on menetetty, menetetty, menetetty.
Totuushan on se, että
Totuushan on se, että nettipiraattien jahtaamiseksi joudutaan salakuuntelemaan/seuraamaan aktiivisesti koko väestön internetliikennettä
Ottamatta nyt muuten osaa tähän keskusteluun, totean tässä välissä kuitenkin, että tietyn sisällön leviämisen estäminen tai tarkkaileminen ip-verkossa on teknisesti mahdotonta. Olkoonkin, että se on teoriassa mahdollista, sen toteuttaminen edellyttäisi muiden muassa kvanttitietokoneiden olemassaoloa (salausten reaaliaikaisen purkamisen takia).
Lisäksi kokonaan toinen asia on se, kuinka jäljitetään sisällön lähde ja vastaanottaja? Tämä puolestaan on teoriassakin mahdotonta -- edellyttäen, että reitin varrella sijaitsevat verkon solmut (koneet, joiden kautta sisältö siirtyy lähettäjältä vastaanottajalle) eivät talleta liikenteestä mitään tietoa. Näin on esimerkiksi Tor-verkkojen tapauksessa.
No, nyt voittekin jatkaa keskustelua warettamisen moraalisista ja eettisistä aspekteista siinä ikävässä epäuskossa, että sillä olisi jotain merkitystä todellisessa maailmasa. Tiedostonjakoa ei ole mahdollista estää ja näin ollen sen olemassaolon oikeutuksen perusteleminen tai kumoaminen on puhdasta retoriikkaa; aivan sama, jos keskusteltaisiin siitä, että kuinka väärin/oikein sen nyt onkaan, että aurinko lämmitää päiväntasaajalla enemmän kuin täällä pohjoisessa.
Internet on tehnyt tiedostojen jakamisesta luonnonlain: niin kauan, kuin internet on olemassa, tiedostoja jaetaan. Aivan samoin, kuin aurinko lämmittää päiväntasaajalla enemmän kuin täällä niin kauan, kuin, no... aurinko on olemassa.
Käynkin tässä imaisemassa tuolta naapurin puolelta muutaman elokuvan....
Jatkakaa.
"You may stop this individual, but you can't stop us all... after all, we're all alike."
-- The Mentor
"You may stop this individual, but you can't stop us all... after all, we're all alike."
-- The Mentor
Nettipiraatit saavat minun puolestani olla
rauhassa, en vastusta sitä. Enkä ala edes pohtimaan sitä sen enempää, koska sitä ei mikään muuta.
Olen tämän saman asian kirjoittanut jo aiemminkin, mutta kirjoitettakoot vielä kerran.
Teoriassa voisi tietysti kehittää tiukan valvonnan, jossa kaikkien kaikkia tekemisiä valvotaan. Sellaisen systeemin rakentaminen olisi lahja jollekin tulevaisuuden idiootille, joka haluaa diktaattoririksi, eli sitä pitää välttää kaikin keinoin. Edes nykyinen valtiovalta ei kykenisi pitämään näppejään erossa sellaisesta vallan herkkupalasta. Moralistitkin olisivat aivan haltioissaa, vihdoin väline täydellisesti kontrolloida, että kaikki tekevät oikein, siis heidän mielestään oikein.
Jos on jotain sitä vastaan, että netissä jaetaan, valistus on ainoa mahdollisuus. Olkoonkin, että se on iso urakka, heh. Ihmisiin tulee lähtökohtaisesti luottaa. Suurin osa ihmisistä haluaa toimia reilun pelin mukaan ja jos he kokevat jostain jotain saavansa, heillä herää terve halu antaa jotain takaisin. Valistuksella tätä voidaan ehkä parantaa. Kaikkia ei saa koskaan toimimaan reilun pelin mukaan, mutta jos he eivät ole sitä netissä, he olisivat sitä kumminkin muualla.
Ei-kaupalliseen levitykseen onkin kontrolli menetetty, kokolailla. Ei voi mitään, eikä yhtään itketä.
Tekijänoikeuksiiin puuttuminen taas vaarantaa tekijän ansiomahdollisuudet.
Tekijänoikeuksiin puuttuminen...
Itse liputan TÄYSIN KAIKEN ei-kaupallisen tiedostonjaon vapauttaumisen puolesta. Se ei poikkeaisi nykyhetkellä vallitsevasta tilanteesta ollenkaan eikä näin ollen heikentäisi tekiöiden tulonlähteitä (cd-levyjä ja dvd-leffoja voisi edelleenkin myydä, keikkaa voisi tehdä, tv- ja radiosoitoista saisi rahaa, kaupallisista oikeuksista, lisensseistä jne..) Ainoastaan lopputuloksena about miljoonaa suomalaista ei syyllistyisi päivittäin rikokseen (vai onko se pelkkä rikkomus).
Se on kumma miten tekijät pelkäävät tätä tilannetta kovasti, vaikka ei heidän tarvitsisi, sillä heitä tarvitaan, päinvastoin kuin niitä kaikkia välikäsiä, jotka tulevat tekijän ja kuluttajan väliin.
Olen myös sitä mieltä, että GRAMEXin ym muiden kumppanien toimet tulisi vapauttaa, jotta sillekin alueelle syntyisi kilpailua esim. artisti voisi itse valita haluamansa edunvalvontajärjestön, tai perustaa oman. Sitten markkinat määräisivät radiosoittojen hinnat. Nykyjärjestelmä ruokkii pelkästään monopoleja artistien tyytyessä murusiin.
Artistien kannalta katsoen
on itseasiassa Internetin myötä valoa pimeän riippuvuusputken päässä.
Riippuvaisuus teollisuudesta on ollut raskas asia, siinä on moni myynyt sielunsa voidakseen elää ja päästäkseen esille. Muun kuin musiikin puolella suuri ongelma on ollut, että useimpien valmistajien budjetista unohtuu taitelijan korvaukset kokonaan ja sitten pitäisi tehdä liki ilmaiseksi. Harvat valmistajat varaavat ihan oikesti rahaa taiteilijalle. Kovimmat luonteet taiteen puolella ovat selvinneet jopa hyvinkin, mutta monia on muserrettu jalkoihin.
Netti mahdollistaa monia sellaisia uusia reittejä, jotka tuottavat paremmin ja ovat paremmin tekijän itsensä halinnassa, sekä tekijällä on vapaus tehdä mitä huvittaa.
Perinteiset tilaustyöt tietysti pysyvät luonteeltaan samanlaisina kuin ennenkin, mutta nuo ovat sitä oman mielen mukaan tehdyn levityskanavaa.
Yksityisen ei-kaupallisen levityksen suhteen voisin olla samaa mieltä, jos siihen liittyy kunnioitusta toisten töitä kohtaan. Yksi piirre siinä on kertoa tekijä, toinen on että mikäli teoksesta nautiva kokee saaneensa jotain, hänellä olisi halu käydä maksamassa taiteilijalle siitä. Jos tämä toteutuu tarpeeksi hyvin, tulevat taiteilijat tarjoamaan kilvan vapauksia levitykseen. Nykytilannehan on, että monilla taiteilijoilla on otsa tuskanhiessä, kun on epävarmaa, että loppuuko leipä ja asuntolainan maksu tykkänään.
Tuollainen ei edellytä tekijänoikeuslain muuttamista, koska jos taiteilijat sanovat, että tätä saa levittää, silloin on oikeus levittää mielin määrin, eikä kukaan voi sitä kieltää. Ottaa tietysti hetken vapautua vanhoista tutuista ja turvallisista levy-yhtiöistä tai muista vastaavista, niiden kanssa tehtyjä sopimuksia ei noin vain pureta.
Toivotaan näin
Toivotaan, että anteliaita ihmisiä riittää. Kannattanee kuitenkin myydä fyysistäkin - cd-levyt, bändipaidat ja kuvataideprintit tulevat aina olemaan suosittuja jatkossakin.
Kunnioitusta ei oikein voi vaatia - ainahan raakaakin taideparodiaa ja -kritiikkiä on ollut. Mutta ei kukaan ainakaan netissä sitä kunnioitusta saa, jos vääristelee teosten alkuperää!
Eihän musiikkimaailman muuttuminen edellytä tekijänoikeuslain muuttamista, mutta kyseinen laki on vuonna 2008 pahasti rikki: Kopiointia ei voi valvoa joten sen ei myöskään tulisi olla rangaistavaa - etenkin jos se ei edes ole yksiselitteisesti haitallista. Tarvitaan laajempaa kuluttajansuojaa ja sivistysnäkökulma tulisi ottaa huomioon lyhentämällä tekijänoikeuden suoja-aikaa. Moni työ jää tekijänoikeuslimboon eli sitä ei saa käsiinsä enää mistään - "unohtuneet" työt tulisi voida vapauttaa levitettäväksi. Ja tämä kaikki vielä mainitsematta kopiosuojauksiin ja importteihin liittyviä aivopieruja, jotka nykyiseen lakiin ovat päässeet.
Kunnioituksella
tarkoitin sitä kunnioitusta mikä kohdistuu toiseen henkilöön ihmisenä, jolla on oikeus omaan työhönsä ja muutenkin ihmisten keskinäistä kunnioitusta. En mitään muuta.
Parodiat tai mielipiteet tai mitkä tahansa sen kalatiset eivät ole millään tavalla sitä kunnioitusta väheksyviä. Minä pitäisi epäkunnioittavana vaikkapa sitä, että joku miellyttääkseen minua valehtelee mielipiteestään jostain teoksesta. Pidän kunnioittavana rehtiä ja suoraa totuudenmukaista ilmaisua. En minä tee mitään miellistelevillä valheilla.
Jos joku on teoksesta sitä mieltä, että se on perseestä, sitten haluan hänen sanovan niin. Joskus olen jopa samaa mieltä siitä.
Noista muista kohdista olen jo kirjoittanut mielipiteestäni niin moneen kertaan, että en jaksa toistaa niitä tässä. Jos kiinnostaa, löytyy tältä samalta sivulta useampia.
Kokemuksia
"Tuollainen ei edellytä tekijänoikeuslain muuttamista, koska jos taiteilijat sanovat, että tätä saa levittää, silloin on oikeus levittää mielin määrin, eikä kukaan voi sitä kieltää. Ottaa tietysti hetken vapautua vanhoista tutuista ja turvallisista levy-yhtiöistä tai muista vastaavista, niiden kanssa tehtyjä sopimuksia ei noin vain pureta."
Mikä asia muuttui mielestäsi parempaan suuntaan uudessa vuonna 2007 voimaantulleessa tekijänoikeuslaissa?
Minä koin lain ainoastaan kuluttajan (itseni) oikeuksien riistona josta kertoi mm. "teknisten suojausten murtoesto" koin tilanteen suorana vapauden rajoittamisena. Eikä kyse ollut kyse "oikeudesta levittää teosta sadoille ihmisille" (koska vanha lakikin sen jo kielsi), vaan siitä, että en saisi siirtää levyn sisältöä mp3 soittimeeni tai leffaa linux-boxilleni xvid muotoon, josta ne ovat katsottavissa napin painalluksella, koska tämä tekninen suojauskeino on "pyhä" ja olisin rikollinen sen murtaessani.
Tosin kuvailemani tunteet ovat ajan kanssa jo laantuneet kun olen huomannut sen, ettei minua ole viety käsiraudoissa selliin siitä, että olen ostamani cd:t ja leffat koneelleni siirtänytkin "suojauksista" huolimatta. Jäljelle on vaan jäänyt ihmetys siitä, kuinka levy-yhtiöt pitävät asiakkaitaan rikollisina eivätkä luota heihin vaan sen sijaan laittavat levyt täyteen vaikka mitä hilavitkutinta ettei niitä voisi käyttää kuluttajan itse haluamalla tavalla.
......
Internet on aivan mahtava paikka, olen löytänyt sieltä vaikka kuinka monta helmeä joita ei kaupasta saa mistään (otetaan esimerkiksi vaikka vuonna 1994 julkaistu Spiderman piirretty tv-sarja, Nintendo Power Zelda -tv sarja, Megaman tv-sarja + monia muita oman lapsuuden nostalgisia sarjoja). Turvauduin p2p teknologiaan koska marketit ja webbikaupat eivät pystyneet minulle kyseisiä medioita tarjoamaan ja halusin kovasti kokea ne uudelleen (siinä väistyi ajatukset "toisen työn ottamisesta"). Aikoinaan ennen AudioGalaxyn alasampumista sieltä löytyi erittäin harvinaisia mm. Tormentor bändin ensimmäisiä demo-nauhoituksia, joita ei myöskään saa vieläkään rahalla mistään.
Minä haluan sitä, että kulttuuri (ihmisten henkinen työ) olisi saatavilla ja käytettävissä vielä vuosikymmenienkin päästä. Nykyiset järjestelyt, kulttuuria hallitsevat tahot eivät tue tälläistä kehitystä, ei levy-yhtiöt ja jättimedia ole täällä pitämässä kulttuuria yllä vaan ne ovat sitä säätelemässä ja ohjailemassa.
Haaveilen tästä "suuresta kaiken kulttuurin kirjastosta", toivottavasti se myös elinaikanani tapahtuu.
Ei mikään
muuttunut parempaan suuntaan uudessa laissa. Se oli ja on pelkkää kuluttajien kiusaamista koko juttu.
Ainoa minkä haluan tekijänoikeuslaissa ehdoitta säilyttää koskee tekijän oikeutta omiin teksiinsa siten kuin ne nyt ovat laissa. Ainoa mistä olen epävarma, on se uusi 70 vuoteen pidennetty tekijän kuoleman jälkeen oleva suojaus. Koska en aio vielä kuolla, en ole pitänyt kiirettä tuon pohtimisen kanssa. Nojaa, joiltain osin olen kyllä pohtinut, sillä tavalla, että joidenkin teosten haluan vapautuvan kuoltuani, koska en halua, että jollain olisi mahdollisuus pantata niitä, siis rajoittaa saatavuutta. No joka tapauksessa en ole tuota kamalasti pohtinut, enkä oikeastaan ole siitä niin kiinnostunut.
70 vuotta
....on pitkä aika. Minä rajaisin sen pariin-kolmeen vuoteen tekijän kuolemasta. Sillä enhän minäkään kuolleen ukkini eläkettä itselleni saa, vaikka ukkini käsityön tuloksia ihmiset edelleenkin käyttävät.
En minä halua rajoittaa tekijän oikeuksia omiin töihinsä (ellei yhteiskunnan etu sitä vaadi). Mutta en myöskään halua sitä, että tänne suomeen rakennetaan älyttömän raskas ja kallis ihmisten valvonta- ja sensuurijärjestelmä yhden ainoan tahon kaupallisten intressien ylläpitämiseksi (jota ei-kaupallisen internetjakamisen seuraaminen vaatisi, eikä se sittenkään toimisi).
Tuosta 70 vuodesta
en osaa sanoa suorabaisesti mitään kantaa. Siinä on toisaalta kyse samasta perintöoikeudesta kuin talon perimisessä, kyseessähän on kasa teoksia oikeuksineen. Ei siinä ole mitään väärinkään.
Joskus tekijänoikeuden syntyaikoihin eräs merkittävä henkilö ehdotti oikeuksien kestoajaksi ikuisuus - 1 vuotta. On tuo 70 v. ainakin sitä lyhyempi.
Se pidennettiin 70 vuoteen mm. Disneyn bisneksen tähden, aiempi 50 vuotta alkoi käydä lyhyeksi, ainakin näin luin jostain.
Ukkiisi verrattuna on sellainen ero, että ei perikunta aiemmin myydyistä mitään saa, mutta jos on uutta myyntiä, sitten saavat. Ukillasi on tuskin uusia kauppoja tiedossa. Minä en niin kamalasti ole kiinnostunut perinnöistä, tiedä sitten jos joskus olisi aihetta vaikka pohtia sitäkin. Kuten sanoin luultavasti ainakin osan tuotannostani laitan vapaaksi kuolemani hetkestä alkaen ihan vain siksi, että itseasiassa sillä tavalla suojaan oman tarkoitukseni niiden suhteen parhaiten.
Toisaalta ihmettelen sitä miksi ihmisillä on niin kova hinku ottaa omiin käsiinsä taiteilijoiden teokset, ikäänkuin ne olisivat jotain kansallisomaisuutta. Jotkut vartaavat jokamiehenoikeuksiin, en minä ainakaan koe olevani jollainlailla rinnastettavissa sienimetsään.
Tuosta valvonnasta kirjoitin toisaalla tällä samalla sivulla vähän siihen tapaan, että hurja valvonta olisi kohtalokas virhe, oikea tulevaisuuden isovelivalvooyhteiskunnan peruspilari.
Ja sitä, että nettikäyttäytymiseen jos haluaa vaikuttaa, niin valistus on ainoa oikea tapa, jos kuka haluaa siihen ryhtyä. Enimmäkseen ihmisillä on halua antaa takaisin jos ovat jotain saaneet.
Jos sen saa toimimaan hyvinkin, saattavat taiteilijat ilomielin antaa jakoon mitä tahansa. Kysehän ei ole pihtaamisesta pihtaamisen vuoksi, vaan tarkoitus on saada maksu töitä.
Jos nettimoraali kasvaa sellaiseksi, että kun henkilö imuroi sata kappaletta ja kuunneltuaan hän pitää kahdesta, hän on halukas maksamaan niistä kahdesta. Ei siinä ole mitään vikaa, että saa tuotteen ensin ja sitten maksaa siitä mikä tuntuu itselle sopivalta. Jos jostain teoksesta ei koe saavansa mitään, ei henkilö tosiasiallisesti silloin ole mitään saanutkaan, vaikka tuote onkin hänen koneessaan. Eikä silloin ole mitään syytäkään maksaa.
Ikuisuus - 1 vuotta
Kiusankappale: "Joskus tekijänoikeuden syntyaikoihin eräs merkittävä henkilö ehdotti oikeuksien kestoajaksi ikuisuus - 1 vuotta. On tuo 70 v. ainakin sitä lyhyempi."
No ei ollut ihan tekijänoikeuksien syntyaikoihin. Kyseeessä on MPAA:n edesmenneen johtajan Jack Valentin lausunto ajalta, jolloin Mikki Hiiri jo vaikutti tekijänoikeuksien suoja-aikoihin enemmän kuin ihmiskunnan kulttuurinäkökohdat yhteensä. Samainen merkittävä henkilö vakuutti vakavalla naamalla Yhdysvaltain edustajainhuoneelle todistajan roolissa vuonna 1982, että videonauhurit olisi ehdottomasti kiellettävä amerikkalaisilta kuluttajilta, koska "ne ovat amerikkalaiselle filmituottajalle ja amerikkalaiselle yleisölle sitä mitä Bostonin kuristaja on yksin kotonaan olevalle naiselle." Että sellaisia viisauden sanoja tekijänoikeusteollisuuden suusta. Kannattaa muistaa tämä nyt, kun tekijänoikeusteollisuus maalailee kauhukuvia vertaisverkkojen mukanaan tuomasta maailmanlopusta alalle.
Tekijänoikeusteolisuus?
Kuulostaa propagandistiselta ilmaisulta, ikäänkuin halulta mustamaalata tekijänoikeutta. Se ei ehkä ollut tarkoituksesi, ehkä vain jokin vakiintunut ilmaisu.
Kyse on viihdeteollisuudesta, joka käyttää tekijänoikeutta taiteilijoiden luvalla, tosin ei aina taiteilijoiden halun mukaan, vaan ihan teollisuuden etujen mukaan. Taiteilijoilla ei aina ole pokkaa sanoa poikkipuolista sanaa, vaikka heillä olisi oikeus siihen.
Kiitos tuosta ikuisuus -1 vuotta oikaisusta.
Ansiomahdollisuuksista
"Tekijänoikeuksiiin puuttuminen taas vaarantaa tekijän ansiomahdollisuudet."
Joissakin hyvin harvinaisissa tilanteissa näinkin voi käydä, mutta lopulta reformi ei vaikuttaisi kovinkaan monen taiteentekijän talouteen. Ei kukaan teosta julkaistessaan suunnittele elävänsä niillä rahoilla edes muutamaa kymmentä vuotta.
Asiaa voisi tarkastella hyötynäkökulmasta: Parhaassa tapauksissa ihmisten ulottuvilla on mahdollisimman paljon laadukasta kulttuuria. Tähän vaaditaan tekijöitä. Tekijän yksinoikeutta julkiseen levitykseen voitaisiin säätää niin, että kulttuurin saatavuus ja kannustin sen luomiseen olisivat sopivassa tasapainossa. Yksi joustava tapa on mahdollistaa (esimerkiksi) viiden vuoden yksinoikeusajan jatkaminen jonkinlaisella maksulla, jolloin unohdetut teokset saataisiin nopeasti yleiseen levitykseen. On suurta tuhlausta, että teosta ei saa käsiinsä mistään vain sen takia, että oikeuksien omistaja ei enää myy sitä. Lopullinen takaraja voisi olla parikymmentä vuotta, koska sen pidemmälle kovin moni tuskin suunnittelee hankkivansa elantoaan samalla teoksella.
En oikein näe miksi homma ei toimisi. Onko se enemmistön diktatuuria? En sanoisi niin: ei taiteilija voi nykymaailmassa kuitenkaan kontrolloida levitystä. Parempiakaan ehdotuksia ei juuri ole näkynyt.
Tuossa on annos tietämättömyyttä
Riippuu teoksesta. On moni asellaisia, joita myydään vuosikymmeniä. Useimmat niistä eivät tuota paljon mitään per vuosi, mutta kaikki yhteen laskien tulee jotain.
On aika harvinaista, että taiteilija ei myisi teosta, joka on olemassa, jos on olemassa ostaja.
Tekijä tarvitsee itse tekemänsä teokset ja niistä saatavat tulot. Suunnitelmasi mukaan avattaisiin ovet toisille tehdä rahaa tekijän tuotannolla, maksamatta lainkaan tekijälle. Sekö sitten olisi oikein?
Viisi vuotta on naurettavan lyhyt aika, siinä ajassa ei monien projektien kanssa pääse edes aloitamaan rahan tekoa.
Tekijällä voi olla vaikka tuhat piirrosta, maksa sitten niistä jotain erikoismaksua. kaiken lisäksi omista töistäsi.
Parempien ehdotusten puute johtunee siitä, että pidät omaasi erinomaisena.
Jännää kyllä, että on niin paljon sellaisia, jotka ovat valmiit suunnittelemaan taiteilijoiden oikeutta omiin töihinsä. Jos minä pyöräytän piirroksen, on täysin luonnollista, että minulla on oikeus hallita sitä viimeiseen hengenvetoon asti.
Niin suunnittelijoita on, mutta suunnittelijoilla ei ole muuta kuin kuvitelmia todellisuudesta ja kaunoajatuksia, joista itse tykkäävät. Realiteetit ovat täysin vieraita, tuntemus taiteella elämisestä ihan loistaa poissaolollaan.
Onko sellainen vastuuntuntoista, että suunnitellaan toisten oikeuksia tietämättömyyden valossa ja kahmitaan siinä samalla iitselle lisää oikeuksia toisten töiden tuloksiin?
Tekijänoikeutta tulisi pitää kannustimena
Toki teoksia myydään vuosikymmeniä, mutta kysymys on: Onko niitä tehdessä luotettu juuri siihen? Ainoa asia millä on väliä on se, että taidetta tehdään reformin jälkeenkin. Jos sitä tehdään, niin sitten kannustin on riittävä, taiteilijat ilmeisesti saavat elantonsa ja työlleen palkkansa.
Viisi vuotta on julkaisun jälkeen, ei projektin aloittamisen jälkeen. Ymmärrän kyllä, että voi olla olemassa tärkeitä teoksia, joiden tulojen on tarkoitettu kohdistuvan selvästi pidemmälle aikavälille. Ei kyllä heti tule mieleen - joitakin oppikirjoja myydään tasaisesti ja pitkään professorien lisätuloiksi, mutta niistäkin tehdään jatkuvasti uusia painoksia.
"On aika harvinaista, että taiteilija ei myisi teosta, joka on olemassa, jos on olemassa ostaja."
Se ei ole lainkaan harvinaista - tällaisia ovat lähes kaikki yli kymmenen vuotta vanhat tietokonepelit.
Eikä viisi vuotta ole kenellekään mikään ehdoton - eiköhän se todellinen optimi ole jossakin välillä 1-20 vuotta, ehkä riippuen teoksestakin.
Maksusysteemissä maksun pitää tietenkin olla suhteellinen ja sopiva. Jos se on taloudellisesti kannattavaa maksaa, niin silloin se kannattaa maksaa. Samalla tavalla kuin patenteissa, taiteilija voi pohtia, onko yksinoikeuden jatkaminen kannattavaa. Sillähän ei ole mitään väliä, että ne ovat omia töitä - sen ansiostahan koko yksinoikeusjärjestelmä mahdollistetaan.
Piraattiliiton tarkoitus on nimenomaan luoda julkista debattia ja vähentää tietämättömyyttä asiasta, joten ainakaan tietämättömyyttä tämä sivusto ei tule haittaamaan.
Ja siihen oikeuskeskusteluun ei mennä, eihän? Sen turhuuden olen jo perustellut niin monta kertaa.
Piratismi suurin taitelijoiden tulolähde
Kotimaisen cd:n hintarakenne:
Artistirojalti 4%
teostomaksu 6%
levy-yhtiö 8%
äänityskustanus 15%
Lähde:
http://img134.imageshack.us/my.php?image=levyjenhinnatuy1.jpg
----------
Äänitemyynnin arvo 50 miljoonaa. Siitä artistirojati 4% eli 2 miljoonaa.
Hyvitysmaksuja kerätään vuodessa mm. tyhjistä dvd ja cd levyistä yli 10 miljoonaa. sisältää piraattien ostamat....suomessa ainakin 500 000 p2p käyttäjää, jotka tarvitsevat paljon levytilaa.
Arvelisin, että piratismi on kannattavinta businesta taiteilijoille.
tai siis olisi jos tekijänoikeusjärjestöt myös jakaisivat hyvitysmaksut taiteilijoille, mutta kun ne käyttää nyt suuren osan "yhteisiin tarkoituksiin"....yhteisillä tarkoituksissa tarkoitetaan mm. TTVK toimintaa.
OSA 2: Jos minä olisin syytettynä P2P-käytöstä, kiistäisin syytteet seuraavilla 300 perusteella.
Jos minä olisin syytettynä P2P-käytöstä, kiistäisin syytteet seuraavilla 300 perusteella ( OSA II )
Tiedätkö, että
muusikot ovat vain yksi osa taiteilijoista. Lisäksi muusikotkaan eivät ole kaikki TEOSTO:ssa. Nyt kuitenkin esität, että TEOSTO:n artistit ovat yhtä kuin taiteilijat.
Mikä on silloin valmiutesi osallistua keskusteluun tekijäoikeuksista?
Mikä olisi oma arviosi?
Tekijänoikeusjärjestöjen kuppaus
Mites sä tämän 10 miljoonaa suhteutat tuohon artistien 2 miljoonaan ?
------
Tekijänoikeuslain tiedottamiseen ja selvittämiseen käytetään valtion budjetista 10 miljoonaa vuodessa. Vertailun vuoksi ( tiedottaminen on vissiin tosi kivaa):
Gramex jakaa 9,5 miljoonaa euroa suomalaiselle musiikille
Tekijänoikeusjärjestö Gramex tilittää lokakuun lopussa 9,5 miljoonaa euroa tekijänoikeuskorvauksia suomalaisille muusikoille, laulajille, kapellimestareille ja äänitteiden tuottajille. Tästä menee taiteilijoille 4,8 miljoonaa ja äänitteiden tuottajille 4,7 miljoonaa euroa
http://www.gramex.fi/index.php?mid=541
Valtion budjetti:
26. Eräät kopiointi- ja käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 10 563 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää tekijänoikeuslakiin (404/1961) perustuvien kopiointi- ja muiden käyttökorvausten sekä kopiointia, tallennusta ja käyttöoikeuksia koskevan tiedotus- ja selvitystoiminnan menojen maksamiseen.
--
Kovassa nousussa budjetissa 10 miljoonasta 13 miljoonaan:
“Eräät kopiointi- ja käyttöoikeuskorvaukset”
Hallinnonalan määrärahat vuosina 2005?2007
Eräät kopiointi- ja käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 2 v)
http://budjetti.vm.fi/indox/tae/2007/vm_2007.html
OSA 2: Jos minä olisin syytettynä P2P-käytöstä, kiistäisin syytteet seuraavilla 300 perusteella.
Jos minä olisin syytettynä P2P-käytöstä, kiistäisin syytteet seuraavilla 300 perusteella ( OSA II )
Tuossa on pieni ajatusvirhe
Artistien 4% lisäksi siinä näkyy olevan 6% artisteille, tosin TEOSTO:n kautta.
On ihan hyvä periaatteessa, että on tekijöiden oikeuksia valvova TEOSTO ja Gramex ja ehkä joitain muitakin, mutta mielestäni TEOSTO ja Gramex ovat tehneet kamalia ylilyöntejä, suorastaan naurettavuuksiin asti mennyttä rahastusta. Jäsenten pitäisi ryhdistäytyä sen verran, että näkisivät yli oman ahneutensa ja tajuaisivat, että vaikka onkin kiva saada vähän ekstrarahaa, niin väärin perustein kerätty raha, siis epäreiluin perustein kerätty raha, iskee joskus takaisin ja sitäpaitsi se on artisteille henkinen taakka. Jokainen tietää mikä on oikein ja jos sitä ei noudata, heikentää itseään.
Olen itseasiassa kirjoittanut tästäkin aiemmin.
Kaikkien mahdollisten tallenusmuotojen rahastaminen, takseista partureihin rahastaminen ja sen tapaiset menevät naurettavuuksiin.
Et ilmeisesti ymmärrä
Et ilmeisesti ymmärrä taiteilijoiden teoksissa olevaa henkistä arvoa, immateriaalista olemusta, vaan pidät sitä perunasäkin kanssa samana asiana
Selitä sitten sen ominaisuus vertaamatta sitä alkuperäiseen, eli fyysiseen tuotteeseen nyt kun olet oikein expertti. Olisihan se hienoa lukea, että miksi tuo kansalaisten oma kirjasto on huono asia mutta tyydyit vain vaihtamaan aihetta ja veikkailemaan mistä pidän. Mikä tekee tuosta kirjastosta huonon kun tuotteet eivät katoa vaan jäävät elämään jopa sen jälkeen kun niiden kaupallinen arvo on kadonnut? Itse minä sen bitin koneellani tuotan omilla resursseillani ja jos varmuuskopioin DVD:n kiertäen suojauksen, niin tämä ei ole millään tapaa anastusta mutta kyllä, oikeuksien määrittelijä ei voi hallita tuotettaan täysin miten haluaisi. Tosin tämäkin voidaan korjata kun rajataan oikeuksia niin, ettei voi pyytää tähtiä taivaalta, sillä ihmisten moraali ei vain kohtaa lain kanssa - eivätkä toiveet liioin kohtaa realiteettien kanssakaan. Muistetaan kuitenkin, että ihminen luo itse tietokoneellaan kopion ja taiteilija ei tee tämän eteen mitään. Kyse on aivan minun omista resursseistani ja siitä miten minä käytän niitä.
Luin hieman vastauksia muille ja täytyy sanoa, että on suorastaan epätoivoista haukkua foorumilla jokaista ihmistä ja puolustaa argumenttejaan tavalla "jos et ymmättä, niin en selitä idiootille uudestaan". Tiedä sitten, että onko uskottavuuden saavuttaminen tarkoituksesi vai paloivatko hihat.
lisäys. Ehkä ei ole enää yhteiskunnallisesti kannattaa odottaa rahaa jokaisesta kopiosta. Erillainen korvaussysteemi olisi hieno, esim all you can eat-palvelu mutta totuus on, että nykyinen systeemi ei ole realistisella pohjalla.
Viva La Revolution :)
Sensuroitua aktivismia
Kierrä sensuuri | tai käytä proxya
Kirjastonhoitajalle
Vaikkapa taulussa toteutetaan ajatus, jonka etsiminen ja kehittely on voinut viedä tekijältä paljon aikaa, ajatus on immateriaalinen ja se määrittelee sen miltä teos sitten näyttää. Värit kankaalla muodostavat sen ajatuksen kuvan, ne eivät ole se ajatus. Varsinainen anti on se ajatus, henkinen yksilöllinen tuote. Sama toteutuu kaikessa taiteessa, varsinainen tuote on henkinen. Jos se ei ole sitä, ei se ole taidettakaan.
Hieman eri asia kuin kerätä perunoita ja pistää ne säkkiin, paitsi ehkä joillekin.
Kun teet kopion toisen teoksesta, nyt en tarkoita varmuuskopioita musiikista, sehän on sallittuakin, vaikka levy-yhtiöt ovat tehneet senkin hankalaksi, se seikka, että sinä suoritat kopioinnin, ei muuta sitä tosiseikkaa, että valmistat kopion toisen teoksesta, eli hyödynnät toisen työtä ilman hänen lupaansa.
Vai kirjasto. Ei siinä mitään, mutta jos haluat rakentaa kirjaston, sovi siitä tekijöiden kanssa, et voi luoda jakelulähteitä toisen teoksille noin vain, jos haluat toimia eettisesti ja harrastaa reilua peliä. Nyt teet sen omavaltaisesti, eli otat oikeuden omiin käsiisi, koska koet sen helpommaksi reitiksi. Siitä puuttuu vastuuntunto kokonaan.
Minulle on täysin saman tekevää mitä mieltä olet ilmaisustani. En ole tullut tähän miellyttämään ketään. Sanon mitä ajattelen ja se siitä. Jos se tuntuu pahalta, tarkista kaksi asiaa: 1. Et ole itsekään sitä mieltä, että toimit oikein ja siksi tuntuu pahalta kun joku törkeästi muistuttaa 2. Johtuuko se ikävä tunne vain siitä, että et ole tottunut suorasukaisuuteen - Jompi kumpi on luultavasti oikea vastaus.
Hyvää tarkoittava ja vielä siihen hyvään uskova ei välttämättä tuota hyvää. Uskoisin useimpien täällä olevien olevan hyvää tarkoittavia, mutta vähän naiiveja uneksijoita. Siitä ei voi kamalasti arvostella, sitä ei voi rinnastaa varkaan ja huijarin toimintaan, vaikka se potentiaalisesti olisikin vahinkoa tuottavaa, tai oman käden oikeutta.
Tämä on realismia
Piraattiliikkeen idea on silkkaa realismia: Internet tekee tekijänoikeudesta merkityksetöntä, ja lakien tulisi heijastaa sitä, ottaa siitä suurin hyöty irti. Internetissä yksityinen ja julkinen ei-kaupallinen kopiointi on hiusten halkomista - ensimmäisessä tekniikkana on vain vertaisverkko ja jälkimmäisessä keskitetty palvelin.
Sen sijaan luonnonoikeuksista ja niihin liittyvistä sopimuksista puhuminen on haaveilua todellisessa maailmassa. Tällaiset sivistykseen liittyvät asiat eivät ole noin vain "yksityistettävissä". Vertailukohtia ovat juurikin kirjastot ja jokamiehenoikeudet. Tällaisen problematiikan ratkaisemisen teoriassa on kuitenkin loputon suo ristiriitaisia oikeuksia, joten vain käytännön toimivuus ratkaisee. Realismi, ei uneksinta.
Väite "vahingon tuottamisesta" liittynee taiteilijoiden elantoon. Kerro vielä, millä tavalla ehdotus tekisi merkittävälle osalle taitelijoista työn taloudellisesti kannattamattomaksi? Ideanahan on juurikin myöntää riittävän pituinen (mutta ei pidempi) tekijänoikeus taloudellista hyödyntämistä varten.
Realismia?
Paremminkin mitä täällä näkyy, on kyseessä itsekkyyden hurmio. Ollaan valmiita tekemään päätöksiä siitä, kuinka kauan jonkun taiteilijan työ on hänen hallinassaan.
Kyseessä on siis taiteilijoiden alistamisesta joidenkin toisten ihmisten mielivallan alle.
Onko sinulle realismia se, että jos voi varastaa, niin kannattaa varastaa. Sitähän tekijänoikeuden riistäminen on. Sillä ei ole mitään väliä, kuinka moni on sitä mieltä. Kerropa mistä otat itsellesi oikeuden päättää toisten töiden tuloksista.
Nämä extreemipiraattien ajatukset vasta haaveilua ovatkin, nissä ei ole mitään muuta todellisuustuntumaa, kuin omavaltaisuus toisten tekemän työn suhteen. Ja sitä pidetään oikeana ja hyvänä. Eettisyys ei päätä huimaa.
Olen kertonut jo monta kertaa, että esimerkiksi viiden vuoden aika on niin lyhyt, että vallan monissa teoksissa, siinä ajassa ei pääse edes rahanteon alkuun. Lue toisaalta lisää, jos kiinnostaa.
Miksi sinulla on niin kiire päästä toisten töihin kiinni päättämään niistä?
Millä oikeudella säätelet toisen henkilön oikeuden kestoa hänen omiin töihinsä?
Eikö sinulle riitä oikeus päättää omistasi?
Sivistysasiat eivät ole yksityistettävissä? Ai millä perusteella vaikkapa minulla olisi jokin velvollisuus luovuttaa työni sinun käyttöösi ja hallintaasi? Ehdotuksesi on sosialisoida taiteilijat? Ottaa taide yhteiskunnan haltuun, eli sinun ja kavereittesi haltuun, koska mitään yhteiskuntaoliota ei ole olemassa?
Taidetta ei ole mitenkään yksityistetty, on luonnollista, että tekijällä on oikeus oman työnsä tuloksiin. Hänellä ei ole velvollisuutta luopua oikeudestaan elinaikanaan. Hän ei ole sinulle velkaa.
Tyhjää retoriikkaa
Äh, nyt taas koko viestisi on tyhjää retoriikkaa. Lyhyen aikaa oltiin jo lähellä oikeaa argumentaatiota, mutta nyt siitä piti luisua tähän herttaisen yhdentekevään oikeuskeskusteluun. "Se on väärin, koska se on väärin."
Kannattaa tutustua ihmisoikeuksien historiaan: Jo pian valistuksen ajan jälkeen huomattiin, että luonnonoikeudet eivät ole paras tapa määrittää oikeuksia. En usko, että asiaan paremmin perehtyneetkään pitäisivät etenkään tekijänoikeuksia luonnonoikeutena. Se on aivan liian monitahoinen asia sellaiseksi, eikä siinä ole mitään luonnollista.
Suomen laki rikkoo jo tällä hetkellä huomattavasti absoluuttisempia oikeuksia huomattavasti enemmän. On verotusta, armeijaa, jokamiehenoikeutta, kuluttajansuojalakia ja muuta. Mistä se johtuu? Siitä, että on joku vanha käsitys oikeuksista - ja sitten on käytäntö.
Vastaan tuohon ainoaan pointtiin eli 5 vuoden aikaan tuonne toisaalle. Ja sehän ei ole kenenkään ehdoton tavoite, vaan kokeilemisen arvoinen heitto, jonka vaikutuksia tulisi arvioida nimenomaan realistisesti käytännössä.
Kaikenmaailman ajattelijat
luovat kaikenmaailman filosofioita elämästä, ei ole mitään tarvetta pitää niitä tosina.
Jotkut uskovat selaisten olevan korkeampaa totuutta, jotkut näkevät läpi ja tietävät sen olevan pötyä. Sanojen pyörittelyä vähän samaan malliin kuin mitä Waltarin Karvajalka kuuli Pariisissa, eli papit pohtivat sitä, että pääseekö hiiri taivaaseen, jos se tippuu kastemaljaan.
Mikä oli retoriikkaa? Kaikki se mitä et halua pitää oikeana mielipiteenä?
Kerro nyt ihmeessä mistä löydät oikeuden alistaa toisia ihmisiä sinun ja samanmielistesi vallan alle?
Olkoot maassa mitä tahansa pakotteita, ei yksikään niistä todista tässä asiassa yhtään mitään. Tuo se vasta retoriikkaa olikin.
Näin
Näin juuri, oikeudet ovat häilyviä ja ristiriitaisia. Ainoa mikä ratkaisee on käytännön toimivuus lain muodossa.
"Kerro nyt ihmeessä mistä löydät oikeuden alistaa toisia ihmisiä sinun ja samanmielistesi vallan alle?"
Demokratia nyt vain sattuu olemaan demokratiaa, eikä kopiointi ole rajoittamista tai vallankäyttöä. Sen rajoittaminen on.
Joten ei oikeuksista tämän enempää.
Kun kopioit
toisen työn tuloksen ilman tekijän lupaa ja levittelet sitä mielesi mukaan olet nimenomaan alistanut teoksen tekijän mielivaltasi alle. Kopioinnin rajoittaminen on toki rajoittamista, mutta huomaa, että kyseessä ei ole jonkin sinulle kuuluvan oikeuden rajoittamista, ainoastaan rajoitus siitä, että ilman tekijän lupaa et voi hänen töitään käyttää millään tavalla.
Demokratiaa voi tietysti käyttää joidenkin ihmisten alistamiseen ja heidän pakottamiseen toisten keksimien ehtojen alle, mutta ei se siitä oikeudenmukaista tee, eikä oikeutettua.
Mutta et kertonut mistä löydät alistamisen oikeuden. Demokratia ei ole oikeutus, se on väline.
En jaa oletustasi
Ei se ole alistamista, jos ihmisoikeuksia ei ole poljettu. En jaa oletustasi siitä, että rajoittamaton tekijänoikeus on ehdoton moraalinen oikeus. Sellaiseksi luonnollinen oikeustajuni ei saa sitä millään. Ymmärrän kyllä näkemyksesi (ajattelinhan joskus samalla tavoin), mutta se on vain yksi näkemys ja lain ei tulisi perustua vain yhteen näkökulmaan. Se myös risteää toisen oikeuden kanssa - oikeuden kopioida ja levittää kulttuuria muille. Yhtälailla sitäkin voitaisiin pitää ehdottomana oikeutena. Itse en juuri välitä oikeuksista puhumisesta näin monitahoisissa ja risteävissä käytännön ongelmissa.
Niinpä kun lakeja säädetään, jäljelle jää taas käytäntö ja hyödyn maksimointi, joka vaatii toki myös pientä arvokeskustelua. Hyvä laki voidaan toivottavasti säätää tulevaisuudessa julkisen debatin, tutkimusten ja kokeilujen avulla.
Useimmat tekijät
jakavat näkemykseni. Johtunee siitä, että itse tehtyä pitää luonnolisestikin omanaan kaikin puolin. Toisen työn hedelmiä on luonnollisestikin helpompaa utuisilla filosofisilla pyörityksillä perustella oman valtansa alle.
Et tosin vieläkään kertonut, mistä ammennnat oikeuden ottaa toisen tekemän teoksen omaan hallintaasi? Oikeus kopioida, mihin se perustuu? Ei sellaista ole, jollei kopioi omia töitään, tai sovi tekijän kanssa. Sellaista ei ole, koska ei ole mitään oikeutta ottaa toisen työn tulosta omaan käyttöönsä omin luvin.
Asia ei ole monitahoinen kuin sellaiselle, joka on kadottanut yhteyden yksinkertaisuuteen, joka on eniten totta.
Lakiin tuskin on odotettavissa mitään erityisiä muutoksia pitkiin aikoihin, asiaan vaikuttaa myös muiden maiden, esim. Yhdysvaltojen kanta. Siellä ei ihan ensimmäisenä luovuteta nykyisestä mallista, siis sen perusperiaatteista.
Olet siis halukas säätämään lakeja siten, että poljet joidenkin yksilöiden ihmisoikeuksia sillä tekosyyllä, että he ovat tehneet kulttuuria.
Kun sosialisoit toisen oikeuden hallita oman työnsä tuloksia, teet juuri tuota.
Pyörittely onkin turhaa
"Asia ei ole monitahoinen kuin sellaiselle, joka on kadottanut yhteyden yksinkertaisuuteen, joka on eniten totta."
Mitähän ne minun utuiset filosofiset pyöritykset oikein ovat, jos tällaiseen pitäisi vastata... Itsehän en halua perustella mitään tekijänoikeuksiin liittyvää etiikan ja oikeuksien avulla, koska siitä tulee nimenomaan mukafiksua pyörittelyä - valitaan yksi näkökulma ja perustellaan se yhden teorian mukaan ja niin edelleen. Minä väitän, että yksinoikeus teoksensa kopioihin ei ole ihmisoikeus, sinä että on. Lain käytännöllisyys ratkaisee - sehän on tälläkin hetkellä kompromissi siinä mielessä, että tekijänoikeus ei jatku loputtomiin.
Toki muiden maiden kanta vaikuttaa. En usko, että vaikeuksia tulee, ennen kuin tekijänoikeutta aletaan lyhentää Bernin sopimuksesta alaspäin. Globaali liike on kuitenkin hyvällä alulla.
Useimmat tekijät jakavat
Useimmat tekijät jakavat näkemykseni.
No tottakai, onhan heillä oma lehmä ojassa, eikä heitä kiinnosta löytää asiassa kaikkia osapuolia tyydyttävää kultaista keskitietä, vaan ainoastaan maksimoida omia tulovirtojaan. Sen sijaan suuri enemmistö, joka pystyy katsomaan asiaa objektiivisemmin, huomaa helposti tuollaisen ajatusmallin virheellisyyden.
Pata kattilaa
ja niin edelleen.
Oletko sillä mielellä, että on kuluttajien asia tehdä omia ostojaan varten sopivammat tekijänoikeudet, jotta teoksen saisi nopeasti julkiseksi omaisuudeksi, eli oikeudettomaksi.
Eikö kuluttajilla muka ole oma lehmä ojassa?
Millä perusteella tekijänoikeuksia poistavat ja/tai heikentävät tahot olisivat njektiivisempia? Millä tavalla pitäisi ollakaan objektiivinen. Jos minä teen työn, voin määrätä sille hinnan ja ehdot, jos joku ostaa, silloin saan jotain, jos ei osta, en saa mitään. Missä kohdassa tässä pitäisi olla jotain hämäräperäistä objektiivisuutta?
Pitäiskö samaa obejektiivisuutta soveltaa lakritsipatukoihin myös? Niidenhän hinnat ovat oikeastaan lain suoman hinnoitteluoikeuden vuoksi huimat.
Taiteilijat myyvät mielellään teoksiaan, niiden saatavuus on siis olemassa sille joka suostuu maksamaan. Mitä siis ajat takaa, sitäkö, että siitä ei tarvitsisi maksaa. Mikä siinä on väärin, että joku ottaa hyödyn työstään vuosien ajan, jopa kymmenien vuosien. Useimmat teokset eivät tosin koskaan tuota mitään. Ne harvat jotka tuottavat, ovat niitä mistä se elanto on saatava.
Kultaista keskitietä kai sitten suunnittelet ja keinona on heittää toinen reuna niin kauas, että se keskitie olisi enempi sinun puolellasi?
Jos tarkoitat oikeaa kultaista keskitietä, niin se on jo olemassa, se on kysynnän ja tarjonnan varaan rakentuva sopimus teoksen saatavuudesta.
Heikentämällä, tai poistamalla tekijän oikeuksia omaansa, ei saa mitään muuta aikaiseksi kuin sen, että entistä aikaisemmin teos on vaapaata riistaa bisnesmiehille. Ei mitään muuta. Sekä on meilestäsi parempi, että joku toinen saa siitä taloudellista hyötyä. Kadehditko taiteilijan mahdollisuutta tienata omasta työstään koko elämänsä ajan? Miksi se oikeus pitäisi poistaa?
Pata kattilaa ja niin
Pata kattilaa ja niin edelleen. Oletko sillä mielellä, että on kuluttajien asia tehdä omia ostojaan varten sopivammat tekijänoikeudet, jotta teoksen saisi nopeasti julkiseksi omaisuudeksi, eli oikeudettomaksi.
Olen sitä mieltä, että demokratiassa asioissa tulisi noudattaa enemmistön tahdon mukaisia ratkaisumalleja. Jos enemmistö on sitä mieltä, että aikoinaan yhteiskunnan (eli enemmistön) tekijöille myöntämästä kannustimesta on nykyään enemmän haittaa kuin hyötyä, tulee sitä silloin muuttaa nykyaikaan paremmin sopivaksi.
Eikö kuluttajilla muka ole oma lehmä ojassa? Millä perusteella tekijänoikeuksia poistavat ja/tai heikentävät tahot olisivat njektiivisempia?
Sillä perusteella, että käytännössä he saavat jo nyt mitä tahansa tekijänoikeuksien ohi joko ilmaiseksi tai pikkurahalla. Joten heillä ei asiassa ole enää kiinni suoraa hyötyä itselle. Hyvin vähän minulle itselleni olisi hyötyä epäkaupallisen jakamisen sallimisesta, koska saan jo nykyiselläänkin kaiken mitä tarvitsen. Ero tulisi lähinnä siinä, että voisin vapaammin jakaa kulttuuria myös muille.
Pitäiskö samaa obejektiivisuutta soveltaa lakritsipatukoihin myös? Niidenhän hinnat ovat oikeastaan lain suoman hinnoitteluoikeuden vuoksi huimat.
Tottakai. Jos lakritsitehtaiden etujärjestön asianajaja haastaisi minut oikeuteen, koska luovutin ostamani patukan käärepaperiin pienellä printattujen lisenssiehtojen vastaisesti kaverilleni, pitäisin tätä täysin naurettavana ja vaatisin ehdottomasti että lain on suojattava paremmin oikeuksia käyttää vapaasti ostamaansa tuotetta.
Mikä siinä on väärin, että joku ottaa hyödyn työstään vuosien ajan, jopa kymmenien vuosien.
Nykyisellään siinä on väärin se, että sen mahdollistavat tekijänoikeudet rajoittavat liikaa yleisiä oikeuksia.
Useimmat teokset eivät tosin koskaan tuota mitään. Ne harvat jotka tuottavat, ovat niitä mistä se elanto on saatava.
Elannon voi hankkia monilla tavoilla. Jos yksi tapa toimii huonosti, kannattaa kokeilla jotain muuta. Itse olen havainnut töissä käymisen toimivaksi tavaksi.
Kultaista keskitietä kai sitten suunnittelet ja keinona on heittää toinen reuna niin kauas, että se keskitie olisi enempi sinun puolellasi?
Välillä näinkin päin. Nythän sitä tekijänoikeuksien omistajien reunaa on hilattu vuosikymmeniä yhä pidemmälle ja pidemmälle, ja kaikkien muiden oikeuksia samalla kavennettu yhä enemmän.
Heikentämällä, tai poistamalla tekijän oikeuksia omaansa, ei saa mitään muuta aikaiseksi kuin sen, että entistä aikaisemmin teos on vaapaata riistaa bisnesmiehille. Ei mitään muuta. Sekä on meilestäsi parempi, että joku toinen saa siitä taloudellista hyötyä.
Montakohan kertaa tämä pitää sinulle toistaa. Vedähän nyt oikein henkeä ja lue ajatuksella seuraava lause:
Piraattiliike ajaa vain epäkaupallisen toiminnan vapauttamista.
aika
Niin tuo viisi vuottai tai mm. TPB:n nolla ovat keskustelun ja sitä seuraavan neuvottelun avauksia. Harvoin kukaan saa kaikkea mitä pyytää joten pitää ehdotta ääripäätä, jotta voi antaa periksi ja silti saavuttaa oikeat tavoitteet. Samalla keskustelu saattaa herättää kärjistyksessään lisää mielenkiintoa ja edelleen vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen, joka taas ohjaa osin poliittista päätöksentekoa.
Noin varmaan onkin
että halutaan extreemi vaade, jos ei muuta niin ainakin sillä haetaan neuvotteluasemia. Tosin en ole huolestunut tekijänoikeuksien säilymisestä kokolailla nykyisen kaltaisina niiltä osin kuin siitä olen kiinnostunut, ainakin seuraavat 50 vuotta ja se riittää minulle. Tulevaisuus sen jälkeen on ihan muiden ongelma.
Jos nyt minäkin selittäisin kantani
"ainakin seuraavat 50 vuotta ja se riittää minulle"
Vaikka olenkin väittänyt sinulle vastaan, niin en minä itke vaikka se siihen 50 vuoteen jäisikin kunhan ei-kaupallinen toiminta sallitaan. Jos enemmistö uskoo tekijänoikeuden tippuvan taivaasta, niin mikäs minä olen vastaan sanomaan - arvot ovat erilaisia, mutta jokin luku on päätettävä. Toivon kuitenkin, että päätöksessä käytettäisiin käytännöllisempää kulttuurin maksimoinnin periaatetta. Enkä ole jäärä, vaihdan mielipiteitäni jos siihen on perusteet.
Haluan kuitenkin, että äänestäjät ovat ymmärtäneet asioiden problematiikan ja tuen sen takia Piraattiliiton tavoitetta saada näkökulma yleiseen tietoisuuteen.
Minä en ole erityisesti
vastustanut ei-kaupallista levitystä, etenkään vertaisverkoissa tapahtuvaa jo siitäkin syystä, että ei kannata taistella tuulimyllyjen kanssa.
Jos jaksat selata tätä sivua, olen aika monessa kohdassa kertonut mitä oikeasti ajattelen.
http://piraattiliitto.org/artikkelit/2006/08/piratismi-p-hkin-nkuoressa#...
http://piraattiliitto.org/artikkelit/2006/08/piratismi-p-hkin-nkuoressa#...
http://piraattiliitto.org/artikkelit/2006/08/piratismi-p-hkin-nkuoressa#...
Nämä linkit toivottavasti johtavat oikeisiin kohtiin. Siinä eivät ole kaikki, mutta on kumminkin jotain.
Oikeuksista
Jos lähdetään "luonnon" alkutilanteesta, niin kenelläkään ei ole mitään oikeuksia. Silloin voidaan kuitenkin jossain määrin puhua "vahvimman oikeudesta". Yksilöistä vahvin määrää (vahvuus vaihtelee tilanteen mukaan, joskus se voi olla nopein, joskus, ovelin, joskus paras manipuloija). Hänellä tai kenelläkään mulla ei ole mitään automaattisia oikeuksia.
Vahvimman etu (usein) on luoda järjestelmä, jossa voi kontrolloida ja hallita mahdollisimman suurta joukkoa muita. Tämä pohjustetaan pääsääntöisesti jonkinluontoisella väkivalla (myös sen uhka lasketaa). Hallinan helpottamiseksi voidaan säätää sääntöjä (lakeja) joiden rikkomisesta tulee seuraamuksia. Kun pääluku kasvaa on muodostuneen yhteisön ja sen hallinnon kannalta järkevää manipuloida mahdollisimman suuri joukko kansasta hyväksymään säännöstöt "luonnollisena" asiana. Edelleen jäjestelmän monimutkaistuessa kansalaisten kokeman oikeudenmukaisuuden tulee toteutua mahdollisimman hyvin silti ärsyttämättä vähemmistöjä liikaa.
Kaikki oikeudet perustuvat yhteisön sisäisen järjestelmän sopimuksiin. Ilman sopimusta ei ole oikeutta. Jotta suurin osa osapuolista olisi neuvotteluissa likimain tasavertaisessa asemassa on neuvoteltu myös kansainvälisiä säädöksiä ja laajemmin yksilöä koskevia oikeuksia (ihmisoikeudet), ne eivät ole kuitenkaan mitään sisäsyntyisiä oikeuksia vaan sopimisen ja määrittelyn tulos järjestäytyneimpien valtarakenteiden tueksi ja järjestäytymätömämpien hallitsemiseksi.
Ja lopuksi: kaikki valta pohjautu lopulta väkivältaan. Seuraamuksen uhka tai pakko on väkivaltaa. Valtioiden ylläpito vaatii uskottavaa puolustusta jne. Mitä järjestäytyneempi ja monimutkaisempi mahdollisimman tasa-arvoinen yhteisö niin sitä pienempi todennäköisyys väkivallan irrationaaliselle käytölle. (Vallasta on tietysti muitakin muotoja, mutta tässä menetyksen uhka ja pakko lasketaan väkivallaksi, myös henkinen väkivalta.)
Tältä filosofiselta pohjalta taiteilijoilla tai taiteella ei ole yhtään mitään oikeuksia ellei yhteisö niin katso aihelliseksi. Eetisyys riippuu lähtökohdista, yhteisöstä ja sen muista arvoista, kohtuuttomien (yhteisön mielestä) etuoikeuksien myöntäminen ei ole eettisesti oikein. Mikä on kohtuulinen etuoikeus on sitten yhteisön neuvoteltava, tätä neuvotteluasemaa vääristää vaurauden ja vallan keskittyminen, jolloin heidän on helpompi vaikuttaa ja koordinoida lobbauksensa oman näkemyksensä puolesta.
Entäs sellainen filosofinen pohja
että ei ole olemassa oikeutta valtaan, eikä kenelläkään ole mitään velvollisuuksia, mitä hän ei itse halua. Yhteiskuntaa tulisi nimenomaan kehittää vapauden suuntaan, jolloin yksilön henkilökohtainen vapaus on ehdoton. Kenelläkään ei ole valtaa pakottaa häntä mihinkään. Tämä edellyttäisi tuon vahvemman vallan syrjäyttämistä, joka puolestaan vaatii hyvin vastuuntuntoisia kansalaisia ja hyvin eettisiä kansalaisia.
Sellaisessa yhteiskunnassa olisi kullakin huomattavasti mukavempaa elää, eli oma vapaus on täysin turvattu. Vahvemman vallan kannattajille se ei tietenkään sovi, koska he pelkäävät, että miten siinä kävisi, jos ihmiset tekisivät mitä haluavat. Siinä kävisi niin, että ylhäältä ohjatun muotoutumisen sijaan yhetiskunta olisi yksilöiden vapaiden tahtojen summa.
Vallanhimoisille se ei tietenkään käy, koska silloin ei olisi mahdollista nauttia vallasta toisten yli.
Ei auta
Ehdotuksesi kuulostaa anarkokapitalismilta tai äärilibertarismilta. Ei toimi, koska oikeudet ovat ristiriitaisia ja velvollisuuksiakin on joskus ihan oikeasti hyvä olla. Muutenkin historia on opettanut, että ei taida vain olla olemassa yhtä selkeää teoriaa hyvälle yhteiskuntajärjestelmälle. Lakeja on aina tarkasteltava kaikista näkökulmista.
No, tämä menee jo aiheen ohi ja perusteleminen käy aikalailla loputtomaksi.
Niin, minähän totesin
että se ei sovi vallanhimoisille.
taas ei
Järjestelmässäsi mikään ei olisi turvattua. Kukaan ei ylläpitäisi koskemattomuutta ja loukkaamattomutta. Siihen sitten pieni joukko itsekkäitä ihmisiä, jotka voisivat helposti alistaa kaikki lampaat hirmuhallintoonsa. Niskuroijat suolestettaisiin julkisesti.
Järjestelmäsi olisi ihastuttava lähtölaukaus vallanhimoisille.
Niin kauan kuin on ihmisiä on itsekkyys on inhimillistä. Ehkä sitten kun evoluutio on kitkenyt yksilölähtöisen itsekkyyden (jos kitkee) niin voitaisiin päästä jalompaan ja vähemmän raadolliseen järjestelmään.
Monipuolinen ja tasa-arvoinen yksilönvapauteen, koskemattomuuteen ja loukkaamattomuuteen kuitenkin muitahuomioivaan vastuuseen ja velvollisuuteen tähtäävä järjestäytynyt yhteiskunta joka huolehtii jäsenistään ja heidän hyvinvoinnista on nykyisellä sivistys ja teknologiatasolla ehkä paras päämäärä. Mitä yksityiskohdat ovat, on sitten eriasia.
Jätit kokonaan huomiotta sen
maininnan siitä, että se vaatii hyvin vastuuntuntoisia ja eettisiä ihmisiä.
Mikä sanoo, että siinä ei olisi mikään turvattua?
Esityksesi oli juuri sitä vallanhimoisen pelkoa, jonka tähden hän haluaa hallita toisia.
Agenda tarkoitettu todelliseen maailmaan
Vaikka olenkin vain kommentoija, niin uskaltaisin väittää että Piraattiliitto yrittää ajaa agendaansa maailmaan, jossa kaikki eivät olekaan vastuuntuntoisia ja eettisiä. Tai edes kaikkitietäviä. Ja ehkä kaipaavat pientä provosointia.
Rakentelevathan nuo oikeiston oikean laidan oikealla puolella harhailevat pilvilinnoja, mutta en minä niistä perusta. Yksilönoikeudet ovat toki tärkeitä, mutta mitä käy jos ne menevät ristiin? Pitää kehittää jotakin muuta.
lueppa omasi uudelleen
Lueppa omaa tekstiäsi uudelleen, sanoit: eikä kenelläkään ole mitään velvollisuuksia.
Eikö vastuu ole velvollisuus?
Sanoit: että ei ole olemassa oikeutta valtaan.
Mikä sinun järjestelmässäsi turvaa yhtään mitään?
Leegopalikoiden yhteiskunnassa esimerkkisi toimii, ei ihmisten yhteiskunnassa.
Esimerkkini siitä, että kaikki olisivat tasa-arvoisia ja yrittäisivät puhaltaa samaan hiileen ja tavoitella kaikille mahdollisimman hyvää elämää tasapuolisesti on mielestäsi vallanhimoisen pelkoa ja alistamistarvetta?
No, minun järjestelmässä sinulla olisi oikeus mielipiteeseesi. Sinun järjestelmässäsi ei olisi valtaa tai oikeutta esittää näkökulmia, jos joku muu ei halua kuulla sitä(sanoit: Kenelläkään ei ole valtaa pakottaa häntä mihinkään).
Itse aiemmissa esimerkeissäsi haluat alistaa muut oman mielivaltasi alle (oikeus mielivaltaisesti päättä siitä mitä muut tekevät teoskappaleesi kopiolla).
Näkemyksesi ovat mielestäni kovin kypsymättömiä ja osin hyvin ristiriitaisia, lisäksi mielestäni yrität vedota kuvitteellisiin universaaleihin oikeuksiin. Huomioithan, että esitän tulkinnat omana mielipiteenäni, enkä nimittele tai hauku kuten sinulla on ollut tapana yllä olevissa kommenteissasi.
edit: ylhäältä laskien kolmas ?-merkki puuttui.
Hienoa piraatit!!
Tässä vaiheessa on pakko antaa kehuja tälle foorumin aktiiviselle piraattijengille. On suorastaan ihailtavaa, miten rauhallisesti ja fiksusti te jaksatte debatoida esimerkiksi Kiusankappaleen kanssa, vaikka hän heittää jatkuvasti pientä ja välillä isompaakin provoa. Kiusankappaleen kaltaiset persoonat - olivatpa he sitten oikeasti taiteilijoita tai vain trolleja (usein sitä on mahdoton tietää varmuudella) - ovat itse asiassa erinomaisia debatoinnin sparrausvastustajia. Pää kylmänä, tunteet kurissa, ei alatyyliä vaikka vastustaja sitä viljelisikin. Meidän on tärkeää kerätä kokemusta debatoinnista ja hyviä argumentteja tulevia poliittisia koitoksia varten, ja nämä debatit, vaikka niillä nyt ei Kiusankappaleen tai meidän elämämme kannalta suurta merkitystä olisikaan, palvelevat juuri tätä tärkeämpää tavoitetta erinomaisesti. Meillä saisi mielellään olla tusinoittain julkiseen debatointiin kykeneviä piraatteja erilaisia tilaisuuksia, haastatteluja, poliittisia väittelyitä ym. varten, sitten kun niiden aika koittaa. Hienoa, piraatit, ARRRRR!!!!! :-)
Heh, et ole pistänyt merkille
että vaihtelee tuo tapani esittää asioita. Joillekin heitän kieltämättä jopa ikävälläkin tavalla tekstiä, joillekin taas ihan maltilisesti. Miksi sitten niin, siinä on ehkä joillakin miettimistä. Valittu tapa on osa sanomaa.
Kiusankappale
Kiitos mutta omatuntoni on puhdas ja tarkoitukseni hyvät. Miten tämä oma sananlaskuni menikään - elä moraalien mukaan ja jos joudut niistä ongelmiin, niin kestä ne kuin mies. Haluatko veikata lempiväriäni seuraavaksi? Miellyttäminen on eri asia kuin kunnioituksen herättäminen ja tällä hetkellä epäonnistut molemmissa. Tosin miksi ruokin sinua... laitetaan viikonlopun piikkiin.
Olen minä oikeasti valmis keskustelemaan itse asiastakin. Mainitsit peremmällä, että eekijänoikeus on nykyään perintö, jonka voi jättää lähiomaisille. Eikö olisi viisaampaa puhua siitä, että kaikki teoksella ansaittu omaisuus menee sukulaisille? Tämä lienee enemmän tekijänoikeuden alkuperäinen tarkoitus; antaa väliaikainen suoja/monopoli tienata rahaa tuotteellaan. Ehkä mielikuvasi on vääristynyt sen aikana kun tekijänoikeutta on lobattu pitemmäksi. Tietysti jos taiteilija kuolee, niin sukulaiset saavat tämän väliaikaissen oikeuden mutta elinikä+70v on vain naurettava.
Viva La Revolution :)
Sensuroitua aktivismia
Kierrä sensuuri | tai käytä proxya
Varmaan tarkoituksesi ovatkin
hyvät, mutta ei se tarkoita automaattisesti sitä, että olet oikeassa, tai että niiden toteuttamisen seuraukset olisivat hyviä
Mielenkiintoista, että täällä taidetaan pitää provona jotain kommentteja, joissa otetaan terävästi kantaa joidenkin extreemipiraattien mielipiteisiin.
Kunnioitusta saankaan, en ole laskenut sen päälle, tämämei ole sellainen foorumi, missä tykätään tälläisistä näkemyksistä. Ja täällä kai toivotaan hyssyttelylinjaa kritiikissä.
Taisi tulla lisäys
viimisen jälkeen.
Tästä löytyy se mitä asiasta kirjoitin, tai ainakin se mitä kirjoitin tässä :-)
http://piraattiliitto.org/artikkelit/2006/08/piratismi-p-hkin-nkuoressa#...
Siitä olisi helpompaa aloittaa. Nyt muistikuvasi ei vastaa ainakaan tuota kirjoitusta, voi olla että luit jonkin toisen, jossa oli vähemmän seikkaperäinen mielipide.
Jos siteeraat, älä siteeraa mielivaltaisesti
Siellä luki: "eikä kenelläkään ole mitään velvollisuuksia, mitä hän ei itse halua"
Vastuuta on toimia siten kuin itse on valinnut toimia ja toteuttaa velvollisuudet, mitkä on itse valinnut. Oikein toimiva henkilö ottaa vastuun itsestään ja tahdostaan. Hän toimii tahtonsa mukaan ja pohjimmainen tahto kaikilla on hyvä.
Ei ole oikeutta valtaan, aika yksinkertaista. Yksilöä ei voi pakottaa velvollisuuksiin, tai muuhunkaan ilman hänen omaa suostumustaan.
Jos sellaisessa yhteiskunnassa joku aiheuttaa vahinkoa toisille, on luonnollista, että hänet voidaan pysäyttää. Vastuu itsestä sisältää myös itsepuolustuksen, eli henkilö ei suostu väärinteon kohteeksi.
Kun minä olen teoksen tekijä, minulla on oikeus teokseen, silloin ei ole kysymys mielivallasta. Mielivallasta on kysymys silloin kun päättää asioista joihin ei ole oikeutta, tai päättää mitä sattuu vastoin hyväksyttyä käytäntöä, tai sopimusta.
En kylläkään puhunut halusta puuttua mitä he tekevät sillä kopiolla, vaan siitä, että he eivät voi ilman lupaani alkaa valmistamaan uusia kopioita. Siinä on aikamoinen ero.
Huvittavia tulkintoja. Ei olisi oikeutta esittää mielipidettään, jos joku toinen ei halua kuulla sitä? Jos miettisit vähän, ehkä ymmärtäisit jotain yksinkertaistakin, vai pyritkö tahallasi sotkemaan...
Kypsymättömiä ja ristiriitaisia? Eikö asiaan mahdollisesti vaikuta se, että et edes ymmärrä niitä. Se ilmeni selkeästi kommentistasi, joka oli vääristynyt tulkinta esitetystä, jopa siteeraus oli väärin tehty.
Missä olen nimitellyt ja haukkunut? Enpä löytänyt.
ylilyönti
Myönnän tuon nimmetyly ja haukkumis ilmaisuni olleen liioitellun, ehkä jopa ylilyönnin.
Otteesi kommenteissasi on mielestäni usein jokseenkin ylimielinen ja muita vähättelevä.
"Olet aika hauska tarinankesijä etpä paljon muuta", kommenttia voidaan ehkä pitää hakuumisena tai vähättelynä ainakin käytetyssä asiayhteydessä. Mieto, mutta kuitenkin. Ehkäpä tyylisi vuoksi valitsin sanani aiemmin kuten valitsin.
Kypsymättömiä ja ristiriitaisia?
Uskon ymmärtäväni ajatusmaailmaasi ja perusteluitasi, joskin katson asiaa ihan eri lasien läpi. Utopistisia filosofisia näkemyksiä voi esittää, mutta sisäisen logiikan pitäisi toimia. Se ei toimi kuin ideaalitapauksessa jossa itsekkyys on kadonnut, lisäksi perusteema estää yhteiskuntaa muotoutumasta koska asioista ei voida päättää päätösvallan puuttuessa.
Aiemissa teksteissä annat vaikutelman että hyökkäät kaikkea korvauksetonta kopioimista vastaan koska se tuhotessa taiteilijat, kuitenkin sanot tekijänoikeusjärjestöjen tekevän paljon ylilyöntejä ja ettet erityisesti vastusta yksityistä ei-kaupallista p2p jakamista. Tästä löydän ristiriitaa ja kypsymättömän kokonaisajatuksen.
Minä olen valmis lopettamaan keskustelun filosofisesta pohjasta, kunhan sille reviirille ei perusteluissa palata ja katsotaan asiaa reaalimaailman näkökulmasta. Tämä tarkoittaa ettei vedota "sisäiseen oikeudenmukaisuuteen" ja "luonnolliseen eettisyteen", niillä ei ole mitään tekemistä asian kanssa, koska yhteisössä on vain tehtyjä sopimuksia ja niiden pohjalta toimitaan (tai vastaan rikotaan). Yhteisö antaa oikeudet tai on antamatta.
Nykyisen muotoinen tekijänoikeusjärjestelmä ei ole mielestäni oikeudenmukainen tai ajanmukainen, patenttijärjestelmä on kohtuullinen, mutta kaipaisi uudistusta, softapatentit pitäisi kieltää tai niitä voimakkaasti säännöstellä ja arvioida. Mikään ei tapahdu hetkessä, mutta kehitys kehittyy ja jotkin menetelmät sekä aiemmat kuviot jäävät vanhanaikaisiksi. Silloin pitää sopeutua. Tätä asiaa ovat tässäkin ketjussa useat jo parempiin sanoihin pukeneet.
Ei hätää
en ole herkkähipiäinen. Värikkyys ilamaisuissa ei ole lainkaan aina pahasta, tunteitakin saa käyttää jos siltä tuntuu.
Esittämässäni ajatuksesta elämänmalliksi ei ollut mitään utopistista, paitsi jos halua toteuttaa sen heti. Kuten mainitsin jo alussa, se vaatii korkeaa moraalia. Nyt puuttuu ne ihmiset, jotka kykenisivät siihen. Mutta se ei estä tiedostamasta suuntaa johon tulisi pyrkiä. En kirjoittanut, että ei ole päätösvaltaa, käyttäisin mieluummin kyllä sana sopimusoikeus tässä tapauksessa. Siinä ihmiset sopivat keskenään, kuten aika paljon nytkin, asioiden hoidosta, mutta se ei sido keitään muita kuin niitä, jotka siihen haluavat ryhtyä. Tämä on täysin mahdotonta käsittää, jos pohtii asiaa nykyisen hierarkkisen systeemin mukaan. Mutta se siitä.
Olen aika selvästi kirjoittanut, että en juurikaan vastusta ei-kaupallista yksityistä levittämistä, en noin kuin annat ymmärtää. En ole esittänyt, että syy liberaalisuuteen ei-kaupallisen levityksen suhteen olisi syntynyt tekijänoikeusjärjestöjen väärinkäytöksistä. Syy liberaalisuuteen on lähinnä siinä, että koska vertaisverkkoja ei voi pysäyttää, on ihan turha sitä miettiäkään. Jossain totesin myös sen mahdollisuuksista toimia levityskanavana, jos ihmisten moraali toimii niin hyvin, että siitä mistä pidetään halutaan maksaa. Jollekin ei-kaupalliselle aatteelliselle yhteisölle voin jopa tehdä työn, jonka saavat pitää kaikkine oikeuksineen, ilman korvusta. Ei ole mitään ongelmaa.
Noin muuten olen kirjoittanut, että tekijänoikeusjärjestöt ovat menneet naurettavuuksiin, kuin myös levy-yhtiöt kaikkine kuluttajien elämää vaikeuttavine suojauksineen. Levy-yhtiöistä en ole tainnut sanoa kaunista sanaa, kaipa niissä jotain hyvääkin on. Vaikkapa se, että aikoinaan tekivät musiikin levittämisen mahdolliseksi maailmanlaajuisesti.
Ei ihme, että löydät ristiriitaa, kun sekoitat jotain muuta kirjoittamaani, tai muistat väärin.
Nykymuotoinen tekijänoikeuslaki on mielestäni ihan hyvä siltä osin missä se nimenomaisesti suojaa taiteilijan, tai muun luovan henkilön, oikeutta omaan teokseensa. Levy-yhtiölisät soisin poistettavaksi, toisaalta ne saattavat poistua itsestään sillä tavalla, että niitä ei kukaan jonain päivänä käytä.
Softapatentit ovat hyvin harvoin aiheellisia. Niitä mitä on jenkeissä myönnetty, ei voi pitää kuin naurettavina munauksina virkailijoilta, jotka tekevät päätöksiä asiasta, josta eivät tiedä tuon taivaallista.
Patenttijärjestelmään minulla ei ole kummempaa kantaa, ehkä olisin kanssasi samaa mieltä, jos jaksaisin paneutua siihen, mutta paneutukoot muut, minulla ei ole aikaa kaikkeen. Otan sitten kantaa, jos sattuu kohdalle jokin valmiiksi kasattu selkeä kooste asiasta.
Toimi yhteiskunta miten tahansa, on sopeutuminen pakko. Yhteiskunta ei tosin ole mikään takuu oikeasta ja oikeudenmukaisesta. Maailmanhistoria tuntee paljonkin yhteiskuntia, joissa ei ole ollut kovin kiva elää.
ei muistivaraisuuksia
Sinä: Ei ihme, että löydät ristiriitaa, kun sekoitat jotain muuta kirjoittamaani, tai muistat väärin.
mielestäni en juuri sekoita, kohdittain:
Sinä viimeksi:Olen aika selvästi kirjoittanut, että en juurikaan vastusta ei-kaupallista yksityistä levittämistä, en noin kuin annat ymmärtää.
Sinun teksti johon viittasin: Minä en ole erityisesti vastustanut ei-kaupallista levitystä, etenkään vertaisverkoissa tapahtuvaa...(-clip- perusteluja jne.)
Minä annoin ymmärtää: ja ettet erityisesti vastusta yksityistä ei-kaupallista p2p jakamista...
Sinä: -clip-, mutta mielestäni TEOSTO ja Gramex ovat tehneet kamalia ylilyöntejä, suorastaan naurettavuuksiin asti mennyttä rahastusta.
Minä annoin ymmärtää: -clip- kuitenkin sanot tekijänoikeusjärjestöjen tekevän paljon ylilyöntejä -clip-.
Jos oikeistopoliitikko ja vasemmistopoliitikko sanovat molemmat, että tuloeroja ei pidä kasvattaa niin onko mielipide sama vai eri? Molemmat tietysti perustelevat oman ideologian kautta asian eri perustein, mutta lopputulos on sama. Jos loppupäätelmä on sama niin siltä osin mielipide on sama, perustelut loppupäätelmälle voivat olla erilaiset.
Viestissäsi annat ymmärtää, että asiat ovat eritavalla kuin sanot, koska eri kohdissa perustelut ovat erilaiset. Toisin sanoen, tekstisi perusteella ei voi koota loogista kokonaisuutta, koska kokonaisuus ei ole osien summa osissa esiintyvien ristiriitojen vuoksi.
Koska mielestäni sekoitat mielikuvitus idologiaa (kärjistys: universaali sisäsyntyinen eettisyys, moraali ja oikeudenmukaisuus) reaalimaailman ongelmanratkaisuun, etkä muita perusteluja käytä tai juurikaan hyväksy, lopetan aiheen käsittelyn kanssasi tältä osin.
Nuo lainauksesi eivät
oikein selvennä asiaa. En itse edes muista missä nuo tekstit ovat olleet, joten en voi niitä sen paremmin tarkistaakaan.
En ole sanonut, että hyökkään kaikkea korvauksetonta kopiointa vastaan. Ja juuri tuosta löysit sen ristiriidan.
Olen sen sijaan periaatteelisesti kyllä joillekin kertonut, että korvaukseton kopiointi ei ole mikään oikeus, mitä se ei olekaan. Ilmaisut ovat varmaan olleet tätä värikkäämpiä ja ne on suunnattu vain sellaisille, jotka väittävät sen olevan oikeus ja osoittavat välimpitämättömyyttä artistien oikeuksiin nähden.
Vertaisverkkojen tilan hyväksyn siksi, että sen pysäyttäminen ei ole mahdollista, tai ainakaan järkevää ja olen viitannutkin siihen, että pysäytyspyrkimykset eivät ole oikea keino, oikea keino on valistus. Olen myös esittänyt, että jos vertaisverkkojen käyttäjät osoittavat moraalin riittävän ja niistä kappaleista, mitkä he haluavat käyttöönsä, he myöskin ovat valmiit maksamaan, silloin vertaisverkot tulevat hyväksi levityskanavaksi eikä uhkaksi taiteilijoille. Tämä johtaisi automaattisesti siihen, että artistit suosisivat vertaisverkkoja. Tällöin kuluttajien halu jakaa suunnattomia määriä tiedostoja ei enää olisi muuta kuin koekuuntelukappaleiden jakelua. Ei sillä ole käytännössä mitään merkitystä, jos kuluttajalla on koneessaan musiikkia, jota hän ei käytä eikä maksa, se on vain jaossa.
Kokonaiskuvan saamista on ilmeisesti haitannut se, että olet lueskellut useista paikoista, mutta missään ei ole kaikkea kirjoitettua saatettu yhdeksi kokonaisuudeksi, joka selventäisi eri lausumien yhteydet ja suhteen toisiinsa.
Joka tapauksessa en tunnistanut tulkinnoistasi sitä mitä olen sanonut.
Keskeisin väittämäni on ollut tuosta oikeudesta, että kullakin on oikeus oman työnsä tuloksiin. Se ei ole mitään mielikuvitusideologiaa. Tuon kieltäminen sen sijaan vaatii mielikuvituksen varaan rakennettua filosofiaa, joka palvelee epämääräisiä tarkoitusperiä. Ei ole puhtaat jauhot pussissa silloin kun katsoo erilaisin verukkein jonkun toisen työn tulosten kuuluvan itselle ilman tekijän lupaa. Ihan sama millä sitä perustelee.
lainaukset
Olen parhaan tietoni mukaan lukenut tämän ketjun kaikki viestit. Kaikki lainaukset ovat tästä ketjusta. Jokaisen copypastetun tekstipätkän löydät vaikka selaimesi find/etsi toiminnolla tältä sivulta.
Sanoin: Aiemissa teksteissä annat vaikutelman että hyökkäät kaikkea korvauksetonta kopioimista vastaan koska se tuhotessa taiteilijat,
Vaikutelman olen saanut viestiesi sisällöstä ja taiteilijan (ja vain taiteilijan) oman mielivallan oikeutuksen jalustalle nostamisesta (kärjistys). En väittänyt että olisit tuon sanasta sanaan noin sanonut
Sanoit: Keskeisin väittämäni on ollut tuosta oikeudesta, että kullakin on oikeus oman työnsä tuloksiin.
Niin minunkin väittämäni, näemme vain noiden oikeuksien sisällön ja perusteet täysin eri tavalla.
Jos reaalimaailmassa yhteisössä joku saa oikeuksia niin yhteisö määrittelee ko. oikeudet, siinä ei ole mitään epäselvää.
Olkoot tuo ensimmäinen
juttu vaikka sitten noin. En väitä, että tahallaan vääristelisit, tai muuta, paremminkin täällä jutut hajoavat, eivätkä asioiden keskinäiset suhteet tule aina hyvin esille. Samoin voi olla, että kärkevämmät ilmaisut hämäävät jos niitä verrataan maltillisempiin.
Ei ole kysymys taiteilijan mielivallasta jos hän hallinnoi omaa tuotantoaan. Se on hänen oma asiansa. Mielivallasta on kysymys vain silloin jos alat hallita toisia, tai toisten työn tuloksia oman mielesi mukaan.
Taiteilijan tuotanto ei ole sen enempää yhteistä omaisuutta kuin muidenkaan ihmisten itse tekemät asiat.
Yhteisö joka kokee jakavansa oikeuksia mielivaltaisesti, on sairas yhteisö. Oikeus oman työn tuloksiin on itsestäänselvyys, koska ainoa vaihtoehto on, että se oikeus olisi jollakulla toisella. Kun puhutaan yhteisöstä, tai yhteiskunnasta, puhutaan usein ikäänkuin olisi olemassa jokin yhteiskuntaolio, vaikka sellaista ei ole. Siksipä päätösvaltaa yksilön oikeudesta oman työnsä tuloksiin ei voi siirtää yhteisölle, eikä yhteiskunnalle. Kyseessä ovat toiset ihmiset, ei yhteiskuntaolio, jolla olisi jotain oikeuksia yksilöiden suhteen.
Jos toiset ihmiset päättävät joukkovoimallaan ottaa vaikkapa minulta pois oikeuden oman työni tuloksiin, perustuu se pakottamiseen, ei mihinkään oikeuteen.
Yksilöllä on oikeus päättää ihan itse oman työnsä tuloksista, vaikka hän päättäisi tyhmästikin, se on ihan hänen asiansa, ei toisten ihmisten asia. Se, että joku on taiteilija, ei muuta aisaa. Se, että jonkun mielestä siinä on kyse kulttuurista, ei myöskään muuta asiaa. Siitä miten joku hallinnoi työnsä tuloksia, voi aina olla mitä mieltä haluaa, mutta häneltä ei voi oikeudenmukaisesti riistää oikeutta päättää ihan itse omistaan. Kulttuuri ei ole mitään yhteistä omaisuutta, se on henkistä pääomaa, mutta sillä on tekijä ja tekijä on sen omistaja. Jos sitä haluaa, sitä pitää pyytää, sitä ei voi ottaa.
Yhteiskunta kirjoittaa kyllä lakeja, hyviä ja huonoja. Niiden mukaan pitäisi sitten elää, riippumatta siitä olivatko ne hyviä, tai huonoja.
Lakien laatimisessa esim. tekijänoikeusasioissa pitää lähtökohtana olla taiteilijan oikeus omaan työhönsä, siis aika selvästi oikeudenmukainen lähtökohta, ei esimerkikisi nyt vallalla oleva populistinen piratismi-ideologia.
Tällä hetkellä lain ydin, eli tekijänoikeuden suojelu on ihan järjellinen. Se tunnustaa taiteilijan oikeuden oman työnsä tuloksiin ja suojaa teoksia silloin kun ne ovat tuotannossa ja levityksessä ja käytössä.
Mielestäni piraattiporukka on valinnut väärän tien, vaikka pyrkimykset olisivatkin ihan hyviä. Tekijänoikeutta ei tarvitse rajoittaa, tai poistaa, paitsi jos on tarkoitus saada kaikki ilmaiseksi ja se ei ole kovinkaan monen varsinainen tarkoitus.
Kuluttajina heillä on valta taivutella kehitystä hyväksi katsottuun suuntaan. Jos vertaisverkkojakelusta syntyy palautetta maksuina, tavalla tai toisella, sitä kehityssuuntaa taiteilijat seuraavat ihan halusta ja silloin ei ole olemassa mitään kädenvääntöä, eikä mitää isovelivalvoo-pyrkimyksiä, eikä muitakaan typeryyksiä.
Jotta maksuja voisi tulla, pitäisi homman kehittyä siihen suuntaan, että taiteilijoille maksetaan suoraan heidän omilla sivuillaan, tai sivuilla, jotka hoitavat asian taiteilijoille palveluna. Tämä tilanne olisi tavallaan vähän samaa kuin katumuusikoilla, eli on palvelu ja ne jotka tykkäävät, maksavat. Mikäli vertaisverkkolaisten moraali on riittävä tuohon, tämä on oikein toimiva ja kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu.
Empä minäkään ole
Empä minäkään ole mitään nimitellyt tai haukkunut, tosin pieni sivistynyt jabi tuo yleensä koppavankin keskustelija samalle tasolle, joten voidaanko nyt keskustella itse aiheesta? Hienoa!
Sinulla on lainsuoma etuoikeus mutta eikö Piraattiliitto ole yksi niistä, jotka ajavat uutta tekijänoikeutta? Tosin voin viellä lisätä, että tuo 5 vuotta on minunkin mielestäni hieman lyhyt. Tosin vaihtoehtojen ajatteleminen ei ole pahasta. Tehdään voittoa tavoittelemattomasta kopioinnista laillista julkisten teosten kohdalla, niin teko ei ole enää sanojesi mukaan mielivaltainen. Jos tuo laittomuus on itse asian ongelma, niin etköhän sinäkin kannata tätä? Poikkeuksia tuohon "taiteilijan valintaan" tehdään jo muutenkin, joten miksi ei tehtäisi yhteisen hyvän nimissä sellaista, että kasvava osa kansasta ei olisi rikollisia? Tämä poistaisi pelot ja ongelmat, jotka koskevat yksityisyyttä. Kaiken ei tarvitse olla täysin ilmaista mutta täällähän niistä mahdollisuuksista keskustellaan.
Se on toinen juttu jos haluaa vain kyseenalaistaa foorumilaisten moraalia ja veikata tykkäävätkö he perunoista.
Lisäys. Talon periminen liittyy omistusoikeuteen. On ehkä hieman väärä askel verrata jotain väliaikaista suojaa sellaiseen. Ota vain kantaa näihin tärkeisiinkin asioihin. Onko piratismi moraalisesti oikein oli hyvä keskustelu noin viisi vuotta sitten mutta nyt voitaisiin jo miettiä, että miten lakia saadaan sitten paremmaksi jos se ei toimi.
Itselläni ei ole mikään halu "kerätä" kulttuuria - tosin kerään DVD:ä (tosin taidan puhua mitä sattuu :] ) - mutta kyllä tuo internet on pirun kätevä kapistus kun voi itse valita mitä haluaa nähdä, vaikka sitä ei edes julkaistaisi täällä tai se on jo kadonnut, luoja ties minne.
öitä ja huomisiin
Viva La Revolution :)
Sensuroitua aktivismia
Kierrä sensuuri | tai käytä proxya