Hollannin piraattipuolue (Piratenpartij Nederland) on ilmoittanut aikomuksestaan osallistua maassa 9. heinäkuuta järjestettäviin parlamenttivaaleihin. Keskustelu tekijänoikeuksista on kiihtynyt viime aikoina Hollannissa useiden vanhojen puolueiden ilmoitettua halustaan kriminalisoida elokuvien ja musiikin lataaminen netistä omaan käyttöön – puuha, joka vielä toistaiseksi on hollantilaisille laillista. Piraatit vastustavat luonnollisesti nettilataamisen kriminalisointia ja haluavat päinvastoin tehdä myös kulttuurin yksityisen nettijakamisen lailliseksi. Monien muiden piraattipuolueiden tavoin hollantilaispiraatit haluavat lyhentää kaupallisen tekijänoikeussuojan viiteen vuoteen, puolustaa netin neutraaliutta sekä ajaa patenttireformia. Perusoikeudet, yksityisyydensuoja sekä hallinnon läpinäkyvyys ovat myös tärkeitä asioita piraattien agendassa.

Piraattipuolue kritisoi tuoreessa lehdistötiedotteessaan oikeusministeriötä ja eduskuntapuolueita terävästi siitä, että eduskunnan ulkopuoliset puolueet sivuutettiin täysin vaalirahoituslain valmistelussa. "Lakia koskevasta mietinnöstä ei järjestetty lainkaan lausuntokierrosta, vastoin vakiintunutta tapaa. Oikeusministeriöstä asiaa perustellaan lain kiireellisyydellä. Selitys ontuu, koska mietintö julkaistiin jo marraskuussa ja se tuli eduskunnan käsittelyyn vasta maaliskuussa. Ministeriöllä oli neljä kuukautta aikaa järjestää lausuntokierros", Piraattipuolue toteaa. "Laki vaikuttaa olennaisesti kaikkien puolueiden päivittäiseen toimintaan. On anteeksiantamatonta, että kaikki puolueet eivät ole saaneet osallistua tasavertaisesti lain valmisteluun", Piraattipuolueen puheenjohtaja Pasi Palmulehto sivaltaa.

Pirate Bay -jutun hovioikeuskäsittely aloitetaan syyskuun viimeisellä viikolla eli lähes heti 19. syyskuuta järjestettävien Ruotsin eduskuntavaalien jälkeen, raportoi Ruotsin televisio SVT. Käsittelylle on varattu alustavasti aikaa yhdeksän päivää. Ajankohta on poliittisesti merkityksellinen, sillä Piratpartietin katsotaan saaneen merkittävää vetoapua viime kesän europarlamenttivaaleissa jutun käräjäoikeuskäsittelystä, joka ajoittui sopivasti vaalien alle. Nyt tällaista vetoapua ei siis olisi tulossa. Syytetyt itse olivat toivoneet hovioikeuskäsittelyä syyskuun alkuun ja jopa ilmoittaneet olevansa esteellisiä kuun loppupuolella, mutta hovioikeus ei ollut heihin lainkaan yhteydessä käsittelyn ajankohdasta päättäessään.

EU-parlamentti on juuri päättänyt ylivoimaisella äänten enemmistöllä 663-13 vaatia EU:n komissiota välittömästi paljastamaan kiisteltyjen ACTA-kauppaneuvottelujen aineiston parlamentille. Parlamenttiryhmät pääsivät eilen sopuun yhteisestä päätöslauselmasta, jossa mm. uhattiin viedä komissio oikeuteen, mikäli neuvottelujen sisällön salailu parlamentilta jatkuu, ja jossa todettiin suoraan, että parlamentti ei tule hyväksymään lainkaan ACTA-sopimusta, jossa palveluntarjoajat pakotetaan epäsuorasti toteuttamaan kolmesta poikki -tyyppisiä järjestelyjä, tai joka johtaisi siihen, että EU-maiden rajatarkastuksissa alettaisiin tonkia matkustajien kännyköitä, mediasoittimia ja kannettavia tietokoneita piraattijahdin nimissä. Parlamentin viesti komissiolle on selkeä: ACTA-paperit parlamentin luettavaksi ja heti.

Presidentti Nicolas Sarkozyn tuella Ranskassa läpi runnottu Hadopi-laki – joka mahdollistaa mm. nettiyhteyksien katkaisemisen väitetyiltä piraateilta – ei ole vähentänyt nettipiratismia Ranskassa, raportoi TorrentFreak viitaten Rennesin yliopiston julkaisemaan tutkimukseen, jossa vertailtiin ranskalaisten nettikäyttäytymistä ennen ja jälkeen Hadopi-lain voimaantulon. Itse asiassa on käynyt päinvastoin, sillä piratismi on tutkijoiden mukaan lisääntynyt 3 % lain voimaantulon jälkeen. Laki on vaikuttanut lähinnä siten, että ranskalaiset ovat siirtyneet jossain määrin pois vertaisverkoista käyttämään Rapidsharen ja Megauploadin kaltaisia turvallisia latauspalveluita, joihin Hadopi-lain vaikutus ei ulotu.

Tutkimuksessa todettiin myös kiinnostavasti, että noin puolet vertaisverkoista laittomasti materiaalia lataavista nettikäyttäjistä myös ostaa digitaalista sisältöä netistä. TorrentFreak toteaakin, että Hadopi-laki saattaa itse asiassa johtaa tekijänoikeusteollisuuden tulonmenetyksiin siltä osin kuin näiltä sisältöä ostavilta nettikäyttäjiltä suljetaan nettiyhteyksiä. Vastaavanlaisia tuloksia on saatu myös muissa tutkimuksissa eri puolilla Eurooppaa: piraatit ovat aktiivisia kulttuurin kuluttajia ja käyttävät myös rahaa kulttuuriin, niin netissä kuin sen ulkopuolella.

Ruotsin suosituimpiin poliittisiin bloggareihin kuuluva Marie 'Emma' Andersson toteaa Ruotsin television julkaisemassa debattikirjoituksessa, että Ruotsi on ajautunut yksityisyydensuojakriisiin. Taustalla ovat monet viime aikojen lainsäädäntöhankkeet – kuten FRA-laki, IPRED-laki ja juuri nyt Ruotsissa kiivaan debatin kohteena oleva teletallennuslaki – jotka Anderssonin mukaan eivät huomioi riittävästi ihmisten tarvetta yksityisyyteen ja yksityiselämään. Samaan aikaan politiikot suhtautuvat kehitykseen rauhallisuudella, joka on Anderssonin mukaan äärimmäisen huolestuttavaa. Poliitikkojen viesti on se, että meidän on luovuttava monista tärkeistä perusoikeuksistamme saadaksemme mahdollisuuden tuntea olomme turvalliseksi. He käyttävät myös kieltä, johon on vaikea sanoa mitään vastaan. "On selvää, että me emme halua terrorismia, emmekä halua rikollisten pääsevän karkuun", Andersson toteaa. "Mutta nämä poliitikkojen sanat ja argumentit pettävät meitä."

Sveitsin piraattipuolue on saavuttanut ensimmäisen vaalimenestyksensä onnistuttuaan saamaan edustajansa maan kuudenneksi suurimman kaupungin, sadan tuhannen asukkaan Winterthurin 60-paikkaiseen kaupunginvaltuustoon. Paikan voittanut ensi vuonna 40 täyttävä ohjelmistokehittäjä Marc Wäckerlin on luonnollisesti ilahtunut vaalituloksesta. "Emme olleet asettaneet korkeita tavoitteita, koska meillä oli käytössämme vain vähän rahaa, eikä meillä ollut myöskään kampanjointikokemusta", Wäckerlin toteaa. "Vaalitulos osoittaa, että ihmiset luottavat meihin, kun ollaan hakemassa tulevaisuuteen suuntautuvia ratkaisuja tämän hetken ongelmiin yksityisyydensuojan, tiedon vapauden, tekijänoikeuslakien ja koulutuspolitiikan alueilla. Piraatit tulevat käyttämään mandaattinsa tuodakseen oman asiantuntemuksensa osaksi politiikkaa ja herättääkseen laajempaa tietoisuutta monista avoimista kysymyksistä. Tulemme samalla myös hakemaan kontakteja muiden puolueiden samansuuntaisesti ajatteleviin ryhmiin."

Iso-Britannia on yksi kansalaisten massavalvonnan johtavia maita. Maasta löytyy jo yli 4 miljoonaa valvontakameraa, jotka kuvaavat kutakin kansalaista keskimäärin 300 kertaa päivässä. Ihmisten DNA-näytteitä kerätään kansalliseen tietokantaan pelkkien pikkurikkeiden kuten roskaamisen tai ylinopeuden perusteella. Brittiläisen isonveljen viimeisin innovaatio on ottaa kotitalouksien jätteet erityistarkkailuun. Sikäläinen kansalaisjärjestö Big Brother Watch raportoi, kuinka jo yli 2,6 miljoonan brittikodin jäteastia on varustettu valvontasirulla, jolla tietty jäteannos saadaan yhdistettyä tiettyyn kotitalouteen. Vielä vuosi sitten sirullisia jäteastioita oli käytössä 42 kunnan alueella; nyt niitä on jo 68 kunnassa, eli kasvua on ollut tältä osin vuodessa 62 prosenttia.