Lähteistä asiaa koskeviin lakeihin ja asiakirjoihin:

Suomen perustuslaissa (11.6.1999/731) säädetään:

Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate

Ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi. (Suomen perustuslaki, 8 § )

Perustuslakivaliokunta
25/1994

Perusoikeusjärjestelmän
kokonaisuudesta ja oikeuksien luonteesta perustuslaissa
turvattuina perusoikeuksina voidaan johtaa joitain yleisiä
rajoittamista koskevia vaatimuksia. Niitä ovat esimerkiksi:
- Perusoikeuksien rajoitusten tulee perustua eduskunnan
säätämään lakiin. Tähän liittyy kielto delegoida
perusoikeuksien rajoittamista koskevaa toimivaltaa lakia
alemmalle säädöstasolle.
- Rajoitusten on oltava tarkkarajaisia ja riittävän
täsmällisesti määritettyjä. Rajoitusten olennaisen sisällön
tulee ilmetä laista.

Lakivaliokunnan lausuntoon viitaten perustuslakivaliokunta
katsoo, että lakia alemman tason säädöksiin sisältyvät
kriminalisointisäännökset on välttämättä muutettava
välittömästi uudistuksen jälkeen. Blankorangaistussäännösten
osalta tavoitteena tulee olla, että niiden edellyttämät
valtuutusketjut ovat täsmällisiä, rangaistavuuden edellytykset
ilmaisevat aineelliset säännökset ovat kirjoitetut
rikossäännöksiltä vaaditulla tarkkuudella ja nämä säännökset
käsittävästä normistosta käy ilmi myös niiden rikkomisen
rangaistavuus sekä kriminalisoinnin sisältävässä säännöksessä
on jonkinlainen asiallinen luonnehdinta kriminalisoitavaksi
tarkoitetusta teosta.

Perustuslakivaliokunta kuitenkin korosti täsmällisyysvaatimuksen olevan rikosoikeudellisen legaliteettiperiaatteen olennainen osa.

http://72.14.209.104/search?q=cache:JQYA9O2DbusJ:217.71.145.8/triphome/b...

RIKOSLAKI
49 luku (21.4.1995/578)
Eräiden aineettomien oikeuksien loukkaamisesta
1 § (14.10.2005/822)
Tekijänoikeusrikos

Joka ansiotarkoituksessa tekijänoikeuslain (404/1961) säännösten vastaisesti ja siten, että teko on omiaan aiheuttamaan huomattavaa haittaa tai vahinkoa loukatun oikeuden haltijalle, loukkaa toisen oikeutta
----------

PeVM 25/1994
Perustuslakivaliokunnan mietintö 25

Perustuslakivaliokunnan mietintö n:o 25 hallituksen esityksestä perustuslakien perusoikeussäännösten muuttamisesta

http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=PeVM+25/1994&base=erml...

-------------

Tekijänoikeusneuvoston lausunto 1997:16

Teosharkinta

Tekijänoikeuslaissa ei ole teoksen määritelmää. Suomalaisen lainvalmisteluaineiston ja oikeuskäytännön perusteella voidaan todeta, että tuotteen on oltava itsenäinen ja omaperäinen, jotta se olisi teos. Kirjallinen tai taiteellinen tuote on tekijänoikeudella suojattu, jos sitä voidaan pitää tekijänsä luovan ilmaisun omaperäisenä tuloksena. Tällöin se niin sanotusti ylittää teoskynnyksen eli saavuttaa teostason. Myös teoksen osa voi saada itsenäistä tekijänoikeussuojaa, jos se saavuttaa teostason. Usein todetaan, että teoskynnys ylittyy, jos ei voida olettaa kenenkään muun kuin tekijän päätyvän muodoltaan samanlaiseen lopputulokseen itsenäisesti vastaavaan työhön ryhtyessään. Ratkaisu siitä, onko tietty tuote teos, tehdään tapauskohtaisella harkinnalla.

http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeusneuvosto/tekijaeno...

----------------

Tekijänoikeuslaki:

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404?search%5Btype%5D=pik...

Perustuslakivaliokunnan aiempia huomioita:
Perustuslakivaliokunta on aika ajoin kiinnittänyt rikosoikeudellisen legaliteettiperiaatteen kannalta huomiota lakiehdotusten sisältämiin väljiin ja avoimiin blankorangaistussäännöksiin (ks. esim. PeVL 15/1996 vp , s. 2/II, PeVL 20/1997 vp , s. 3/II)
http://72.14.209.104/search?q=cache:JQYA9O2DbusJ:217.71.145.8/triphome/b...
Perusoikeusuudistuksen tultua voimaan elinkeinon harjoittamiseen vaikuttavassa lainsäädännössä on seurattava uudesta perusoikeussääntelystä johtuvia vaatimuksia. Vaatimus luvanvaraisuuden säätämisestä lain tasolla tarkoittaa sitä, että elinkeinovapauden rajoittamistoimivaltaa ei saa delegoida lakia alemmalle säädöstasolle. Tältä kannalta on merkittävää, että laissa säädettävät perusoikeusrajoitukset ovat täsmällisiä ja tarkkarajaisia ja että rajoitusten olennainen sisältö, kuten rajoittamisen laajuus ja edellytykset, ilmenee laista.

http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=PeVL+15/1996&base=erml...

Samoin on legaliteettiperiaatteeseen katsottu sisältyvän täsmällisyysvaatimus - laissa pitää täsmällisesti osoittaa mitkä teot säädetään rangaistavaksi eli laki ei saa olla epämääräinen.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Laillisuusperiaate
Laillisuusperiaatteen osaperiaatteet:
sine lege scripta (praeter legem -kielto): lakisidonnaisuuden vaatimus (ks. KKO 1998:159)
sine lege stricta (lainanalogiakielto syytetyn vahingoksi)
sine lege praevia (taannehtivan rikoslain kielto)
sine lege certa (epätäsmällisen rikoslain kielto)
--
Perustuslaki:
10 luku
Laillisuusvalvonta
106 §
Perustuslain etusija
Jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731?search%5Btype%5D=pik...

Perustuslakivaliokunnan lausunto 31/2002 vp
Hallituksen esitys rikosoikeuden yleisiä oppeja koskevan lainsäädännön uudistamiseksi
http://72.14.209.104/search?q=cache:JQYA9O2DbusJ:217.71.145.8/triphome/b...

Ongelma Suomen lakimiesten keskuudessa on siinä, että suurin osa lakimiehistä opiskeli ennen perustuslakiuudistusta (1999). He eivät uudistukseen ole perehtynyt. Perusoikeuksien merkitys on korostonut merkittävästi.

Samoin rikoslain kokonaisuudistus tuli voimaan 1995.

Miksi he eivät käytä kyseisiä argumentteja ? Ongelma on siinä, että he eivät ( vielä ) tiedä näitä oivalluksia joita minä olen keksinyt. Keksin tuon vasta viime yönä.

Tuosta olen varma että Suomessa ei tällä hetkellä ole sitovaa tekijänoikeusrikosta eikä rikkomusta voimassa olevana oikeutena. Jos 98% kansasta saa väärän kuvan ( sana "teos") lakia lukemalla, siitä mikä on rkos ja mikä ei, niin kyseessä on todellakin niin epäselvä säännös, että sitä ei viranomaiset saa soveltaa perustuslain vastaisena. Kuten yllä perustelin.

Kertokaa tuosta perustelusta jollekin ja pyytäkää vetoomaan oikeudessa. Se nimittäin tepsii. Tosin kannattaisi ehkä sitten samalla vedota noihin 150 muuhun perusteeseen, jotka olen keksinyt syyttömyyden tueksi, mutta niistä hieman myöhemmin lisää...

Juuu hehhehe. tekijäoikeusrikoksiin erikoistutunut tuomioistuin....heheheh. kun edes tekijänoikeusrikosta ei ole olemassa....Huumorin kukka on kaunein kukka -onkohan se motto opetusministeriön lainsäädäntö osastolla.

Finreactorin hovikierrosta en pidä mielenkiintoisena. Käsitykseni mukaan jutussa töpeksittiin pahasti. Esim. jätettiin kiistämättä yhteisvastuu kohtuulliseen hyvitykseen. Sellaista lakipykälää ei edes ole olemassa, jonka mukaan kohtuullinen hyvitys voitaisiin tuomita yhteisvastuullisena. Mutta jos sen myöntää tuomioistuimessa taikka jättää kiistämättä (kuten finreactor tapauksessa), niin tuomioistuin katsoo asian sovituksi. Eli Finreactor tapauksessa katsottiin sovituksi että Finreactorialaiset suostuvat yhteisvastuuseen, vaikka se ei perustu lakiin (vertaa: vahingonkorvauksen yhteisvastuusta on säännös, kohtuullisen hyvityksen yhteisvastuusta ei).

Ja kun joidenkin osalta on tullut lainvoimaiseksi 400 000 euron korvaussumma, niin se sitooo hovioikeuttakin. Muut kuin ovat sitten suostuneet yhteisvastuuseen, niin tuomio tulee olemaan: 400 000 euroa yhteisvastuullisesti korvattavaksi. Täysin riippumatta siitä kuinka suuren osan vahingosta kukin on aiheuttanut. He kun ovat jo suostuneet yhteisvastuuseen. Vastuu tulee sitä kautta.

Ellei puolustus keksi perustetta jolla koko vastuu poistuisi. Käsittääkseni kirjelmien viimeinen jättöpäivä oli joulukuussa. Kirjelmän pääpiirteet oli netissä. Sen perusteella arvioisin että tuomio on yllämainittu 400 000 euroa yhteisvastuullisesti korvattavaksi. Kirjelmässä ei ollut mitään sellaista uutta.

Käsitykseni mukaan Finreactor tapauksessa lakimiehet tyri pahasti. Olisi kannattanut tottakai kiistää yhteisvastuu eikä suostua siihen "vapaaehtoisesti". Mielestäni on hyvä että lakimihiehillä varsinkin Turussa päin on pakolliset vastuuvakuutukset. Mutta myös muilla.

Hei vielä tuohon erikoistuomioistuimeen. Idea lienee tulee tekijänoikeusjärjestöiltä.

On jo olemassa Tekijänoikeusneuvosto, joka antaa lausuntoja tuomioistuimelle tekijänoikeuslaista. 5 jäseninen. Jostain syystä sieltä puuttuu kokonaan kuluttajien edustus koko neuvostosta.

http://blogit.digitoday.fi/tekijanoikeus/lukijavisa-kuka-on-markku-uotila/

Tekijänoikeusjärjestöt varmaa haluisivat nyt lisäksi tuomioistuimen, jossa olisi jäseninä vain tekijänoikeusoikeusjärjestön edustajia.

--------

Kyllä päädyin lopputulokseen viime yönä, että tekijänoikeusrikosta ei ole olemassa. Tietty kritiikkiä kaipaisin perusteluihin. Perusteluni ovat kuitenkin mielestäni vakuuttavat. Voin kyllä täsmentääkin niitä tarvittaessa. Toivottavasti tämä pohdiskelu ei jää teoriitteseksi. Jos se saa vähänkin uutisarvoa, niin tekijänoikeuslakia muutetaan tältä osin jo ensi viikolla. Siten että jatkossa onkin olemassa tekijänoikeusrikos-rikoslakia täsmennetään. Tosin se ei muuta sitä tosi asiaa, että teko ei ole ollut rikos ennen lainmuutosta. Ja kaikki tuomiot ennen muutosta ovat olleet vääriä ja ne pitäisi kumota vapauttaviksi.

--

Netissä juttelin yhden puolustusasianajan kanssa ja kerroin tuon yhteisvastuujutun. en ole oikein varma vieläkään ymmärsikö hän. Hän kyllä esitti yhden vertauskuvan yhteisvastuusta-joka tosin sitten oli väärä.

http://www.turre.com/blog/?p=75#comments

Turun Finreactor tapaus löytyy netistä ja analysoin sen parhaani mukaan ja siitä vedin johtopäätelmät. Tuomio siis löytyi netistä. Ja lain mukaan tuomiosta pitää löytyä kaikki perusteet johon tuomio on perustunut. Sieltä tosiaan löytyy että syytettyjä vaadittiin yhteisvastuuseen, mutta ei sitä että he olisivat sen kiistäneet.

Finreactor tuomio ja perustelut löytyy täältä:
http://www.kolumbus.fi/sidewinder/Turun_KO_R_06-1185.txt

Tosin jokunen taisi kiistää yhteysvastuun kohtuulliseen hyvitykseen. Heidät vapautettiin kaikista syytteistä.

Hei Virallinen valvoja.

Tuomioistuimet eivät ole pohtineet asiaa tuolta kannalta. Heille pitäisi kertoa siitä. He kuitenkin soveltavat lähtökohtaisesti sitä lakia mikä lakikirjasta löytyy ilman sen syvällempiä pohdintoja. He luottavat lähtökohtaisesti että lait säädetty oikeassa järjestyksessä ja ovat lain mukaisia. Ellei....

Tässä tapauksessa vakuuttavilla perusteleilla voidaan kuitenkin katsoa että koska laki niin epäselvä, niin sitä ei saa perustuslain vastaisena soveltaa.

Jonkun pitäisi tuoda asia ilmi tuomioistuimille. Julkisuus asialle olisi hyvästä. Sitä kauttakin voisimme valistaa tuomioistuimia.

Muuten syyttömiä piraatteja tuomitaan jatkuvasti.

Kiitos viestistä.

Pitäisi tosiaan perustella paremmin. Koetan ensi viikolla keritä...Tässä lisää siihen asti. Googlella löytää aika hyvin esim. hakusanalla :"epätäsmällisen rikoslain kielto". Koetan seuraavassa kumota väitteesti "hieman epämääräinen" :)

Itse olen varma tuosta asiasta. Tekijänoikeusrikosta ei itse asiassa ole tällä hetkellä olemassa. Siten mielestäni kaikki suomen piraattituomiot on vääriä tuomioita ja ne pitäisi purkaa.

Tuosta olemme varmaan samaa mieltä, että jos laki on perustuslain vastainen sitä ei tuomioistuimet saa soveltaa. Eli jos tekijänoikeusrikos on säädetty perustuslain vastaisesti, sitä ei saa soveltaa.

Perustuslaki:
Laillisuusvalvonta
106 §
Perustuslain etusija
Jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle.

-------

Rikoslaissa sääntelyn täytyy olla täsmällistä. Sanojen merkitys esim. tarkistetaan sanakirjasta.

esim. tapaus:
http://209.85.165.104/search?q=cache:dz_2AcUBFfQJ:www.ulapland.fi/includ...

Itsellä ei nyt ole sanakirjaa käytössä ( matkoilla), mutta jos sieltä katsoo sanan "teos" määritelmän, niin se eroaa olennaisesti siitä mitä sillä oikeasti tarkoitetaan tekijänoikeuslaissa. Teoksella kansankielellä tarkoitetaan kaikki teoksia mitä luodaan. Tekijänoikeuslaissa sanalla "teos" taas tarkoitetaan seuraavaa:

----------
Tekijänoikeusneuvoston lausunto 1997:16

Teosharkinta

Tekijänoikeuslaissa ei ole teoksen määritelmää. Suomalaisen lainvalmisteluaineiston ja oikeuskäytännön perusteella voidaan todeta, että tuotteen on oltava itsenäinen ja omaperäinen, jotta se olisi teos. Kirjallinen tai taiteellinen tuote on tekijänoikeudella suojattu, jos sitä voidaan pitää tekijänsä luovan ilmaisun omaperäisenä tuloksena. Tällöin se niin sanotusti ylittää teoskynnyksen eli saavuttaa teostason. Myös teoksen osa voi saada itsenäistä tekijänoikeussuojaa, jos se saavuttaa teostason. Usein todetaan, että teoskynnys ylittyy, jos ei voida olettaa kenenkään muun kuin tekijän päätyvän muodoltaan samanlaiseen lopputulokseen itsenäisesti vastaavaan työhön ryhtyessään. Ratkaisu siitä, onko tietty tuote teos, tehdään tapauskohtaisella harkinnalla.

---------------

Ja kuvitellaan nyt, että sinä virallinen valvoja olet erittäin perehtynyt tekijänoikeuslakiin. Pidetään nyt siis todella perehtyneenä. Huomattavasti korkeammalla kuin tavallinen kaduntallaaja. Tavallisen kaduntallaajan pitäisi siis helposti ymmärtää lakikirjaa lukemalla mikä on rkos. No se tavallinen tallaajaaja menee heti vipuun sanaa "teosta" lukiessaan. Ei sillä tarkoitetan teoksia kansan kielellä vaan ehkä niitä harvinasia tapauksia, joissa teos on "omaperäisiä, luovia, alkuperäisiä ja itsenäisiä". Ehkä 3% teoksista on sellaisia. 97% tapauksissa tavallinen kaduntallaaja siis ymmärtää väärin "rikoslakia". Onko sääntely siis perustuslain mukainen selvä laki jos 97% ymmärtää sen väärin.

No kuvitellaan sinua Virallinen valvoja, joka on tutkinut tekijänoikeuslakia erittäin tarkasti ja varsin sivistynyt asiasta. Toteat näin asiantuntijana: "Vaikka teoksen käsite olisikin laissa hieman epämääräinen, kyllä kai suurimmalle osalle ihmisiä on selvää, että kirjoilla, musiikkikappaleilla jne. voi olla tekijänoikeussuoja,"

Oletus on väärä. Sinäkin asiantuntijana olet väärässä. Tai ehkä et tarkasti ottaen väärässä koska tuossa on jutussasi on sana "voi". Mutta jos oletetaan, että tarkoitat jotain hitti biisejä ja tarkoitat että tottakai ne saa tekijänoikeussuojaa. Oletus on väärä.

Leppämäen väitöskirja:
- On vaikea löytää teoksia, jotka olisivat todella omaperäisiä, luovia, alkuperäisiä ja itsenäisiä. Teoreettisessa keskustelussa kyseiset kriteerit on voimakkaasti kyseenalaistettu ja niistä ei vallitse minkäänlaista yksimielisyyttä, Leppämäki pohdiskelee.

http://www.digitoday.fi/page.php?page_id=11&news_id=20067895

1. Ensinnäkin sanakirjan ja tekijänoikeuslain määritelmä sanasta "teos" poikkeaa 97% tapauksissa toisistaan. Tekijänoikeussuojaa saa vain harva teos. Laki lukemalla pitäisi selvästi ja tarkkarajaisesti käydä ilmi mikä on rikos ja mikä ei. Jos 97% tapauksissa menee vikaan, niin voiko laki olla enempää epäselvä ? ( vastaus: Kyllä voi jos se menee 100% tapauksissa vikaan ).

2. Kansasta ehkä 97% ymmärtää sanan tekijänoikeuslain sanan "teos" väärin lukiessaan sen lakikirjasta. Sitä kun ei ole laissa määritelty lainkaan. Eikä sillä tarkoiteta kuin 3% teoksista. Ei 100% teoksista kuten lakitekstistä voisi päätellä.

3. Arvelen että 99% ei tiedä sitäkään mitä Leppämäki toteaa väitöskirjassaan:
"- On vaikea löytää teoksia, jotka olisivat todella omaperäisiä, luovia, alkuperäisiä ja itsenäisiä. ",

4. Arvelen että monet asiaakin tarkkaa seuranneet, luulee, kuten sinä, Virallinen valvoja, että "kyllä kai suurimmalle osalle ihmisiä on selvää, että kirjoilla, musiikkikappaleilla jne. voi olla tekijänoikeussuoja,". Se luulo kun on väärä.

Yhteenveto.
Edes tarkkaan tekijänoikeuslakia ja uudistusta seuranneet eivät tiedä mitä teoksella tarkoitetaan. Saati sitten 97% kansasta tietää. Ei laki voisi olla enempää epätarkka ja epämääräinen. Laista lukemalla pitäisi selvitä mikä on rikos ja mikä ei "tarkkarajaisesesti ja selvästi".

Sitten kopioita ( ei omaa juttua) rikoslain epätäsmällisyyskiellosta:

---------------

2. Epätäsmällisyyskielto laillisuusperiaatteen alaperiaatteena

Rikosoikeudellisten säännösten tulee olla täsmällisiä, tarkkarajaisia ja mahdol-
lisimman yksiselitteisiä. Rikoslain soveltamisen ennustettavuus edellyttää ri-
kosoikeudelliselta säännökseltä ymmärrettäviä ja selkeitä ilmaisuja. Rangais-
tukseen tuomitseminen ja syylliseksi katsominen on mahdollista vain, jos teko
on nimenomaan laissa säädetty rangaistavaksi.
26

Laillisuusperiaatteeseen kuuluvat muut alaperiaatteet menettäisivätkin suurelta osalta merkityksensä, jos
rikosoikeudelliset säännökset olisi mahdollista muotoilla hyvin väljiksi ja mo-
nimerkityksellisiksi.
27
Rikosoikeudellisen järjestelmän ennakoitavuus edellyt-
tää myös, että säännöksestä käy ilmi, onko aiottu toiminta tai laiminlyönti ran-
gaistavaa vai ei. Rikossäännöksen tulee antaa selkeä kuva kriminalisoinnin so-
veltamisalan ytimestä.
28
Myös perusoikeuksien yleiset rajoitusedellytykset vaativat, että perusoikeuk-
sia rajoittavat säännökset ovat täsmällisiä ja tarkkoja.

---------------->>>Rajoitusten olennaisen
sisällön tulee ilmetä laista eikä rajoitusten määrittelyä ole mahdollista jättää
alemmanasteisen normin antajan tai lain soveltajan harkintaa. <----------

Täsmällisyys- ja
tarkkarajaisuuskriteereitä tarkastellaan normaalisti yhdessä, mutta tarkasti ot-
taen perusoikeuksien yleisiin rajoitusedellytyksiin kuuluva täsmällisyyskriteeri
on sama kuin laillisuusperiaatteeseen kuuluva epätäsmällisyyskielto. Täsmälli-
syyskriteerillä tarkoitetaan nimenomaisesti perusoikeuksien rajoittamista kos-
kevien säännösten sisällön mahdollisimman yksiselitteistä muotoilua.

26: Nuutila, Ari-Matti: Rikoslain yleinen osa 1997 s. 47-48 ja Frände, Dan: Den straffrättsliga legalitetsprin-
cipen 1989 s. 4. Frände jaottelee kiellot praeter legem -, analogia -, taannehtivuus- ja epätäsmällisyys-
kielloiksi. Samoin myös Lahti, Raimo LM 1996 s. 933 ja Matikkala, Jussi: Näkökohtia rikosoikeuden
yleisiä oppeja koskevan lainsäädännön uudistamiseksi annetusta HE 44/2002:sta s. 222. Myöhemmässä
tuotannossa Frände nostaa esille voimakkaammin myös laintasoisuusvaatimuksen. Ks. Frände, Dan: Brot-
tets grundelement 1999 s. 17, jossa hän kirjoittaa “Legalitetskraven förekommer givetsvis inom alla
rättsområden. Strängast genomförs de dock inom straffrätten.” Ks. myös Utriainen, Terttu: Rikosoikeus
2000 s. 257-258. Vuoden 1995 perusoikeusuudistuksen jälkeen yhdeksi keskeiseksi kielloksi on nähdäk-
seni noussut se, ettei kriminalisointia ole mahdollista säätää lakia alemmanasteisessa säädöksessä. Tämä
kielto ei ollut Fränden väitöskirjan aikaan sillä tavoin keskeinen kuin tällä hetkellä. Tämän vuoksi olen
nostanut lailla säätämisen vaatimuksen yhdeksi laillisuusperiaatteen alaperiaatteeksi. Ks. myös Nuotio,
Kimmo: Lainsäätäjä rikosoikeuden yleisten oppien parissa 2003 s. 243, jossa hän toteaa lakisidonnai-
suusperiaatteen saaneen viime aikoina uudenlaista merkitystä, kun se on noussut valtiosäännön tasoisek-
si vaatimukseksi

25
Lähtökohtaisesti pidän blankokriminalisointeja ongelmallisina laillisuusperiaatteen näkökulmasta. Ne
ovat laillisuusperiaatteen mukaisia, jos ne täyttävät perustuslakivaliokunnan määrittelemät varsin tiukat
vaatimukset tällaiselle sääntelylle. Perustuslakivaliokunnan mukaan blankokriminalisointien kohdalla
valtuutusketjujen tulee olla täsmällisiä, rangaistavuuden edellytykset ilmaisevien aineellisten säännösten
tulee olla kirjoitettu rikosoikeudelliselta säännöksiltä edellytettävällä tarkkuudella ja niistä tulee käydä
ilmi niiden rikkomisen rangaistavuus ja

-------------------->>>> kriminalisoinnin sisältävästä säännöksessä tulee olla asiallinen
luonnehdinta rangaistavasta teosta. PeVM 25/1994 s. 8. <--------------------

Rikosoikeuden yleisten oppien uudistamisen
yhteydessä lakivaliokunta hyväksyi mietinnössään perustuslakivaliokunnan esittämän aloitteen siitä, että
hallituksen tulee selvittää missä määrin blankosääntelytekniikkaan perustuva voimassa oleva rikosoikeu-
dellinen sääntely vastaa rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen vaatimuksia. LaVM 28/2002 s. 6

http://209.85.165.104/search?q=cache:Uz0fe-Eo8L8J:www.oikeus.fi/uploads/l66mt3jzi(1).pdf+ep%C3%A4t%C3%A4sm%C3%A4llisen+rikoslain+kielto&hl=fi&ct=clnk&cd=3&client=firefox-a

sine lege certa (epätäsmällisen rikoslain kielto)

----------

Lainsäätäjä ei saa säätää epätäsmällistä rangaistussäännöstä syytetyn vahingoksi (epätäsmäl-
lisyyskielto).

http://209.85.165.104/search?q=cache:Uz0fe-Eo8L8J:www.oikeus.fi/uploads/l66mt3jzi(1).pdf+ep%C3%A4t%C3%A4sm%C3%A4llisen+rikoslain+kielto&hl=fi&ct=clnk&cd=3&client=firefox-a

Laillisuusperiaatteen säätävästä perustuslain 8 §:stä ja rikoslain yleisen osan
säännöksestä ilmenevästä laillisuusperiaatteen sisällöstä on johdettavissa seu-
raava rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen vähimmäissisältö. Lainsäätäjän
tulee huolehtia siitä, että rangaistava käyttäytyminen on määritetty lain tasoi-
sessa, ei taannehtivaa vaikutusta omaavassa, säännöksessä vähintäänkin sillä
tarkkuudella, että siitä ilmenee rangaistavan käyttäytymisen luonnehdinta ja
viittaus siihen aineelliseen säännökseen, jossa käyttäytyminen on tarkemmin
määritetty.

http://209.85.165.104/search?q=cache:Uz0fe-Eo8L8J:www.oikeus.fi/uploads/l66mt3jzi(1).pdf+ep%C3%A4t%C3%A4sm%C3%A4llisen+rikoslain+kielto&hl=fi&ct=clnk&cd=3&client=firefox-a

Yritän tässä tulevan viikon aikana tehdä vakuuttavamma perustelut. Jos täällä pyörii lainoppineita, niin he voisivat vahvistaa löytöni, tekijänoikeusrikos on tosiaan epäselvästi ja epätarkasti LAISSA määritelty. Ja tuon epämääräisyyden takia perustuslain vastain

sine lege certa (epätäsmällisen rikoslain kielto)

Rikoslakia on kuitenkin tulkittava "ankarasti". Sanamuodon mukaan. Ei voida ajatella että teko on rikos "jos joku on sen sattunut ymmärtämään", vaan sen täytyy olla "tarkasti ja täsmällisesti" LAISSA määritelty. Ei esim. siten että ei tiedä mikä on rikos ja mikä ei ellei peruhdy oikeuskirjallisuuteen ja oikeuskäytäntöön. Kuten sanan "teos" määrittelyssa.

Laillisuusperiaatteen osaperiaatteet:
sine lege scripta (praeter legem -kielto): lakisidonnaisuuden vaatimus (ks. KKO 1998:159)
sine lege stricta (lainanalogiakielto syytetyn vahingoksi)
sine lege praevia (taannehtivan rikoslain kielto)
sine lege certa (epätäsmällisen rikoslain kielto)

---

PeVM 25/1994 s. 5. Perusteellisin Suomessa ilmestynyt esitys perusoikeuksien rajoitusedellytyksistä on
Veli-Pekka Viljasen teos “Perusoikeuksien rajoitusedellytykset” vuodelta 2001. Ks. myös Länsineva,
Pekka: Perusoikeudet ja varallisuussuhteet 2002 s. 77-85

http://209.85.165.104/search?q=cache:Uz0fe-Eo8L8J:www.oikeus.fi/uploads/l66mt3jzi(1).pdf+ep%C3%A4t%C3%A4sm%C3%A4llisen+rikoslain+kielto&hl=fi&ct=clnk&cd=3&client=firefox-a

Kemppinen teoskynnyksestä:

http://kemppinen.blogspot.com/2006/01/teoskynnys.html

ja sitten malli rikosoikeudellisesta sana tulkinnasta.

Kanadan liittovaltion tulkinta tekijänoikeudellisesta levittämisestä:

the ruling indicates that downloading is lawful in Canada and that "the mere fact of placing a copy on a shared directory in a computer where that copy can be accessed via a P2P service does not amount to distribution."

http://72.14.209.104/search?q=cache:uN9fB4bSGWgJ:cyber.law.harvard.edu/i...

Tekijänoikeudellisen distribution -määritelmä:

1. Authorizing

Ja

2. “give approval to, sanction, permit, favour, encourage”: see The New Shorter Oxford English Dictionary (1993), vol. 1, at p. 526.

—

As far as authorization is concerned, the case of CCH Canada Ltd v. Law Society of Canada, 2004 SCC 13, established that setting up the facilities that allow copying does not amount to authorizing infringement. I cannot see a real difference between a library that places a photocopy machine in a room full of copyrighted material and a computer user that places a personal copy on a shared directory linked to a P2P service. In either case the preconditions to copying and infringement are set up but the element of authorization is missing. As Chief Justice McLachlin said in CCH, supra:

“Authorize” means to “sanction, approve and countenance”:

Countenance in the context of authorizing copyright infringement must be understood in its strongest dictionary meaning, namely, “give approval to, sanction, permit, favour, encourage”: see The New Shorter Oxford English Dictionary (1993), vol. 1, at p. 526. Authorization is a question of fact that depends on the circumstances of each particular case and can be inferred from acts that are less than direct and positive, including a sufficient degree of indifference: However, a person does not authorize infringement by authorizing the mere use of equipment that could be used to infringe copyright. Courts should presume that a person who authorizes an activity does so only so far as it is in accordance with the law: Muzak, supra. This presumption may be rebutted if it is shown that a certain relationship or degree of control existed between the alleged authorizer and the persons who committed the copyright infringement

[28] The mere fact of placing a copy on a shared directory in a computer where that copy can be accessed via a P2P service does not amount to distribution. Before it constitutes distribution, there must be a positive act by the owner of the shared directory, such as sending out the copies or advertising that they are available for copying. No such evidence was presented by the plaintiffs in this case. They merely presented evidence that the alleged infringers made copies available on their shared drives.

http://72.14.209.104/search?q=cache:rRQX1khgZ2YJ:www.ipjustice.org/regio...

Tuomio kokonaisuudessaan:
http://www.p2pnet.net/cria/canada.pdf

Hei Virallinen valvoja.

Et kuitenkin avaisi keskustelua tuosta "teos" jutusta. Mielestäni se on ainakin julkisen keskustelun arvoinen asia.

Eli käsittelisi sitä, että sanakirjan merkitys ja tekijänoikeuslain tarkoittamalla "teoksella" on suuri ero, ehkä 97% tapauksista. Eli se on varsin epäselvä ja epätarkka.

Ja se että perustuslaki 8§ edellyttää kriminalisoinnin olevan selvä ja tarkkarajainen. Ja sitä tuo sääntely ei ole.

Ja perustuslain mukaan perustuslain vastaisia lakeja ei saa soveltaa. Ja tämä asiantuntija lausunto olisi kanssa olennainen:

Asiantuntijan mielipide:
Leppämäki toteaa väitöskirjassaan:
"- On vaikea löytää teoksia, jotka olisivat todella omaperäisiä, luovia, alkuperäisiä ja itsenäisiä. ",

Kysymys on myös tärkeä, koska jos olen oikeassa, niin tekijänoikeusrikosta ei edes ole tällä hetkellä voimassa olevana oikeutena. Ja kaikki tähän mennessä tuomitut ovat oikeesti syyttömiä. Piraattiliiton aiheeksi se sopisi hyvin. Juttu saisi varmasti paljon julkisuuta ja paljon kävijöitä piraattiliiton sivuille.

Ajattele jos koko rikoslaki olisi sellainen että kukaan ei tajuisi siitä mitään lukemalla sitä. Ehkä silloin olisi syytä muuttaa sitä. Muutosten aika.

Tuohon teos juttuun kannattaisi vedota Finreactor tapauksessa. Vapautettaisiin kaikki.

Tosin en usko että heidän nykyinen lakimiehensä vetoaa siihen, mutta heidän kannattaisi itse huudella sinne väliin tuo juttu. Huomauttaa tuomioistuinta tuosta asiasta.

Uusiin asia tosiseikkoihin ei voi enää vedota, koska valitusaika mennyt umpeen. Mutta oikeustulkinnasta voisi huomauttaa tuomioistuinta. Se ei ole myöhäistä. Ohjata sitä tulkitsemaan lakia oikein. Pitäisi saada sana sinne tuomareille....

Mitäs jos piraattiliitto lähettäisi hovioikeuteen postia :)

Huolestunut kirjelmä siitä kuinka tuomioistuimet tulkitsevat lakia väärin. syyttömiä piraatteja tuomitaan jatkuvasti.

Kysyin Kemppisen kantaa hänen blogissaan, katsotaan julkaiseeko hän juttuni ja vastaako hän

https://www2.blogger.com/comment.g?blogID=17011369&postID=20065760079291...

-------
Lisää laillisuusperiaatteesta:

Yleiseksi virkavelvollisuudeksi asetettava kaiken kunnan edun vastaisen toiminnan välttäminen on rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen sisältämän rikossäännöksen täsmällisyysvaatimuksen valossa sääntelynä liian epämääräinen. Valiokunta viittaa myös siihen, että korkein oikeus on viime aikoina hylännyt virkarikossyytteitä juuri sovellettavien säännösten epämääräisyyden takia (KKO 1998:41 ja KKO 1999:46)

http://209.85.165.104/search?q=cache:PksnePkzX9UJ:217.71.145.8/triphome/...

Lakivaliokunnan pohdintaa käsitteestä "sääntelyn täsmällisyydestä":

Sääntelyn täsmällisyys

Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate sisältää vaatimuksen sääntelyn täsmällisyydestä. Sen mukaan kunkin rikoksen tunnusmerkistö on ilmaistava laissa riittävällä täsmällisyydellä siten, että säännöksen sanamuodon perusteella on ennakoitavissa, onko jokin toiminta tai laiminlyönti rangaistavaa (PeVL 48/2002 vp , PeVL 41/2001 vp ja PeVL 10/2000 vp ). Täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden vaatimus korostuu erityisesti lakialoitteessa tarkoitetun kaltaisissa kriminalisoinneissa, joiden tunnusmerkistössä kuvattu käyttäytyminen voi omata liittymäkohtia toisten perusoikeuksien käyttämiseen. Ehdotettu metsätöiden häirintää koskeva tunnusmerkistö on täsmällisyysvaatimuksen näkökulmasta altis arvostelulle. Erityisen ongelmallista laillisuusperiaatteen kannalta on se, että ehdotuksen mukaan rangaistavaan tekoon syyllistyisi myös se, joka "häiritsee" käynnissä olevaa metsätyötä. "Häiritä"-teonsana on jo itsessään monitulkintainen ja soveltamisalaltaan laaja. Lakivaliokunnan mielestä tällaisen "häiritsevän" toiminnan säätäminen rangaistavaksi koettelee myös niitä rajoja, joita suhteellisuusperiaatteesta johtuu kriminalisointien hyväksyttävyydelle. Valiokunnan arvion mukaan ehdotuksen sääntelytavoitteen kannalta keskeistä on turvata laillisten metsätöiden jatkuminen, jolloin juuri toiminnan estämisen tulee olla kriminalisoinnin ydin. Tällöin rangaistavan käyttäytymisen alaan kuuluisivat kaikki ne tapaukset, joissa meneillään oleva työ on jätettävä tekemättä.

Myös "metsätyömaa-alueen" määrittelyyn liittyy useita ongelmia, joita myös lakialoitteen perusteluissa on tarkasteltu. Jos tunnusmerkistön mukainen seuraus kuitenkin rajoitetaan käynnissä olevan metsätyön estämiseen, lakivaliokunnan mielestä rikoksen tekotavat voidaan säännöksessä rajata tapauksiin, joissa metsätyön käynnissä ollessa sen estämiseksi asetutaan metsälain mukaista metsätyötä toimeenpanevan työnsuorittajan työn välittömään vaikutuspiiriin siten, että työ estyy. Tällöin erillisen "metsätyömaa-alueen" määrittäminen ei valiokunnan käsityksen mukaan enää ole tarpeen.

Lakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota myös "metsätyö"-käsitteen epämääräisyyteen. Käsitettä ei ole metsälaissa määritelty, eikä sitä siinä edes käytetä. Tällainen soveltamisalaltaan avoin käsite on laillisuusperiaatteen kannalta pulmallinen. Lakialoitteen perustelut huomioon ottaen valiokunta pitää kuitenkin selvänä, että uudella rangaistussäännöksellä pyritään suojaamaan nimenomaan metsän hakkuun häiriötöntä suorittamista. Laillisuusperiaatteen kannalta selvästi parempi vaihtoehto lakivaliokunnan mielestä onkin se, että uuden tunnusmerkistön soveltaminen rajataan niihin tapauksiin, joissa kyse on meneillään olevan laillisen metsän hakkuun estämisestä.

Edellä olevilla perusteilla lakivaliokunta esittää, että

jos maa- ja metsätalousvaliokunta päätyy ehdottamaan lakialoitteessa tarkoitetun rangaistussäännöksen säätämistä, se rajaa tunnusmerkistön soveltamisalan niihin tapauksiin, joissa joku metsälain mukaisen metsän hakkuun käynnissä ollessa asettuu hakkuuta toimeenpanevan työnsuorittajan työn välittömään vaikutuspiiriin ja siten oikeudettomasti estää metsän hakkuun.

http://209.85.165.104/search?q=cache:7O8SrCji6qcJ:www.riksdagen.fi/triph...

Perustuslakivaliokuntakin on....

PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 7/2005 vp

Hallituksen esitys laeiksi tekijänoikeuslain ja rikoslain 49 luvun muuttamisesta

Sivistysvaliokunnalle

Tekijänoikeuslaki on siihen eri syistä tehtyjen lukuisten osittaismuutosten seurauksena muodostunut varsin mutkikkaaksi ja vaikeaselkoiseksi, eikä käsiteltävänä oleva lakiehdotus ole kaikin osin omiaan lisäämään sääntelyn selkeyttä ja ymmärrettävyyttä. Tämä on ongelmallista, koska tekijänoikeuslainsäädäntö koskee nykyaikaisessa yhteiskunnassa lähes kaikkia ihmisiä. Viestintäteknologian kehityksen seurauksena yksityiset henkilöt samoin kuin kansalaisjärjestöt ja vastaavat voivat yhä enenevässä määrin olla paitsi tekijänoikeuden suojaamien viestien vastaanottajia ja käyttäjiä myös niiden tuottajia ja julkaisijoita (ks. PeVM 14/2002 vp , s. 3/II). Tietoyhteiskuntaa kehitettäessä on erilaisin teknisin välinein harjoitettavasta viestinnästä tullut käytännössä tauotonta ja viestintä voi nykyisin liittyä suureen osaan henkilön päivittäisiä toimintoja. Näistä syistä tekijänoikeuslainsäädäntöön kohdistuu erityisiä selkeyden ja ymmärrettävyyden vaatimuksia.

Tekijänoikeuslain vaikeaselkoisuus voi muodostua ongelmalliseksi perustuslain 8 §:ssä säädettyyn rikosoikeudelliseen laillisuusperiaatteeseen sisältyvän täsmällisyysvaatimuksen kannalta. Sen mukaan kunkin rikoksen tunnusmerkistö on ilmaistava laissa riittävällä täsmällisyydellä siten, että säännöksen sanamuodon perusteella on ennakoitavissa, onko jokin toiminta tai laiminlyönti rangaistavaa (PeVL 48/2002 vp , s. 2/II, PeVL 26/2004 vp , s. 3/II). Tämä vaatimus ei täyty parhaalla mahdollisella tavalla, kun säännökset tekijänoikeusrikoksesta ja -rikkomuksesta saavat olennaisen sisältönsä vaikeaselkoisen tekijänoikeuslain kautta. Tähän seikkaan on valiokunnan mielestä kiinnitettävä erityistä huomiota sovellettaessa rangaistussäännöksiä yksittäistapauksissa.

Valiokunta pitää edellä esitetyn perusteella tärkeänä, että valtioneuvoston piirissä ryhdytään toimiin tekijänoikeuslainsäädäntöä selkeyttävän kokonaisuudistuksen aikaansaamiseksi. Tässä yhteydessä on tarpeen arvioida tekijänoikeuslainsäädännön kokonaisuutta eri perusoikeuksien näkökulmista ja toteuttaa lainsäädännön tasapainottamiseksi mahdollisesti tarvittavat sääntelytoimet.

http://209.85.165.104/search?q=cache:Jr88AQ_N36AJ:www.effi.org/tekijanoi...

Musta tuntuu että pitäisi kaivaa jostain esille professorien mielipiteet jotka ovat antaneet lausuntoja tuosta asiasta eduskunnalle, varsinkin ne lausunnot jotka on annettu perusoikeusvaliokunnalle.

Hei,

Voisin yrittää kaivella noita lausuntoja. Arvelen että sieltä löytyy se mitä tarvitaan...

Helpoiten ne löytyisi kun kävelisi eduskunnan kirjastoon ja kysyisi niitä kirjastonhoitajalta. Itse en pääse koska olen matkoilla.

http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/index.htx

Perusoikeusvaliokunnan lausunnot ovat tosiaan tärkeitä. Itse asiassa ne tosiasiallisesti velvoittavat tuomioistuimia tulkitsemaan lakia juuri niinkuin perustuslakivaliokunta sanoo.

Eduskunta voi tosiaan kävellä sen ylitse. Mutta tuomioistuimet eivät saa sellaisia lakeja soveltaa, joissa perustusvaliokunnan yli on kävelty.

Eduskunna puhemiehen tehtävä on valvoa, ettei perustuslain vastaisest säädetä lakeja. Lipposen aikakaudella lähinnä nauratti tämä hänen valvontansa. Epäonnistui pahasti tehtävässään mm. lapsipornosensuurilaki säädettiin perustuslain vastaisesti.

Takaisin tekijänoikeuslakiin:

Tuolta löytyy valiokunta käsittelyssä kuultuja, eli näiden lausunnot perusoikeusvaliokunnalle kiinnostaa kovasti:
* professori Mikael Hidén, asiakirja B 3 §
* professori Olli Mäenpää, asiakirja C 3 §
* professori Veli-Pekka Viljanen, asiakirja D 3 §. :

http://72.14.209.104/search?q=cache:47o47SuA54YJ:www.eduskunta.fi/tripho...

3 § HE 28/2004 vp laeiksi tekijänoikeuslain ja rikoslain 49 luvun muuttamisesta

Ilmoitettiin, että sivistysvaliokunta oli pyytänyt perustuslakivaliokunnalta uuden lausunnon asiasta (asiakirja A 3 §.)

Ennakkokäsittely

Valiokunnassa olivat kuultavina:

* professori Mikael Hidén, asiakirja B 3 §
* professori Olli Mäenpää, asiakirja C 3 §
* professori Veli-Pekka Viljanen, asiakirja D 3 §.

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/uta10909_p.htm

Ei joku kysyisi noita ? Itsellä ei ole anonyymiä emailiä, enkä viitsisi soittaa täältä ulkomailta.

:)

Arvelen että joku yhtä viisas / viisaampi kuin minä professori on tedennut saman kuin minä. Tekijänoikeusrikossääntely on tällä hetkellä perustuslain vastainen, eikä siten tekijänoikeusrikosta ole olemassakaan voimassa olevana oikeutena Suomessa.