WikiLeaksin globaali julkaisuverkosto kasvaa edelleen. Virallisesti listattuja peilisivustoja on jo 2 174 kappaletta, joten Yhdysvaltain hallinnon haave paljastussivuston äänen vaientamisesta netissä on käytännössä toivoton. Visan, MasterCardin ja Paypalin kieltäytyminen yhteistyöstä WikiLeaksin kanssa on varmasti verottanut avustusvirtoja organisaatiolle, mutta varakkaiden yksityishenkilöiden eilen ja viikko sitten Lontoon oikeuskäsittelyissä lupaamat korkeat takuusummat Julian Assangen vapauttamiseksi ovat osoittaneet, että organisaation toiminta ei ole pelkästään luottokorttilahjoitusten varassa. Facebook-tukijoita WikiLeaksillä on tässä vaiheessa 1,35 miljoonaa ja Twitter-seuraajia 540 000. Tänään ratkeaa, valitseeko Time-lehti Assangen vuoden 2010 henkilöksi – lukijaäänestyksen hän on jo voittanut ylivoimaisesti.

Sensuuri laajenee edelleen Yhdysvalloissa WikiLeaks-paljastusten myötä. Yhdysvaltojen ilmavoimat on eilisestä lähtien alkanut estää henkilöstöään lukemasta New York Timesia sekä yli 25 muuta uutissivustoa, koska nämä ovat julkaisseet salaisiksi luokiteltuja amerikkalaisia diplomaattisähkeitä. Sensuurilistalle ovat päässeet myös kaikki diplomaattisähkeitä julkaisseet blogit. Yrittäessään mennä esimerkiksi New York Timesin, The Guardianin, Der Spiegelin, El Paísin tai Le Monden sivuille ilmavoimien työntekijä saa ruudulleen ilmoituksen: "Pääsy kielletty: netinkäyttösi kirjataan ja sitä monitoroidaan." Niitä, jotka yrittävät uhmata sensuuria ja lukea kiellettyjä sivustoja, varoitetaan erikseen heitä odottavasta rangaistuksesta. Ilmavoimien tiedottaja Brenda Campbell kertoo New York Timesille, että sensuuri koskee ainoastaan sivustoja, jotka ovat julkaisseet kokonaisia diplomaattisähkeitä. Ilman tätä rajoitusta ilmavoimat joutuisivatkin sensuroimaan käytännössä lähes kaikki uutissivustot. New York Timesin tiedottaja Danielle Rhoades Ha pahoittelee sitä, että "ilmavoimat on päättänyt estää henkilöstöltään pääsyn informaatioon, jota käytännössä katsoen koko muu maailma voi lukea".

Ruotsin syyttäjäviranomaiset ovat valituksellaan estäneet Julian Assangen välittömän pääsyn vapaalle takuita vastaan. Valitus käsitellään kahden vuorokauden kuluessa. Assangen asianajajien ja monien tarkkailijoiden mielestä Ruotsin toiminta viittaa vahvasti siihen, että kyse ei ole enää lainkaan Assangen saamisesta kuultavaksi väitetyistä viimekesäisistä seksirikoksista vaan hänen pitämisensä telkien takana, jotta hänet olisi helpompi saada luovutetuksi Yhdysvaltoihin, jossa hänet voidaan tuomita jopa kuolemaan liki sata vuotta vanhan vakoilulain perusteella. "Ruotsin viranomaiset eivät selvästikään kaihda mitään kustannuksia saadakseen pidettyä herra Assangen vankilassa", Assangen asianajaja Mark Stephens totesi oikeuden ulkopuolella. "Tästä on tulosssa näytösoikeudenkäynti. Me tapaamme uudelleen oikeudessa seuraavien 48 tunnin kuluessa, vaikkei meille suvaittu kertoa vielä milloin. Tämä on todella onneton tilanne... mutta tietäen, kuinka ruotsalaiset ovat tähän mennessä vainonneet herra Assangea, ehkei tämä ole kovinkaan yllättävää."

WikiLeaksin perustaja Julian Assange on vapautettu takuita vastaan tänään Lontoon Westminsterissä pidetyssä oikeuden istunnossa. Seuraava istunto Ruotsin valtion ajamassa luovutuspyyntöjutussa on määrätty tammikuun 11. päivälle. Tuomari Howard Riddlen päätös otettiin vastaan riemunhuudoin niin oikeussalissa kuin sen ulkopuolella, jonne oli kokoontunut runsaasti sekä Assangen tukijoita että lehdistön edustajia. Takuusummaksi määrättiin 200 000 puntaa (n. 236 000 euroa), jonka maksajiksi oli lupautunut joukko tunnettuja brittejä sekä mm. elokuvaohjaaja Michael Moore Yhdysvalloista. Oikeuden päätöksen mukaan Assange joutuu käyttämään elektronista seurantalaitetta, jolla brittiviranomaiset voivat seurata hänen liikkeitään. Assangen isäntänä Britanniassa tulee toimimaan Vaughan Smith, entinen armeijan kapteeni, joka on perustanut journalistien kokoontumispaikkana palvelevan Frontline Clubin, missä Assange ehti asua peräti pari kuukautta ennen pidätystään. Syyttäjällä on kuitenkin kaksi tuntia aikaa valittaa päätöksestä ylempään oikeusistuimeen ja Ruotsi on ilmoittanut aikovansa valittaa, joten Assange joutunee ainakin vielä tänään palaamaan eristysselliinsä. Mahdollinen valitus käsitellään kahden vuorokauden kuluessa.

Wikileaksin esimerkki innostaa sananvapausaktivisteja ympäri maailman. Kerroimme eilen Indonesiassa viikonvaihteessa toimintansa käynnistäneestä IndoLeaksistä. Tänään starttasi puolestaan Balkan Leaks, joka kertoo tavoitteistaan seuraavaa: "Seuraten whistle blower -sivusto WikiLeaksin esimerkkiä olemme avanneet tämän sivuston edistääksemme läpinäkyvyyttä ja taistellaksemme Balkanin alueen valtioiden järjestäytynyttä rikollisuutta ja poliittista korruptiota vastaan. Olemme syvästi vakuuttuneita siitä, että emme ole yksin tässä taistelussamme. On paljon ihmisiä, jotka haluavat saada Balkanilla aikaan pysyvän muutoksen, ja jotka ovat valmiita ottamaan haasteen vastaan. Me ojennamme heille auttavan käden. Jos sinulla on luottamuksellisia dokumentteja, jotka käsittelevät politiikkaa, rikollisuutta tai talousasioita, ja jos haluat jakaa ne lehdistölle turvallisella ja anonyymillä tavalla, voit käyttää suojattua ja salattua latauspalvelintamme. Me arvioimme dokumentit ja julkaisemme ne tarkistettuamme ensin niiden sisältämän informaation." Sivusto antaa dokumenttien vuotajille käytännön ohjeita mm. Tor-verkon ja VPN-palvelujen käyttämisestä vuotajan oman IP-osoitteen salaamiseksi.

WikiLeaksin perustaja Julian Assange on antanut ensimmäisen julkisen lausuntonsa Wandsworthin vankilasta, Lontoosta, jossa hän viettää aikaansa aikoinaan Oscar Wildenkin asuttamassa eristyssellissä. Assange sai mahdollisuuden lähettää viestinsä maailmalle saatuaan luvan puhua puhelimitse kymmenen minuutin ajan äitinsä Christine Assangen kanssa. Äiti-Christine on matkustanut Australiasta Lontooseen ollakseen poikansa tukena tämänpäiväisessä oikeuden istunnossa, jossa Assangen asianajajat yrittävät toistamiseen saada päämiehensä vapaaksi takuita vastaan. "Vakaumukseni ovat horjumattomia", Assange sanoo vankilasta. "Pysyn uskollisena niille ihanteille, joita olen aina ilmaissut. Nämä olosuhteet eivät pysty heiluttamaan vakaumustani. Tämä prosessi on pikemminkin vahvistanut varmuuttani siitä, että ihanteeni ovat tosia ja oikeita."

Maailmankuulu kirjailija, yhteiskuntakriitikko ja 'kolmannen polven feministi' Naomi Wolf ei säästele sanojaan tuoreessa Huffington Postissa julkaisemassaan kirjoituksessa kritisoidessaan Ruotsia, Isoa-Britanniaa ja Interpolia siitä, että Wikileaksin perustaja Julian Assange istuu tällä hetkellä Wandsworthin vankilan eristyssellissä odottamassa Ruotsin syyttäjäviranomaisten kuulusteluja väitetyistä seksirikoksista. "Kuinka minä tiedän, että Interpolin, Britannian ja Ruotsin Julian Assangeen kohdistamat toimet ovat pelkkää teatteria?", Wolf kysyy. "Siksi, että minä tiedän, mitä tapahtuu sellaisille raiskauksesta syytetyille miehille, jotka eivät harrasta vaikutusvaltaisten hallitusten nolaamista paljastuksillaan." Wolf, joka on itse vuosien ajan työskennellyt raiskausten ja seksuaalisen väkivallan uhrien auttamiseksi eri puolilla maailmaa, pitää tilannetta suorastaan groteskina kaikkien niiden naisten kannalta, jotka ovat joutuneet käytännössä hakemaan oikeutta todellisten seksirikosten uhreina. "Tämä on syvä, suorastaan oksettava loukkaus raiskauksista ja seksuaalisista hyökkäyksistä selvinneille uhreille kautta maailman", Wolf sanoo.

Tanskan toiseksi suurin päivälehti, vuonna 1884 perustettu Politiken on liittynyt Ranskan kolmanneksi suurimman sanomalehden Liberationin ja ranskalaisen online-median Ownin rinnalle kolmanneksi WikiMedian aineistoa peilaavaksi valtamedian edustajaksi. Politikenin hakutoiminnolla varustetusta Cablegate-tietokannasta löytyvät kaikki tähän mennessä WikiLeaksin kautta julkaistut Yhdysvaltojen diplomaattisähkeet. Mielenkiintoisen lisävirityksen asiaan tuo se, että Politiken-lehti käyttää samoja Amazonin pilvipalveluita, jotka Amazon eväsi äskettäin WikiLeaksiltä itseltään amerikkalaisten poliittisen painostuksen tuloksena. Politiken-lehteä julkaisevan tanskalaisen JP / Politiken Hus -mediaryhmän IT-päällikkö Per Palmkvist Knudsen kertoo, ettei Amazonin valintaan palveluntoimittajaksi liity heidän puoleltaan mitään poliittista kannanottoa vaan kyse on yksinkertaisesti Amazonin tarjoaman palvelun helppoudesta ja nopeudesta. "Mutta olisihan se aikamoinen uutinen, jos Amazon potkaisisi myös meidät ulos palveluistaan", Knudsen toteaa virnistellen häntä haastatelleelle ComputerWorld -lehdelle.