Duke Law Schoolin professori ja The Public Domain -teoksen kirjoittaja James Boyle luonnehtii Financial Timesissa tekijänoikeuslakia mustaksi aukoksi, joka gravitaation tavoin imee kollektiivista kulttuuriamme pyörteeseen, josta se ei voi koskaan paeta vapaaksi. Käytännön esimerkkinä tekijänoikeuksien uhkaamasta kulttuurista hän mainitsee ne miljoonat teokset, joita Google on omalla jättiläisponnistuksellaan digitoimassa, ja jotka se haluaisi hakupalvelujensa kautta saattaa nettiin koko maailman löydettäväksi ja luettavaksi. Kyse on suurimmalta osalta kirjoista, joista niiden tekijänoikeuksia hallussaan pitävät kustannusyhtiöt eivät ole enää aikoihin tehneet uusia painoksia, joten ihmiskunnan kannalta katsottuna Googlen projektissa on kysymys todellisesta kulttuuriteosta. Siitä huolimatta Google on joutunut käymään erittäin vaikeita neuvotteluita sekä amerikkalaisten että eurooppalaisten kustantajien kanssa, ja ellei olisi kysymys suuryrityksestä, jolla on sekä rahaa että oma iso lakimiesosastonsa tällaiseen kamppailuun, koko kulttuuriteko olisi kuollut jo ensiaskeleillaan.

Kun Google onnistui saamaan neuvotteluissaan läpimurron amerikkalaisten kustantajien kanssa, EU:n oli pakko reagoida asiaan. Tämän viikon maanantaina Brysselissä polkaistiin käyntiin kampanja, jolla tekijänoikeuslakeja yritetään nopeasti ajanmukaistaa ja yhtenäistää kaikissa EU-maissa kirjailijoiden oikeuksien osalta. Boyle nostaa blogissaan esille "täysin surrealistiseksi" luonnehtimansa EU:n kommentin: "Euroopan viranomaiset pelkäävät, että mikäli Googlen projekti pääsee etenemään Yhdysvalloissa, kasvatuksen ja tutkimuksen mahdollisuuksien osalta syntyy ammottava transatlantinen kuilu." Toisin sanoen EU on yhtäkkiä kauhuissaan siitä, että Googlen projekti voikin todella toimia tavalla, jolla sen on ollut alusta lähtien määrä toimia – eli tuomalla suuret määrät aiemmin digitoimatonta kirjallista kulttuuria vapaasti kaikkien tutkijoiden, kasvattajien ja lukijoiden ulottuville saadaan edistettyä sivistysvaltion perustavoitteita tutkimuksen ja kasvatuksen suhteen.

"Voi hyvä luoja!", Boyle irvailee EU:n suuntaan. "Amerikkalaiset ovat aikeissa luoda oman yksityisen kiertotiensä siihen suunnattomaan sekasotkuun, jonka me regulaattorit olemme onnistuneet tekemään omasta kansallisesta tekijänoikeuspolitiikastamme! He korjaavat ne epäpyhät lainopilliset munaukset, jotka ovat jättäneet suurimman osan viime vuosisadan kulttuuriteoksista yleisön ulottumattomille, vaikkakin silti tekijänoikeussuojan alaisiksi! He tulevat saamaan pääsyn omaan kulttuuriperintöönsä – mikä antaa heille suunnattoman etulyöntiaseman koulutuksessa. Tämä TÄYTYY ESTÄÄ!! Kukaan ei saa korjata tätä asiaa yhdenkään toisen maan puolesta, koska silloin me jäisimme yksin lillumaan omaan henkisen omaisuuden typeryyteemme! Meidän on kiellettävä heidän edistyksensä suojellaksemme omaa tietämättömyyttämme!"