Nyt myös Tanskan parlamentti on kavahtanut Ruotsin FRA-valvontalain tulevia seurauksia. Tanskan Computerworld raportoi, kuinka tanskalaiset ovat äkkiä tajunneet, että ensi vuoden alusta lähtien Ruotsin valtio tulee FRA-lain valtuuttamana seuraamaan hyvää osaa Tanskan parlamentin omasta sähköisestä viestinnästä. Lehden tietojen mukaan ainakin kansanedustajien sähköpostit, kännykkäpuhelut ja surfaus webissä tulevat olemaan Ruotsin valtiollisen vakoilun kohteena. Tämä on seurausta siitä teknisestä tosiasiasta, että parlamentti käyttää palveluntarjoajanaan Teliaa, joka reitittää parlamentista lähtevää ja sinne saapuvaa tietoliikennettä Ruotsin kautta. Muitakin palveluntarjoajia on käytössä, mutta myös heidän tietoliikenteensä tukeutuu vahvasti Telian kaapeliyhteyksiin, joten se voi yhtä lailla päätyä ruotsalaisten vakoiltavaksi.

Ajatus siitä, että Ruotsin valtio pääsee lukemaan vapaasti ja laillisesti tanskalaisten parlamentaarikkojen sähköposteja ja kuuntelemaan heidän puhelujaan, on saanut kansanedustajat ymmärrettävästi raivoihinsa. Telian lakiasioiden päällikkö Jens Ottesen-Støtt on jo myöntänyt, että parlamentin tietoliikenne voi todellakin altistua Ruotsin vakoilulle. Pääministeri Anders Fogh Rasmussen, parlamentin presidentti Thor Pedersen ja maan oikeusministeri Lene Espersen ovat kaikki saaneet parlamentaarikoilta huolestuneita yhteydenottoja, joissa heitä on vaadittu ottamaan yhteyttä ruotsalaisiin ja antamaan parlamentille takuut siitä, ettei Tanskan ministereiden tai virastojen viestintä joudu naapurivaltion vakoiltavaksi. Vakoilulta suojautuminen ei kuitenkaan ole tanskalaisille välttämättä teknisesti sen helpompaa kuin meille suomalaisillekaan. Ikävä tosiasia on, että valtaosa Suomen kansainvälisestä tietoliikenteestä tulee ensi vuodenvaihteesta olemaan Ruotsin valtiollisen vakoilun laillisena kohteena kansainvälisten tietoyhteyksiemme reitityksestä johtuen. Suomen hallitus ei ole jättänyt asian johdosta ainakaan toistaiseksi mitään virallista protestia Ruotsille.