Nettikäyttäjien oikeuksia Ranskassa puolustava aktivistiorganisaatio Squaring the Net (La quadrature du net) on analysoinut kiinnostavasti 10. huhtikuuta EU-parlamentissa tapahtunutta äänestystä ruotsalaisen mepin Christofer Fjellnerin aloitteesta, jossa vaadittiin EU:ta kieltämään jäsenvaltioiltaan nettiyhteyden katkaiseminen rangaistuskeinona tekijänoikeusrikkomuksista. Fjellner vastusti aloitteellaan Ranskan presidentin Nicolas Sarkozyn yhdessä maan tekijänoikeusteollisuuden kanssa kaavailemaa lainsäädäntöä, jossa tiedostojen jakajien nettiyhteydet suljettaisiin kahden varoituksen jälkeen. Vastaavanlaisen ehdotuksen oli nostanut esille myös p2p-asioiden selvitysmies Cecilia Renfors Ruotsissa, mutta siellä ehdotus sentään ehdittiin jo haudata kelvottomana hallituksen itsensä toimesta.

Fjellnerin aloite meni EU-parlamentissa lävitse Ranskan hallituksen vastarinnasta huolimatta. Presidentti Sarkozy meni maansa meppien painostamisessa jopa niin pitkälle, että lähetti kaikille heistä henkilökohtaisen kirjeen, jossa hän vetosi heitä äänestämään Fjellnerin aloitetta vastaan. Presidentin painostus ei kuitenkaan tehonnut erityisen hyvin, sillä liki 70% ranskalaisistakin mepeistä tuki Fjellneriä.

Vaikka parlamentin päätös ei olekaan EU:n komissiota tai jäsenmaita sitova, Electronic Frontier Foundation (EFF) luonnehtii sitä merkittäväksi vedenjakajaksi taistelussa tekijänoikeusteollisuuden lobbya vastaan. EU-parlamentti on nyt selkeästi todennut, että palveluntarjoajia ei saa pakottaa viihdeteollisuuden yksityisiksi nettipoliiseiksi, vaan että tekijänoikeuslakeja ja nettiviestintää on kehitettävä positiivisemman, EU-kansalaisten ihmisoikeuksia kunnioittavan agendan pohjalta. "Musiikkiteollisuus näyttää olevan ainoa jäljelläoleva ryhmä, joka uskoo, että sen omien asiakkaiden vakoileminen, suodattaminen ja rankaiseminen on hyvä idea, joko sen liiketoiminnalle tai yhteiskunnalle kokonaisuudessaan", EFF toteaa.

Squaring the Net vertasi eri EU-maiden äänestykseen osallistuneiden meppien äänten jakaumaa suhteessa maiden ns. NRI (Networked Readiness Index) -indeksiin, jolla mitataan maiden yleisiä digitaalitekniikan ja verkottumisen valmiuksia. NRI-indeksin arvot eri maille määrittelevät vuosittain yhteistyössä Ranskan Fontainebleaussa ja Singaporessa toimiva kansainvälinen liikkeenjohdon oppilaitos Insead sekä World Economic Forum. Vertailussa (PDF) paljastui mielenkiintoinen korrelaatio: NRI-indeksin mukaan kehittyneimmät digitekniikan maat - joista kolmen EU-kärjen muodostavat Tanska, Ruotsi ja Suomi - olivat myös vahvimmin vastustamassa Sarkozyn vanhakantaista 'giljotiinipolitiikkaa'. Kahdeksan kymmenestä NRI-indeksin kärkimaasta tuomitsi Sarkozyn politiikan, kun taas seitsemän kymmenestä heikoimmasta NRI-maasta tuki sitä meppiensä enemmistöllä.

Vertailun lopputulos on selkeä. Sarkozy saa kovan linjan politiikalleen tukea - IFPI:n lobbareiden ohella - lähinnä vain digitekniikan kehitysmaista, kun taas pitkälle kehittyneet ja verkottuneet maat ymmärtävät ainakin meppiensä osalta, että verkkoyhteyksien katkaiseminen tekijänoikeusteollisuuden suojelemiseksi ei kuulu modernin tietoyhteiskunnan keinovalikoimaan. Suomalaisista äänestykseen osallistuneista mepeistä 80% tuki Fjellnerin aloitetta. Nettiyhteyksien katkaisemisen osalta (ks. edellisen linkin taulukon toinen sarake) tekijänoikeusteollisuuden puolta pitivät kokoomuksen Eija-Riitta Korhola ja keskustan Samuli Pohjamo.