Ensimmäisen suuren informaatiosodan rintamalinjat alkavat hahmottua. WikiLeaksiä tukevien ja sitä peilaavien sivustojen määrä on kasvanut vauhdilla: jo 355 peilisivustoa on noussut varmistamaan WikiLeaksin säilymistä netin nimipalvelujen piirissä. WikiLeaksin tueksi on liittynyt myös diffuusi hakkereiden ja nettiaktivistien organisaatio Anonymous, joka on julkaissut seitsemän toimintakohtaa sisältävän "Operaatio Assangen Koston". Manifestissaan Anonymous ylistää humoristiseen tyyliinsä WikiLeaksin perustajaa ja keulahahmoa Julian Assangea taipumattomana sensuurin vastustajana, mahdollisesti kaikkien aikojen menestyksekkäimpänä nettitrollina sekä miehenä, joka "ei pelkää nussia ketään – ei edes Yhdysvaltain hallitusta". Anonymous nimeää erikseen tämänhetkisen ykköskohteensa, joka on WikiLeaksiltä maksupalvelunsa katkaissut PayPal. Odotettavissa on PayPaliin kohdistuvia palvelunestohyökkäyksiä ja boikottikampanjoita. PayPalin korvaajaksi WikiLeaks on jo löytänyt islantilais-sveitsiläisen Datacellin, jonka kautta tukijat voivat lahjoittaa rahaa organisaation sotakirstuun.

WikiLeaks totesi toissapäivänä Twitterissä Electronic Frontier Foundationin perustajalle John Perry Barlowille kohdistetussa viestissä: "Ensimmäinen vakava informaatiosota on nyt käynnistynyt. Taistelukenttänä on WikiLeaks. Te olette taistelujoukkomme." Jos tämä toteamus tuntui vielä toissapäivänä jonkun mielestä turhan suureelliselta tai dramaattiselta, kahdessa päivässä on käynyt selväksi, että kyse on todellakin täydestä informaatiosodasta, jossa sodan toinen osapuoli Yhdysvallat yrittää kaikin käytettävissään olevin keinoin tuhota WikiLeaksin organisaation ja vähintäänkin savustaa sen kokonaan ulos netistä. WikiLeaks puolestaan jatkaa kylmäverisesti Yhdysvaltojen pommittamista maan omista sotilaallisista, poliittisista ja taloudellisista salaisuuksista kootuilla 'informaatiopommeilla', jotka kykenevät räjäyttämään auki poliittisen, taloudellisen ja sotilaallisen salailun suojakuoria ja paljastamaan niiden takaa löytyvät toimijat ja heidän kontaktinsa, heidän salaiset agendansa, heidän mahdolliset valheensa ja rikoksensa.

Obaman hallinnon yritykset pimittää tuoreiden Wikileaks-paljastusten sisältö maan kansalaisilta ovat saamassa epätoivoisia ja surkuhupaisia piirteitä. Vaikka vuodettuja diplomaattisähkeitä julkaistaan päivittäin New York Timesin ja Guardianin kaltaisissa laatulehdissä kaikesta nettimediasta puhumattakaan, sadoilta tuhansilta liittovaltion työntekijöiltä kielletään Wikileaks-sivuston käyttö sekä sähkeiden lukeminen ja lataaminen työpaikkkojensa tietokoneilla. Kiellon rikkojia uhataan koneiden 'sanitoinnilla' mahdollisine datanmenetyksineen. Niitä onnettomia, jotka ovat jo ehtineet käydä selailemassa WikiLeaksiä, kehotetaan ottamaan yhteyttä työpaikkansa IT-osastoon tarvittavia "korjaustoimenpiteitä" varten. Hallinnon sensureiden peruste tiedon pimittämiselle on se, että sähkeet ovat edelleen muodollisesti salaisia, ja niitä on siksi lain mukaan suojeltava. Absurdiudessaan perustelu kielii sekä housut kintuissa yllätetyn suurvallan neuvottomuudesta täysin uudenlaisessa tilanteessa että sen hallinnon syvälle iskostuneesta salailukulttuurista.

WikiLeaks on varmistanut näkyvyyttään verkossa rekisteröimällä käyttöönsä domain-nimet Suomesta, Saksasta ja Hollannista. Suomessa osoite on http://wikileaks.fi/, Saksassa http://wikileaks.de/ ja Hollannissa http://wikileaks.nl/. Yhdysvaltojen ohella WikiLeaksiä on tuoreeltaan yritetty sensuroida Pakistanissa ja Ranskassa. Pakistanin korkein oikeus kuitenkin kieltäytyi antamasta sensuurimääräystä. Korkeimman oikeuden tuomari Sheikh Azmat Saeed totesi, että "meidän on kestettävä totuus, olipa se kuinka kipeä tahansa." Ranskan teollisuusministeri Eric Besson on puolestaan uhkaillut "vakavilla seurauksilla" kaikkia yhtiöitä ja organisaatioita, jotka yrittävät auttaa WikiLeaksiä pysymään ranskalaisten netinkäyttäjien ulottuvilla.

WikiLeaks tiedottaa tuoreessa Twitter-viestissään "muuttaneensa Sveitsiin". Amerikkalaisen EveryDNS-nimipalvelun hylkäämä sivusto löytyykin tällä hetkellä täydessä toimintakunnossa sveitsiläisellä domain-nimellä http://wikileaks.ch/. Tällä siirrollaan WikiLeaks pystynee ainakin jonkin aikaa väistämään kostonhaluisten amerikkalaispoliitikkojen painostus- ja sensurointitoimet.

WikiLeaks-sivuston perustajana tunnettu 39-vuotias australialainen Julian Assange on puolen vuoden aikana muuttunut yhdeksi maailman vaarallisimmista miehistä – ainakin Yhdysvaltojen poliittisen eliitin, sen tiedustelupalvelujen ja sotateollisuuden mielestä. Tämän vuoden huhtikuussa WikiLeaks käynnisti laajamittaisen paljastusten sarjan, joka on tuonut suuren yleisön tietoisuuteen sekä Irakin että Afganistanin sotien raadollisen todellisuuden lukemattomine siviiliuhreineen ja miehitysjoukkojen harjoittamine laittomuuksineen. Heinäkuussa sivusto julkaisi 90 000 Afganistanin sotaa koskevaa amerikkalaista sotilasraporttia, ja lokakuussa seurasi peräti 400 000 Irakin sotaa koskevaa raporttia. Jälkimmäiset paljastivat karulla tavalla mm. sen, kuinka amerikkalaiset sulkivat tyynesti silmänsä suojeluksessaan olleiden irakilaisjoukkojen harjoittamalta systemaattiselta kidutukselta.

Piraattiliiton tiistaina 26. lokakuuta saaman uutisvinkin mukaan anonyymisti ja hajautetusti toimiva nettiaktivistien ryhmittymä Anonymous on "poistanut Internetistä toistaiseksi" Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen TTVK:n antipiracy.fi -sivuston. Ilmeisen palvelunestohyökkäyksen kohteeksi joutunut antipiraattien sivusto onkin käytännössä ollut pimeänä tiistain ja keskiviikon ajan. Torstain puolella hyökkäyksen teho näyttäisi hieman laantuneen, mutta sivuston toiminta on edelleen erittäin hidasta.

Patenttijuristi Stephan Kinsella pitää online-kurssin Rethinking Intellectual Property: History, Theory, and Economics Mises Academyssa. Kurssi vaikuttaisi hyvin suositeltavalta piraateille monestakin syystä. Ensinnäkin, se tarjoaa laajan katsauksen immateriaalioikeuksien historiaan, teoreettiseen taustaan ja taloustieteellisiin perusteluihin. Esimerkiksi moni seuraavissa vaaleissa ehdolla oleva piraatti oppisi paljon hyviä argumentteja vaaliväittelyitä varten.

Toiseksi, kurssin pitäjä Stephan Kinsella on patenttijuristin ammatistaan huolimatta - tai pikemminkin juuri siitä johtuen - ollut jo pitkään erittäin kriittinen tekijänoikeuksia ja patentteja kohtaan. Hän on kirjoittanut muun muassa kirjan Against Intellectual Property. Hän tuntee aiheen hyvin niin yhteiskuntateoreettiselta kuin taloustieteelliseltä kannalta. Hän on myös The Center for the Study of Innovative Freedomin johtaja.